Mikon äidin puuttuminen Mikko Mallikas -kirjoista on synnyttänyt mielikuvan siitä, että tarinat kertovat yksinhuoltajaperheestä. Tähän on voinut vaikuttaa myös se, että Gunilla Bergström kertoi esikoisteoksessaan Mias pappa flyttar (1971) ensimmäisenä ruotsalaisena kuvakirjailijana avoimesti avioerosta. Bergström oli itsekin kokenut vanhempiensa eron ja hänen lapsuusvuosien kokemustensa on yleisesti ajateltu vaikuttaneen hänen tuotantoonsa. Toisaalta kirjailija on rohkeasti halunnut hylätä kaavamaiset perhemallit ja osoittaa lukijoilleen, että perheen kokoonpano voi olla monenlainen.
Bergström on kuitenkin itse painokkaasti kiistänyt sen, että Mikko olisi avioerolapsi: äiti on voinut kuolla tai toisaalta olla vain kauppareissulla....
Apraksia (apraxia) kuuluu neuropsykologisiin erityishäiriöihin. Se on aivoperäinen vaikeus suorittaa tahdonalaisia liikkeitä tai liikesarjoja.
Se on opittujen tahdonalaisten liikesarjojen, kuten esim. pukeutumisen tai esineiden käytön häiriö, joka ei johdu motorisesta kömpelyydestä eikä koordinaatiovaikeuksista. Neuropsykologinen kuntoutus on apraksiassa yleisesti käytettävä kuntoutusmenetelmä.
Lisää tietoa voit saada Jorma Palon toimittamasta Neurologia nimisestä teoksesta, jonka saatavuuden lähikirjastostasi voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisää tietoa voit saada myös seuraavista osoitteista:
http://info2.info.tampere.fi/eta/avh/8_6.html
http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/apraksia_kv.htm
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-...
Tove Janssonin hauta löytyy Helsingistä Hietaniemen hautausmaalta. Tove on haudattu samaan paikkaan vanhempiensa (Viktor Jansson & Signe Hammarsten-Jansson) ja toisen veljensä kanssa. Hauta löytyy Hietaniemen vanhalta puolelta eli Vanhasta hautausmaasta. Tarkempi sijainti on Vanhan hautausmaan kortteli numero 15. Internetistä löytyy kartta, johon korttelinumerot ovat merkitty:
http://www.helsinginseurakunnat.net/hautausmaat/kuvat/kartta_hietaniemi…
Voitto Viro kuvailee kirjassaan "Vanha hautausmaa" Janssoneiden haudan ulkonäköä seuraavasti: "Muistopilarissa leikittelevä aihe: poika istuu maapallolla".
Etelä-Pohjanmaan murteilla kirjoittavia kirjailijoita löytyy melkoinen määrä. Olen valinnut seuraavaan esimerkin omaiseen listaan teoksia sillä perusteella, että niiden teksti on joko kokonaan tai suurelta osin murteella kirjoitettua. Listaan en ole sisällyttänyt sanaparsia, sutkauksia enkä arvoituksia.
Tässä listassa mainittuja teoksia löytyy Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista. Joitakin niistä meillä on vain kotiseutukokoelmassa, mutta niitä kyllä kaukolainataan.
Pohjanmaan murteilla kirjoitettua
Romaaneja:
Autio, Orvokki : Pesärikko-trilogia, Kirjayhtymä
(Viistotaival 1980, Kotipesä 1982, Merkki päällä 1985)
Hemminki, Heikki: Veli-Matin sotapäiväkirja, painokauko 1994
Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Gummerus...
Jenni on suomalainen muoto englannin Jenny-nimestä, joka puolestaan on Johannan muunnosten hellittelymuoto (alkup. Joanna, Jane). Johanna taas tulee hepreasta ja tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Kantakaimaksi mainitaan ruotsalainen laulajatar Jenny Lind. Hänet oli kastettu Johannaksi, mutta Amerikan matkallaan hän otti puhuttelunimekseen Jennyn.
Mm. seuraavista kirjoista löytyy nimien etymologiaa: Kustaa Vilkuna, Suuri nimipäiväkalenteri (1968), Kustaa Vilkuna, Etunimet (1990), Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx voit myös tutkia mitä Jenni-nimestä on kerrottu.
