Kyseessä on hopeinen juhlaraha vuodelta 1960. Kunnosta riippuen sen arvo on 5-30 euroa.
Suomen markan 100-vuotis juhlaraha on viimeinen maksuvälineenä kietänyt suomalainen juhlaraha.
Vastaus perustuu kirjaan Suomen rahahinnasto
Ville on kansanomainen puhuttelumuoto Vilhelmistä ja Villehartista ja näiden suomalaisista toisinnoista Vilho ja Viljami. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on ”lujatahtoinen kypäräniekka”. Villehart tarkoittaa ”innokas taistelija”.
Petteri on muunnos Petruksesta eli Pietarista. Petrus on latinaistettu muoto kreikan kalliota merkitsevästä sanasta Petros.
Aulis –sanan merkitys on ”antelias, runsaskätinen”, ”auttava, avulias, palvelevainen” ja vielä erikoisesti ”hyväsydäminen ja aulis köyhille”.
Nimistä löytyy enemmän tietoa nimikirjoista, esim. Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna : Etunimet, Uusi suomalainen nimikirja.
Kuhmoisten kirjastosta (http://www.kuhmoinen.fi/kirjasto/ ) kerrottiin taiteilijasta seuraavaa:
Niilo Suojoki (1.1.1908-14.11.1969) oli itseoppinut taiteilija, joka edusti realistista tyylisuuntaa ja oli erikoistunut kansatieteellisiin aiheisiin. Hän syntyi Hämeenlinnassa, vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingissä, missä toimi huonekaluverhoilijana ja oli myös koristemaalarin opissa. Kuhmoisiin Ja Päijälän kylään hän päätyi Tampereen aikanaan. Ihastui ja rakensi itselleen Leppäkosken rantaan ensin talon, jonka seinät koristeli freskoin.
Toiselle puolen Leppäkosken rantaa hän suunnitteli itselleen erämaa-ateljeen, Riihigallerian. Vaimonsa, poikansa ja paikallisten kirvesmiesten avustamana taiteilija pystytti kuudesta riihestä...
Praliini on saanut nimensä ranskalaiselta marsalkka du Plessis-Praslinilta (1598–1675), jonka kokin Clement Lassagnen sanotaan keksineen sokerilla kuorruttamisen. Ranskassa praliini usein tarkoittaa pähkinöistä (lähinnä manteleista) ja karamellisoidusta sokerista tehtyä rouhetta, jota voi sirotella vaikka jäätelön tai jälkiruokien sekaan.
Praliinilla on myös muita merkityksiä. Belgialainen Jean Neuhaus II kehitteli 1910-luvulla täytesuklaan eli konvehdin, joita usein kutsutaan praliineiksi.
Etelä-Yhdysvalloissa praliini taas voi tarkoittaa pehmeää toffeeta muistuttavaa herkkua. Toisin kuin klassiseen ranskalaiseen praliiniin, tähän versioon tulee kermaa. Usein myös käytetään mantelin ja hasselpähkinän sijaan pekaanipähkinää...
Harrastajien ja ammattilaisten nettiin laatimia sivuja voi käyttää kun koittaa määrittää kolikoiden arvoa, esim. http://www.kolikot.com/markat/
Rahaliikkeissä tiedetään myös kertoa paljonko kolikoista saa. Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Suomen numismaatikot julkaisevat oppaita Suomen rahoihin arviohintoineen ja näitä on saatavissa kirjastoista.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Katso http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Mikon äidin puuttuminen Mikko Mallikas -kirjoista on synnyttänyt mielikuvan siitä, että tarinat kertovat yksinhuoltajaperheestä. Tähän on voinut vaikuttaa myös se, että Gunilla Bergström kertoi esikoisteoksessaan Mias pappa flyttar (1971) ensimmäisenä ruotsalaisena kuvakirjailijana avoimesti avioerosta. Bergström oli itsekin kokenut vanhempiensa eron ja hänen lapsuusvuosien kokemustensa on yleisesti ajateltu vaikuttaneen hänen tuotantoonsa. Toisaalta kirjailija on rohkeasti halunnut hylätä kaavamaiset perhemallit ja osoittaa lukijoilleen, että perheen kokoonpano voi olla monenlainen.
