Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme heti, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Suomessa maantieliikenteen sujuvuudesta, turvallisuudesta ja kunnossapidosta vastaavat alueelliset ELY-keskukset Väyläviraston ohjaamina. Katujen ja kaupunkialueiden osalta kunnossapidosta vastaa ko. kunta tai kaupunki. Liikenteen asiakaspalvelu (https://www.ely-keskus.fi/liikenteen-asiakaspalvelu1) on Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n yhteinen neuvontapalvelu, jonka kautta voi jättää kysymyksiä, palautetta ja ilmoituksia tien kunnosta ympäri vuorokauden osoitteessa palautevayla.fi tai puhelimitse numeroon 029 502 0600. Palvelu koskee valtion väyliä. Kadun kunnossapitoon liittyvissä palautteissa ota yhteyttä kuntaan tai kaupunkiin. https://www.vihti.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-tiet/teiden-kunnossapito/...
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
Eurovision sivustolta löytyy Code of Conduct, jossa on lueteltu sääntöjä joita tulee noudattaa sekä seurauksista, joita sääntörikkomuksista aiheutuu.https://eurovision.tv/about/rules
Alkuun nuorta lukijakuntaa koetettiin tutustuttaa Seitsemään veljekseen siten, että kirjan juoni kerrottiin "omin sanoin". Vähitellen kuitenkin ymmärrettin, että tällä tavalla Kiven runollinen kieli hävisi olemattomiin eikä tällaista tapaa pidetty enää hyväksyttävänä. 1930-luvun lopulla Eero Salola laati lapsilukijoita varten kirjasta lyhennetyn version, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä lapsille. Oppikouluikäisillä luetettiin jo lyhentämätöntä teosta.Salola piti kielen alkuperäisyyden säilyttämistä niin välttämättömänä, ettei hän lyhennelmässään muuttanut yhtään sanaa. Hän kuitenkin tunnustaa ottaneensa Kiven kielen "realistisuuden" huomioon tekstiä muokatessaan: "Monet epäilevät antaa Seitsemää veljestä nuorimman polven käteen siksi, että...
Hei,Tämä taitaa olla Solveig Torvikin Äitien veren perintö (Minerva, 2008).Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12387
Rupikonnista puhuttaessa viitataan konnamaisuudella sammakkosukuun. Sammakot (Anura), eli ”sammakot ja konnat” ovat tunnetuimpia sammakkoeläimiä. Sammakoita ja konnia tunnetaan yli 5300 lajia ja ne jaetaan 45 heimoon. Niitä tavataan kaikkialla maailmassa napa-alueita lukuun ottamatta. Konnat ovat yksi Anuran alaluokka eli Bufonidae-heimon eläimiä. Konnan ja sammakon ero on ihossa ja liikkumistavassa. Iho on sammakolla yleensä sileä ja konnalla rypyliäinen. Konna mönkii ja sammakko loikkii. Linkki Sammakkolampi.netVarmaan ihmiskonnat ovat perineet nimityksensä rupikonnalta. Kotimaisten kielten keskuksen etymologinen sanakirja kertoo näiin: "konna (1611 adv. connemmin ’konnamaisemmin’; loun- ja kaakkmurt. Verml Ink) ’(rupi)sammakko,...
Kivenpyörittäjän kylä -elokuvaa DVD:nä on saatavilla Keski-kirjastoista yhteensä 16 kpl. Voit varata sen verkkokirjastossa (keski.finna.fi) tai ottamalla yhteyttä kirjastoon. Jos elokuvaa ei ole juuri sen kirjaston kokoelmassa, jossa yleensä asioit, valitse varauksen tyypiksi seutuvaraus. Varauksen teko on maksutonta.
Tällaista ideapankkia ei harmillisesti taida olla olemassa. Paimion parantolasta ei tosiaan näytä löytyvän ainakaan sellaista romaania, jossa parantola olisi niin merkittävässä osassa, että olisi päässyt mukaan teoksen kuvailutietoihin. Hakusanoilla parantolat tai tuberkuloosi ja kaunokirjallisuus voi sen sijaan löytää muita romaaneja, joissa liikutaan keuhko- tai muissa parantoloissa. Esimerkiksi Maila Talvion Ne 45000 -romaanissa (1932) liikutaan fiktiivisessä Kukkarannan parantolassa, ja elokuvan filmatisointia on kuvattu mm. Paimiossa. Tuoreemmasta kaunokirjallisuudesta esimerkiksi Anni Kytömäen Kultarinnassa vietetään aikaa tuberkuloosiparantolassa. Tuberkuloosi aiheena on saattanut kiinnostaa kirjailijoita nimenomaista tiettyä...
