Suosittelen sinua lukemaan Robinson Crusoen itse. Jos on kova kiire, saat monestakin Tampereen kirjastosta lyhyen version: Robinson Crusoe nuorille lukijoille kerrottuna, se on vain noin 80 sivua melko isoa tekstiä. Muuten kannattaa lukea ihan pitkä versio tästä klassikkoteoksesta, se on todella jännittävä ja mielenkiintoinen.
Teidän kannattaa tulla kirjastoon ja pyytää jotain henkilökunnasta valitsemaan kanssanne äänikirjoja, joita löytyy sekä aikuisten että nuorten puolelta. Suurin osa äänikirjoista on vielä c-kasetteina, mutta cd-levyille äänitettyjäkin kyllä löytyy (ovat kyllä aika paljon lainassa). Tämän ikäiset pojathan lukevat yleensä seikkailu-, jännitys- ja fantasiakirjoja, ja niitä löytyy myös äänikirjoina. Mikäli haluatte tutustua etukäteen valikoimaamme internetin kautta, voitte laittaa materiaaliksi äänikirja tai cd-äänikirja ja kieleksi suomi. Haun voi myös rajata koskemaan ainoastaan kaunokirjallisuutta. Osoite aineistohakuun on www.vaasa.fi/kirjasto, jonka jälkeen valitaan aineistohaku.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Fruits basket dvd:t osat 1-6. Juuri tällä hetkellä osa 4 näyttää olevan paikalla pääkirjaston nuortenosastolla, muut osat ovat lainassa.
Kysymistäsi teoksista kolme löytyy yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDAsta, mutta nekään eivät ole lainattavissa. Koska teoksia ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista, eikä niitä ole saatavissa muualtakaan Suomesta, voit tilata ne kaukopalvelun kautta ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake ja palvelun ohjeet sekä hinnat löytyvät täältä http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy 63 nimekettä espanjankielistä jännityskirjallisuutta. Pääosin teokset ovat alunperin espanjankielisiä, jotkut on käännetty esimerkiksi ranskasta tai englannista. Löydät teokset Vaski-kirjastojen haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan jännityskirjallisuus ja rajaamalla hakutuloksen sitten sivun oikeasta laidasta löytyvällä kielirajoittimella espanjankielisiin. Voit tilata haluamasi teoksia omaan lähikirjastoosi.
Vaski https://vaski.finna.fi/
En löytänyt tietoa siitä, että lehteä tulisi mihinkään Suomen kirjastoon. Tietty artikkeli on mahdollista tilata kaukolainana myös ulkomailta, mutta se maksaa. Kaukopalvelusta kannattaa pyytää hinta-arvio etukäteen. Lehti voi olla tosin vaikeasti saatavissa.
Kaukupalvelun yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
mikäli Teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä varauksen kirjaan veloituksetta. Jäppilän kirjasto kuuluu Lumme-kirjastoihin, joten varauksen voi tehdä joko suoraan Lumme-verkkokirjastosta (kirjastokortin numero on käyttäjätunnus ja salasanan saa lähimmästä kirjastosta, jollei sitä vielä ole), soittamalla johonkin Lumme-kirjastoista tai käymällä paikan päällä jossain Lumme-kirjastossa. Noutopaikan saa määritellä itse.
Linkki verkkokirjastoon:
https://www.lumme-kirjastot.fi/
Hei!
Kysymäsi runo on Pentti Fabritiuksen kirjoittama ja löytyy kokoelmasta Sammalen alta (v. 1964). Fabritius (v. 1930-1978) oli rakennustyöläinen ja kirvesmies Vesannolta.
Timo Närhinsalo puolestaan on näyttelijä, ohjaaja ja lausuja. Hän on esittänyt koko Sammalen alta -kokoelman Lappeenrannan teatterissa 1980-luvulla.
Hei!
Jos haluat uusia lainasi kirjaston verkkosivujen kautta, tarvitset siihen pin-koodin. Sen saat käymällä kirjaston asiakaspalvelussa (ota mukaan henkilöllisyystodistus). Lainat voi uusia myös puhelimitse.
On todettu, että airbnb-toiminta saattaa nostaa vuokria ja siten lisätä asunnottomuutta. Ilmiöstä on puhuttu Euroopassa, etenkin Dublinissa. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen mukaan Helsingin keskustassa on nyt paljon arvoasuntoja tyhjillään. Hypoteekkiyhdityksen mukaan airbnb-toiminta ei ole kuitenkaan vaikuta ilmiöön merkittävästi.
https://demokraatti.fi/airbnb-toiminnan-vuokrahintoja-korottava-vaikutus-on-rantautunut-nyt-myos-helsinkiin/
https://www.theguardian.com/cities/2018/nov/29/empty-dublin-housing-crisis-airbnb-homelessness-landlords
http://www.hypo.fi/uudet-ilmiot-uudet-riskit-uudet-nakymat/
Arvelen, että kyse oli ehkä laulun sanoista? Valitettavasti en löytänyt tällaista Youtubesta, kirjaston aineistokokoelmista, Fono.fi-palvelusta, http://www.fono.fi/ enkä Viola-diskografiasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/.