Bergström on kuitenkin itse painokkaasti kiistänyt sen, että Mikko olisi avioerolapsi: äiti on voinut kuolla tai toisaalta olla vain kauppareissulla....
Sanan hulasvesi tai hulevesi (viemaröitävät suhteellisen puhtaat sade- ja sulamisvedet) alkuperästä on useita selityksiä. Sana voi olla samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa, hulista tai myös hulve, hulppavesi 'tulvavesi'.
Hule, esimerkiksi hulejyvä, tarkoittaa itämurteissa huonoa, sisuksetonta jyvää (huleet, hulleiset eli kevyet jyvät). Mahdollisesti tämäkin sana on samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa. Hule voi oi olla myös germaanista tai kantagermaanista alkuperää. (kantagermaaninen hula, muinaisnorja holr ’ontto’, nykyruotsi hål ’reikä, aukko, kolo’) , (anglosaksinen hulu, englanti hull ’kotelo, siemenkotelo, kuori’).
Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija ym. (toim.): Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. Osa 1...
Hei!
Laulun nimi on Juokse Kellokas ja sanat ovat seuravanlaiset:
Juokse kellokas
outamaita ja auvikoita kellokas, poroni, laukota noita. huu-a luu-a halinna luua halinna luua huu-a-i-lii.
laulun kuulen tunturituulen, kultani kutsuna jo kuulen sen. huua luua halinna luua, halinna luua huuailii.
kello kilkkaa, jo valo vilkkaa, kellokas, hälle on silkki ja hilkka. huua luua halinna luua, halinna luua huuailii. Laulu lienee joiku Utsjoelta ja ollut Koulun musiikki 8-9 oppikirjasssa.
Lintujen syysmuutto käynnistyy jo toukokuun lopulla. Monet lajit lähtevät heti pesinnän päätettyään. Tärkein syysmuuton käynnistymisen ajankohtaan vaikuttava yksittäinen tekijä on kuitenkin ravintotilanne. Hyönteissyöjälinnut, joihin pääskytkin kuuluvat, valmistautuvat hyvissä ajoin syksyn lähestymiseen - ilmojen kylmenemiseen ja lentävien hyönteisten määrän vähentymiseen.
Haara- ja räystäspääskyn muutto alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa ja jatkuu rauhallisena elokuun alkuun saakka, jolloin muutto kiihtyy. Törmäpääsky viipyy viikon tai pari pitempään. Kaikkien kolmen maassamme pesivän pääskylajin päämuutto ajoittuu elokuun loppupuolelle ja elo-syyskuun vaihteeseen.
Kirjallisuutta:
Valter Keltikangas, Muuttolinnun tie. WSOY, 1987
Markku...
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, kertoo Nea-nimen olevan lyhentymä nea-loppuisista nimistä esim. Linneasta. Nimi on ollut Suomen almanakassa 3.8. vuodesta 1995. Nimestä esiintyy myös kirjoitusasu Neea. Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? -kirja kertoo myös, että Nea voi olla lyhennys Linneasta. Ortodoksisessa kalenterissa Nea voi olla pyhän Neonilla-nimen lyhennys. Mikäli Nea johdetaan Linneasta, joka on ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén muistoksi annettu nimi, on nimen alkuperämaa Ruotsi.
Autofiktiivinen ja omaelämäkerrallinen romaani ovat lähikäsitteitä, joiden käytössä on jonkin verran koulukuntaeroja ja erimielisyyttä siitä, milloin voidaan puhua omaelämäkerrasta, milloin elämäkerrallisuudesta ja milloin autofiktiosta.
Arkikielessä kirjallisuudenlajeista puhuttaessa autofiktiivinen ja omaelämäkerrallinen romaani esiintyvät synonyymeina, ja esimerkiksi kirja-arvosteluissa termien näkee jossain määrin limittyvän. Kirjallisuustieteen todellisuudessa termit eivät kuitenkaan merkitse samaa.
Autofiktio-käsitteeseen liitetään usein minä-muotoinen kerronta ja se, että kirjan minä-päähenkilö on samanniminen kuin kirjailija. Autofiktion käsitteen keksi Serge Doubrovsky, joka käytti sitä omasta romaanistaan vuonna 1977....