Kirjastosta voi tosiaan lainata nykyään paljon kaikenlaista, vaikka kirjat ovat toki pitäneet pintansa kirjaston ykköstuotteena. Kirjojen lisäksi yleisimpiä lainattavia ovat lehdet, kartat, CD-levyt ja DVD-levyt. Vanhoja VHS-videoitakin ja lp-levyjä löytyy vielä jonkin verran, samoin CD-ROM-pelejä ja tietokoneohjelmia. Uudempaa valikoimaa edustavat blu-ray-levyt, konsolipelit ja e-kirjat. Helsingissä Pasilan ja Malmin kirjastoista sekä Kirjasto 10:stä saa lainaan myös e-kirjanlukulaitteita.
Kirjastosta saa lainattua myös monenlaisia esineitä, vaikka niitä on hyvin vähän suhteessa perinteisempään aineistoon. Kasseja saa lainattua monista kirjastoista, jos niitä vain sattuu olemaan paikalla. Sateenvarjoja oli taannoin myös lainattavissa,...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Terhi-nimi juontuu runollisesta sumua tai utua tarkoittavasta sanasta terhen.
Kustaa Vilkuna kertoo Etunimet-kirjassaan Terhi-nimen alkuperästä seuraavaa: Terhi ja pitempi Terhikki pohjautuvat Kalevalaan, jossa Terhenetär eli Terhenneiti seuloo utua. Terhiä ehdotettiin nimeksi ensimmäisen kerran v. 1879. Almanakkaan Terhi tuli vuonna 1950, Terhikki jo 1929.
Taivaannaula ry:n (muinaiseen suomalaiseen pakanuuteen pohjautuvaa suomenuskoa edistävä yhdistys) nettisivuilla kerrotaan Terhenneidistä: "Terhikki, Terhenneiti, Ututyttö on usvan ja sumun haltija, unohduksen, eksymisen ja lumouksen jumalatar. Missä tahansa, missä utu nousee, on Ututyttö läsnä. Ehkä hänellä on yhteys Tuonelaan, koska tihkusateella, sumulla ja usvalla vainajia on...
Kysyin viisaammilta eli varo.fi chatistä.
Siellä vastattiin, että kuusi vuotta kannattaa säästää kaikki verotukseen liittyvät paperit.
Verottajalla ei ole sähköistä tietokantaa esim. verotuspäätöksistä.
Chatti oli muuten tosi mukava ja kätevä käyttää.
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Nimi Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on tämä sama päivä, kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Paras tapa tutustua klassikkoteokseen on lukea se itse. Tuntematon sotilas kuuluu joka kirjaston kokoelmiin, joten sen saa helposti käsiinsä kirjaston kautta. Tuntemattoman sotilaan juonesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksia löytyy haulla Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon+sotilas. Edvin Laineen ohjaama Tuntemattoman sotilaan elokuvaversio on katsottavissa Elonetissä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528
Syrjäytyminen on monimuotoinen käsite ja liittyy moneen aihealueeseen.
Lyhyt määritelmä löytyy WSOY:n Web-factasta.
”Syrjäytyminen, yksilöä yhteisöön yhdistävien siteiden heikkeneminen.
Syrjäytyminen on tavallisimmin seurausta työttömyydestä, köyhyydestä ja joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Syrjäytymisen käsitettä on käytetty erityisesti ransk. yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa 1960-luvulta lähtien.
EU:n sosiaalipolitiikassa syrjäytymisen vastaisen toiminnan merkitystä alettiin
korostaa 1990-luvun alkupuolella. Suomessakin on käyty keskustelua
pitkäaikaistyöttömyyden seurauksista. ” Lähde:Web-Facta, WSOY .
Lisätietoja:
Kirjaston aineistotietokannasta ja Googlesta voit etsiä hakusanalla...
Elli on lyhentymä Eleonorasta, joka on alkujaan arabian Ellinor (Jumala on valoni). Nimi voidaan myös tulkita kutsumamuodoksi Elisabetista (hepr. Eliseba, Jumala on valani / Jumala antaa avun) ja Helenasta (kreik. loistava), sekä sen muunnoksista Elinasta ja Ellenistä.