Henkilökohtaisissa kortti- ja tunnuslukuasioissa kannattaa olla suoraan yhteydessä omaan kirjastoon. Tunnuslukuja ei voi saada yleisesti näkyvillä foorumeilla. Omassa kirjastossa henkilötietoasioita hoidettaessa on syytä varautua todistamaan henkilöllisyytensä.
Valitettavasti jos olet käyttänyt kirjastokorttiasi viimeksi vuonna 2016, se on vanhentunut. Kirjastokorttien uusimista muilla keinoin kuin henkilökohtaisesti kirjastossa käymällä tutkitaan parhaillaan koronan aiheuttaman sulun vuoksi. Normaalisti henkilökohtainen käynti kirjastossa on välttämätön.
Seuraa tilannetta Helmetin koronatiedotteesta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasi…
Pirkkolan historiasta kiinnostunut voi tutustua Pirkkolan historiaan kaupunginosat.net -sivustolta, ks. https://www.kaupunginosat.net/pirkkola/historiaa
Pirkkolan asuntokannasta kerrotaan Arkkitehtuurimuseon nettisivulla, https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/. Katso Jälleenrakennus -osiosta.
Pirkkolasta kertovia kirjoja:
- Meurman, Petri (1991): Pirkkola 50 vuotta: Pirkkolan omakotiyhdistyksen historiikki
- Koti Pirkkolassa (2011) toim. Eeva-Liisa Oksanen
- Korsutieltä Näätäkujalle. Osa I. (2003) Sirkka Sädevirta, Riitta Salastie, Maria Karisto : Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet
- Korsutieltä Näätäkujalle. Osa II. (2003) Anne Horo, Maria Karisto, Riitta Salatie [sic] : Helsingin jälleenrakennuskauden pientaloalueet...
Ei voi nimetä mitään yksittäistä hetkeä tai vuotta, jolloin sortsit olisivat muuttuneet pidemmiksi. 1970- ja 1980-lukujen tyyliin kuului yleisesti lyhyemmät sortsit ja löysemmät paidat kuin nykyaikaan. 1990-luvulla sortsit ovat alkaneet pidentyä, mutta paidat ovat yhä pysyneet löysempinä. Myös eri maissa, eri valmistajilla ja eri seuroilla on ollut erilaisia sortseja - ja on edelleen. Suurpiirteisesti voisi sanoa, että 90-luvulla sortsit alkoivat pidetä ja 2000-luvulla kaventua.
Alla olevista kuvista voi katsella, miten urheilusortsimuoti on muuttunut:
Maradonan ja Pelén sortsit vuonna 1988 olivat hyvin lyhyet: https://fi.pinterest.com/pin/439241769907240610/?autologin=true
Vielä 1990-luvun alussa...
Mitä halusit kirjasta kysyä? Finna-hakupalvelun mukaan kirja on julkaistu vuonna 1948. Se on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja tilattavissa erikoislukusalissa luettavaksi:
https://www.finna.fi/Record/fikka.3662749
Tällä hetkellä kirjaston käytössä on rajoituksia korona-aikaan liittyen. Niistä voi lukea alta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/aukioloajat
Kyllä, sekä sitruunassa että limetissä on kalsiumia, limetissä hieman enemmän. Sadassa grammassa sitruunaa on kalsiumia 26 mg, limetissä taas 33 mg. Sadassa grammassa appelsiinia kalsiumia on vielä enemmän eli 51 mg.
Sanalle kuppaa ei löytynyt suoranaista merkitystä, mutta sana kupias on tarkoittanut päällysmiestä, kylänvanhinta. Paikannimien taustalla voi olla jonkinlainen henkilöyhteys.
Hitsaukseen littyvistä kemikaaleista ja niiden merkinnöistä löytyy tietoa työturvallisuutta käsittelevästä aineistosta, Hitsauksen työturvallisuus, https://www.esab.fi/fi/fi/support/documentation/educational/upload/hits… sekä työturvallisuuslaitoksen julkaisut, https://www.ttl.fi/?s=hitsaus.
Finna.fi:n hakutuloksessa on materiaalia hitsauksesta ja sen vaikutuksista, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… juuri ympäristövaikutuksista ei löydy tutkimuksia.
Asiasta voisi tiedustella ammattioppilaitosten kirjastoista, esimerkiksi Omniassa koulutetaan hitsaajia. Omnian kirjaston yhteystiedot, https://www.omnia.fi/opiskelijansivut/kirjasto-ja-tietopalvelut. Muita...