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät kaikki väestötietojärjestelmässä olevat etunimet. Sen mukaan Jooa-nimen on saanut vuosina 1960-1999 54 henkilöä, joista viisi naisia. Vuodesta 2000 lähtien nimi on vakiintunut miehen nimeksi ja nimen suosio on kasvanut niin, että vuosina 2000-2008 nimen on saanut jo 172 henkilöä.
Nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta ja siksi se vaihteleekin, joissakin läheteissä nimi on Joonaksen muunnos (Riihonen, Eeva ”Mikä lapselle nimeksi), joissain taas se olisi raamatullista perua, muunnelma nimestä Jooas. Myös Joakim-nimeä on esitetty alkuperäksi.
Joonas, alkup. heperan kyyhkynen, nimipäivä 29.3.
Joakim, alkup. heprean Jumalan asettama ja ylistämä, nimipäivä 20.3
Kirjastosta löytyy...
Katri Helenan tulkitseman Himlen i min famn tai Taivas sylissäni -kappaleen sanoituksen pitäisi löytyä ainakin Joulun laulut -nuottijulkaisusta (F-Kustannus, 2006).
Laulu on Carola Häggkvistin säveltämä. Suomenkielisistä sanoista vastaa Maija Kalaoja.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=taivas+syliss%c3%a4ni&I…
Laulu löytyy Katri Helenan Hiljaisuudessa-joululaululevyltä, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Äänitteen ja nuottikirjan saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Valitettavasti tietoja ei tuntunut löytyvän selvittelystä huolimatta. Tietokannoistakaan ei löytynyt muita osumia kuin Tynellien levytykset.
Facebookissa on Tiina Tynell -niminen henkilö, jonka profiili löytyy osoitteesta https://fi-fi.facebook.com/tiina.tynell. Kenties hän voisi olla tuo samainen laulaja? Häneltä voisi ainakin asiaa tiedustella, joskin se vaatii Facebookiin kirjautumista.
Kysyin viisaammilta eli varo.fi chatistä.
Siellä vastattiin, että kuusi vuotta kannattaa säästää kaikki verotukseen liittyvät paperit.
Verottajalla ei ole sähköistä tietokantaa esim. verotuspäätöksistä.
Chatti oli muuten tosi mukava ja kätevä käyttää.
Jouko Vesikansan toimittaman Nykysuomen sanavarat –kirjan mukaan suomen kielen vanhoja omaperäisiä sanoja ovat ne , jotka ovat peräisin vähintään kantasuomesta, eli ainakin 3000 vuoden takaa (WSOY, 1989). Sanoja on lainautunut ja lainautuu suomen kieleen, kuten kaikkiin muihinkin kieliin, eri aikoina jatkuvasti. Alkuperäisiä kantasanoja, jotka yhä kuuluvat kielemme jokapäiväiseen ydinsanastoon, on hyvin vähän.
Vanhimmat suomen kielen sanat, jotka siis olivat yhteisiä kaikille uralilaisille sukukielillemme, liittyvät kirjan mukaan ruumiinosiin ja fysiologisiin toimintoihin, luonnonympäristöön, sukulaisten nimiin, tulentekoon, keittämiseen ja metsästykseen. Ikivanhoja sanoja ovat esimerkiksi sanat emä, me, muna, nimi, pala, pesä, poski...
Muusikko ja levy-yhtiömies Vasilij ”Gugi” Kokljuschkin kertoi Iltalehden haastattelussa vuonna 2017 olleensa naimisissa vaimonsa kanssa jo 45 vuotta. Hänellä oli tällöin neljä aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta.
Lähteet:
Jokinen, Juha Veli 2017: Suomalaisen musiikkibisneksen konkari muistelee 1970-luvun Euroviisuja - "Asemiehet olivat hisseissä konekiväärit tanassa". https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/201706042200185304
Belcherin merikäärme, nuolimyrkkysammakko, Inland taipaani, sinirengastursas ja kuutiomeduusa ovat kärkipaikoilla myrkyllisten eläinten listalla.
http://tieku.fi/luonto/elaimet-ja-kasvit/12-elainryhmaa-joita-kannattaa…
http://www.animaldanger.com/most-poisonous-animals.php
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Nimi Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on tämä sama päivä, kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