Juulia on Julian rinnakkaismuoto. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan. Julia taas on Juliuksen sisarnimi.
Lisätietoa etunimistä ja niiden historiasta löydät esim. seuraavista teoksista:
Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna : Etunimet
Riihonen, Eeva : Mikä lapselle nimeksi?
Fono-tietokannan perusteella alkuperäisestä John Denverin Annie's song -kappaleesta on tehty juurikin nuo kaksi suomenkielistä versiota: "Olet mun kaikuluotain" ja "Taas aurinko nousee".
"Olet mun kaikuluotain" -kappaleeseen sanat on tehnyt Hector. Kappaleen esittäjinä ovat toimineet Freemanin ja Menneisyyden vankien lisäksi Silhuetit, Mari Rantasila ja Ville Valo.
"Taas aurinko nousee" -kappaleeseen sanat on tehnyt Juha Tapaninen, ja kappaleen ovat esittäneet Ressu Redford ja Jaana Raivio.
Nämä versiot kappaleesta, lukuun ottamatta Jaana Raivion versiota, löytyvät CD-levyinä Lastu-kirjastoista.
http://www.fono.fi/
https://lastu.finna.fi/
Kyseessä on hopeinen juhlaraha vuodelta 1960. Kunnosta riippuen sen arvo on 5-30 euroa.
Suomen markan 100-vuotis juhlaraha on viimeinen maksuvälineenä kietänyt suomalainen juhlaraha.
Vastaus perustuu kirjaan Suomen rahahinnasto
Praliini on saanut nimensä ranskalaiselta marsalkka du Plessis-Praslinilta (1598–1675), jonka kokin Clement Lassagnen sanotaan keksineen sokerilla kuorruttamisen. Ranskassa praliini usein tarkoittaa pähkinöistä (lähinnä manteleista) ja karamellisoidusta sokerista tehtyä rouhetta, jota voi sirotella vaikka jäätelön tai jälkiruokien sekaan.
Praliinilla on myös muita merkityksiä. Belgialainen Jean Neuhaus II kehitteli 1910-luvulla täytesuklaan eli konvehdin, joita usein kutsutaan praliineiksi.
Etelä-Yhdysvalloissa praliini taas voi tarkoittaa pehmeää toffeeta muistuttavaa herkkua. Toisin kuin klassiseen ranskalaiseen praliiniin, tähän versioon tulee kermaa. Usein myös käytetään mantelin ja hasselpähkinän sijaan pekaanipähkinää...
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englanninkielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu voi poiketa yleiskielisistä sanoista.
Sanoilla on useita merkityksiä, joten täytyisi päättää, miten niitä...
Kuluttajavirasto ei seuraa torihintoja. Muitakaan torien vähittäishintojen "virallisia" seuraajia ei löytynyt.
Helsingin sanomat on suorittanut omia hintakartoituksiaan ja -vertailujaan. Kirjastoissa on käytettävissä Helsingin sanomien arkistotietokanta, josta saa tiedot missä numeroissa näitä hintakartoituksia on ollut; osasta artikkeleista tiedot ovat arkistotietokannassa ja voidaan tulostaa sieltä suoraan, osaan tarvitset kyseisen vanhan lehden. Muutamia esimerkkejä:
21.12.2005 artikkeli Esimerkkejä joulukuusien torihinnoista
19.10.2005 artikkeli Syksyn sato hehkuu toreilla
18.10.2005 artikkeli Syksyinen tori tuoksuu puolukalle ja kurpitsalle
17.7.2004 mansikoiden torihintoja
jne.
Puolen vuoden lehdet ovat Helsingin Rikhardinkadun...
Hei!
Laulun nimi on Juokse Kellokas ja sanat ovat seuravanlaiset:
Juokse kellokas
outamaita ja auvikoita kellokas, poroni, laukota noita. huu-a luu-a halinna luua halinna luua huu-a-i-lii.
laulun kuulen tunturituulen, kultani kutsuna jo kuulen sen. huua luua halinna luua, halinna luua huuailii.
kello kilkkaa, jo valo vilkkaa, kellokas, hälle on silkki ja hilkka. huua luua halinna luua, halinna luua huuailii. Laulu lienee joiku Utsjoelta ja ollut Koulun musiikki 8-9 oppikirjasssa.
