Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Rivit ovat Anna Ahmatovan runon Särkyneessä peilissä (В разбитом зеркале, 1956) kaksi viimeistä riviä.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne. Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s. 315).https://slova.org.ru/ahmatova/v-razbitom-zerkale/
Hei!Varsinaista kuvaa en onnistunut löytämään, mutta ehkäpä jossain Erkki Tanttua käsittelevissä julkaisuissa saattaisi kuva tulla vastaan. Tein siis tiedonhaun Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin Vaski-verkkokirjastossa aihehaulla "Tanttu, Erkki". Hakutulokset löytyvät klikkaamalla oheista linkkiä: (Aihe:tanttu erkki) | Hakutulokset | Vaski-kirjastot (finna.fi).Esimerkkejä hakutuloksesta:Tanttu, Erkki: Mies ja nainen : Erkki Tantun sananparsikuvituksia. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996.Tanttu, Juha: Isä piirtää : Kuvia Erkki Tantun elämästä. Helsinki, Otava, 1990.Tanttu, Markku: Kuvittanut Erkki Tanttu : kertomus elämäntyöstä. Helsinki, Markku Tanttu, 2016.
Hei!Valitettavasti kuvaamaasi kirjaa ei ole löytynyt. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista teoksen?Kysymyksesi on välitetty myös valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme sinulle, jos kirja tunnistetaan siellä.
Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen kovin varmaa vastausta. Kävin läpi ruotsista käännettyjä, naiskirjailijoiden kirjoittamia romaaneja varmuuden vuoksi parin viime vuoden ajalta, mutta mitään aivan kuvausta vastaavaa en löytänyt. Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä on ilmestynyt vuonna 1994 ja käännetty kyllä suomeksi jo tuoreeltaankin, mutta siitä tuli uusintapainos loppuvuodesta 2023. Sitä pidetään pohjoismaisen rikoskirjallisuuden klassikkona, sillä murhajuonen lisäksi siinä on psykologista syvyyttä. Romaani sai ilmestyttyään Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.
Varmaa vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta elokuva voisi olla Kahdeksan surmanluotia. Kahdeksan surmanluotia Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4604670
Morseaakkoset kuuluivat sotaväessä jo 1920-luvulla esimerkiksi radio- ja merkinantomiesten koulutukseen ja puhelinpalvelukurssien osaksi. Ainakin viestipalveluksessa toimineille lotille ne on myös koulutettu. Samoin niitä on opeteltu erilaisten suojeluskuntien järjestämien koulutusten yhteydessä. Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen lehdistä käy ilmi, että morseaakkoset kuuluivat ennen sotia myös partiolaisten taitomerkin ja luokkavaatimusten edellytyksiin. Morseaakkoset on siis saattanut oppia monessa eri yhteydessä, sekä yksityisenä harrastuksena, asepalveluksessa että järjestötoiminnan puitteissa.Lähteitä ja lisätietoja:Sotaväen esikunta. Toimisto I. Kouluutusohjelma jalkaväelle: laadittuna huomioonottamalla uuden...
Äänikirja on todennäköisesti Anna-Liisa Haakanan Huityttö ja Pampoika (WSOY, 1999 ; kasettina 2001). Kirjan takakansiteksti on: Vauhdikas tarina sisarusten seikkailusta satumetsässä, peikkojen ja tonttujen maassa. Humppo-peikko kaappaa Huitytön markkinoilta. Humpon tarkoituksena on viedä tytöltä ääni, paha Rietta-noita kun tarvitsee tyttöjen ääniä omiin hämäriin puuhiinsa ja Humpolla on näin mahdollisuus rikastua. Pampoika rientää ystävällisen noitamummon avustamana siskonsa perään, ja pian lapset -timotein kokoisiksi muuttuneina - ovat keskellä metsän väen elämää. Peikkokeisari ja metsänkuningas ryhtyvät yhteistyöhön ja väkensä avustamana nämä aloittavat vaiherikkaan taistelun Huitytön pelastamiseksi. Humppo ja peikon nokkela apuri,...
Tarkoitat varmaankin Keski-Finnasta löytyvää Kannonkosken kirjaston kotiseutukokoelmaan sisältyvää Orvokki Monosen Maisema-maalausta. Koska kyseessä on kotiseutukokoelman aineisto, luulen, ettei maalaus ole asiakkaiden lainattavissa. Tarkemmin asiasta voit tiedustella Kannonkosken kirjastosta, kirjasto@kannonkoski.fi. Jyväskylässä taidetta koteihin pienestä maksusta lainaa Jyväskylän taiteilijaseuran Taidelainaamo. Keski-Finnasta lainattavat liikuntavälineet löytyvät hakusanalla liikuntavälineet ja rajaamalla aineistotyypiksi "Esineet". Jyväskylässä kävelysauvoja on lainattavissa Huhtasuon kirjastosta. Muista Keski-Suomen kunnista kävelysauvoja lainaavat kirjastot löydät hakusanalla kävelysauvat. https://keski.finna.fi/Muita...
Valitettavasti Järvenpään kirjasto ei ole lähtenyt mukaan vastaajakirjastoksi, joten saat vastauksen toimituksesta. Kirkes-kirjasto on Finna-kirjasto, joten toiminnot ovat samat kuin muissakin Finnoissa eli tällä hetkellä tällainen ei ole mahdollista. Voit vielä kysyä asiasta Järvenpään kirjastosta. Sähköpostiosoite on kirjasto@jarvepaa.fi.
Voisikohan kyseessä olla Anneli Pikkasen satu Meren lahja, joka on ilmestynyt vuonna 1981?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan juonikuvaus: "Satu kertoo Leenukka-tytöstä, joka lähtee äitinsä kanssa tapaamaan merimiesisää Kööpenhaminaan. Leenukka pudottaa lempinukkensa mereen. Nukke matkaa meressä kauas, menettää raajansa ja vartalonsa, ja lopulta huuhtoutuu rantaan Etelä-Euroopassa. Pedro-poika löytää Hanna-nuken pään ja hänen isoäitinsä ompelee sille uuden vartalon ja raajat. Nukke annetaan syntymäpäivälahjaksi viisivuotiaalle Marialle." Kirjaa löytyy useista kirjastoista ja tarvittaessa siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Muisteltu kirja lienee Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla Elon Musk. Tosin ohusemmassakin elämäkerrassa, Ashlee Vancen teoksessa Elon Musk : visionääri Teslan, Space X:n ja Solar Cityn takana on lähes 500 sivua. Tuomas Kilven selkokirja Elon Musk selkokielellä sen sijaan olisi alle 100-sivuinen, jos haluaa helpompaa ja kevyempää luettavaa.Toinen vaihtoehto voisi olla Richard L. Brandtin teos Klik: Jeff Bezos ja Amazon.comin tarina. Siinä tosin on ilmeisesti paljon yrityksen historiaakin, mutta tuossa on vain hiukan päälle 200 sivua.Jos kiinnostaa laajemmin lukea rikkaiden historiasta, Detlef Gürtlerin teos Kroisokset : rikkaiden historia faaraoista Bill Gatesiin voisi olla kiinnostavaa luettavaa. Siinä on noin 300 sivua.Monien muiden runsaasti rahaa ansainneiden...