Äiti-aihe ei ole kovinkaan tavallinen Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Useimmin äidit esiintyvät hänellä pelkkinä mainintoina: "Eurydike, / sisar, kaipaus, / vaimo, ehkä äiti, -- " (Orfeus Manalassa. 2 ; kokoelmassa Orfiset laulut), "Mikä kostea pimeä sykkivä avaruus, / minkä kärsivällisen äidin kohtu -- " (Duo ; Orfiset laulut), "Sävel on surullinen ja oudon kiivas, / vain siellä täällä jokin arabialainen nauha, / kun äiti liittää kuluneita loppuja / jyrkkään perinteiseen kulkuun -- " (Misericordia ; Fahrenheit 121), " -- sinne missä ilta / on syvin tummien puiden alla, / yön äiti." (Polku metsän läpi ; Fahrenheit 121). Varsinaisesti äidistä puhuu ainakin Mannerin esikoiskokoelman Mustaa ja punaista (1944) runo Valkea uni: "Näin äsken...
Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
Runo on Aale Tynnin Keisari kaalimaassa. Löydät sen Aale Tynnin kootuista runoista (WSOY, 2013) ja Yrjö Jyrinkosken teoksesta Runomuistelmat: ohjelmistoa 20 vuoden ajalta.
Kyseessä näyttäisi olevan ortodoksinen siunausristi eli käsiristi. Verkosta löytyy useita huutokauppailmoituksia samanlaisista risteistä, ks. esim. linkki. Risti on antiikkia, ehkä 1800-luvulta, ja materiaali on mahdollisesti osittain emaloitua pronssia.
Mieleen ei tule mitään erityisen helppoa tapaa, mutta tässä on joitain ehdotuksia:Jos taloyhtiöllä on oma arkisto, tietoja vanhoista asukkaista voi löytyä sieltä.Entisiä asukkaita saatetaan mainita asunnon osakepapereissa.1930-luvun osalta on olemassa Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, joka on digitaalisena vapaasti käytettävissä. Osoitekalenterista on mahdollista hakea tietoja asukkaista osoitteen perusteella (kadunnimet muodossa "Annank.", siis lyhennettyinä).Myös vanhoista sanomalehdistä voi löytyä tietoa asukkaista, jos he ovat esimerkiksi syyllistyneet rikokseen tai mainostaneet jotain palvelua.
Frances Vestin häs written the following books:
Hej buss! 1965
Min vän trottoar (a story) 1966
Handbok i barnindoktrinering 1969
Mummel: en ny människa 1970
I didn't find any books of her in english in the Library of congress online catalog.
Pikaisesti etsin niistä kirjastoista, jotka ovat monihaussa mukana (maakuntakirjastot, Helsingin kaupunginkirjasto, eri kokoisia kunnankirjastoja) enkä löytänyt - kirjamuotoisena toki löytyy lähes kaikkialta. En tiedä olisiko ongelma mahdollisesti siinä, että tuolla CD:llä ei olisi lainausoikeutta.
Ehdotan, että joko teet kaukopalvelupyynnön meille tänne Vaasaan, jolloin kaukopalvelumme tekee lisätutkimuksia tai sitten teet kirjastoomme hankintaehdotuksen. Kaukopalvelupyynnön voit joko tehdä sähköpostilla osoitteeseen kasi.kirjasto@vaasa.fi tai täyttämällä lomakkeen jossakin palvelupisteessämme.
Hankintaehdotuksen voit tehdä osoitteessa lib.vaasa.fi. Hankintaehdotus käsitellään sitten hankintaosastolla ja jos tuota CD-ROMIA ei onistuta...
"Käsittelyssä" tarkoittaa uuden kirjan kohdalla sitä, että se on vielä muovitettavana eli käyttökuntoon laitettavana. Tila muuttuu "Hyllyssä"-tilaksi, kun kirja on käytännössä saatavana. Silloin myös varaukset alkavat toteutua.
Vanhemman kirjan kohdalla "Käsittelyssä" voi tarkoittaa - ja useimmiten tarkoittaakin - sitä, että nide on otettu jostain syystä sivuun, ei kuitenkaan korjattavaksi, sitä varten on oma tilansa. Käsittelytila voi tarkoittaa myös sitä, että teos odottaa luettelointia, jolloin se voi olla tässä tilassa pidempäänkin.
Jos tällaiseen vanhempaan kirjaan tulee varaus, se kyllä normaalisti huomataan ja asiaan puututaan. Uutuuksissa sen sijaan varaukset toteutuvat sitten kun se on teknisesti mahdollista.
