Tämän tyyppistä asiaa voi tutkia hakemalla verkosta fraasien sisällä ilmausta, siis "ei voi pitää kalustetussa huoneessa" tai "pitää kalustetussa huoneessa" eri muodoissa. Hakutulosten perusteella ei voida sanoa, että kyse olisi yleisestä idiomista. Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjat ja hakuteokset ovat myös avuksi, https://www.kotus.fi/sanakirjat. Niistä ei ilmausta löydy. Sanakirjoja Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/5987%2B114013%2B124651/hae?category=11401…;
Asia kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Kotuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kyseessä on Maaria Leinosen runo Kiirastorstain ilta kokoelmasta Ei muuri vaan portti (1985, s. 67).
Runon voi lukea myös Maaria Leinosen Kootuista runoista 1 , Elämän täysi : 1980-1993 (2005).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.53140?sid=4375459197
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.350496?sid=4375459197
Lempi Jääskeläisen Nunna-romaanin päähenkilö on nimeltään Cecilia. Lisäksi teoksessa on mm. Marja, Jadviga ja Teresa. Ursula-nimistä henkilöä romaanista ei löydy.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16424
Tässä löytämiäni Helsinkiin sijoittuvia 1920-luvun lapsuuden kuvauksia:Eila Pennanen: Tyttölapsi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41143Maija Larmola: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au64f39dce-731f-46c1-a7df-e09a41c9ebadMika Waltari: Palava nuoruus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15126Toivo Mäkelä: Linnoituksen iloiset lapset (sijoittuu Suomenlinnaan) https://finna.fi/Record/eepos.198574?sid=4729526971Sotamies Gunnar: Värikäs elämä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4281814Lauri Koskivaara: Kun Helsinki oli nuori ja pieni : muistikuvia poikavuosilta https://finna.fi/Record/oy....
Misse-kissa -kirja voisi olla kuvakirja Joan Sandin: Jenni ja Misse. Tosin sen sisältöä en päässyt tarkistamaan sen heikon saatavuuden vuoksi, mutta ainakin siinä esiintyy Misse-niminen kissa.Toiseen kirjaan on kolme eri vaihtoehtoa. Kirja voisi olla Bill Beet: Hyvästi jokilaakso. Ainakin kansikuvan kuvaus täsmää siihen parhaiten. Toinen vaihtoehto olisi Richard Adams: Ruohometsän kansa, mutta sen kansikuvissa näyttäisi olevan vain jäniksiä. Ja kolmas ehdotus on Colin Dann: Kaukametsän pakolaiset, mutta sen kansikuvat ovat tummalla pohjalla.Marcus Phisterin Sateenkaarikala -kirjasta löytyy vuoden 1992 painosta vielä joistain kirjastoista. Omaksi sitä voi etsiä esimerkiksi antikvariaateista tai verkon myyntipalstoilta. LinkitFinna.fi:...
Kyllä se vain niin taitaa olla, että sosiaalinen media on myös kirjallisessakin maailmassa se kanava, joka reagoi kaikkein nopeimmin ajankohtaiseen kirjallisuuskeskusteluun ja kirjallisen maailman ilmiöihin. Kirjallisuuslehdet ilmestyvät vain muutaman kerran vuodessa, joten reagoiminen on hieman hitaampaa, mutta toki aiheisiin sitten paneudutaan syvällisemmin. Monet kirjailijat ottavat aktiivisesti kantaa somessa kirjallisuusmaailman ilmiöihin ja näin ollen suoraan kirjailijatilejä, sekä virallisempia kirjallisuuskanavia (esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto ry ym) seuraamalla Instagramissa, X:ssä (entinen Twitter) tai Facebookissa, voi myös pysyä hyvin kärryillä ajankohtaisista keskusteluista. Viime aikoina somessa on käyty vilkasta...
Hei ja kiitos kysymyksestä!Ja pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt kauan. Suomen metsissä humuskerros on usein ohut useista syistä. Suomen kylmä ilmasto hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista, mikä johtaa hitaampaan humuksen kertymiseen. Suomen maaperä on usein hiekkaista tai kivistä, mikä ei suosi paksun humuskerroksen muodostumista. Metsien aktiivinen käyttö ja hoito, kuten hakkuut ja maanmuokkaus, voivat myös vähentää humuskerroksen paksuutta.Lähteitä: Metsä: monikäyttö ja ekosysteemipalvelutBiologia 7-9, Metsäekosysteemi
Kyseessä voisi olla H. G. Wellsin The War in the Air vuodelta 1908. Se on suomennettu nimellä Ilmasota vuonna 1910 (suomentaja Toivo Wallenius). Kirjasampo: Ilmasota https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_57892
Voisiko kyse kuitenkin olla Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä, joka on valmistunut vuonna 2002. Elokuvaa on kuvattu Kalasataman alueen konttikylässä. Elokuva on vapaasti katsottavissa Areenassa.https://areena.yle.fi/1-1349131
Tässä joitakin ehdotuksia teoksista, jotka voisivat sopia kriteereihisi. Nämä kaikki löytyvät Helmet-kirjastoista.Suzanna Holmqvist - Sverigeritten :100 dagar till häst genom Sverige från Hörby i Skåne till Jokkmokk i Lappland (2022). Teos kertoo kirjoittajan pitkästä vaelluksesta hevosensa Krumelurin kanssa Skånesta Lapin Jokimukkaan.Tomas Bannerhed - En vacker dag (2021). Kirjailija kulkee Mälarön luonnossa ja tekee havaintoja, joita hän kirjaa muistiin kauniilla proosalla. Teoksessa on myös Mattias Bäcklinin kuvitus.Erika Enequist & Lena Hedman - Fjäll : våra skönaste turer till fots och på skidor (2019). Kirjoittajat kertovat retkistään Ruotsin tuntureilla.Erling Kagge - Historien om Nordpolen : myter, äventyr och smältande is (...
Oodin elektronisen musiikin studiosta (studio 6) löytyy Ableton Live Suite ja Cubase. Ableton Live Suite 12 on asennettu myös videoeditointiin tarkoitetun studio 8:n tietokoneeseen. Linkit johtavat Varaamon sivuille, joista voit katsoa tarkemmin studioiden varustelun ja varata käyttöajan.
Nimi on mahdollisesti lyhentymä Hieronymus-nimen rinnakkaismuodosta Jeronimus tai muunnelma nimestä Ronald.[2] Heprean kielessä Roni tarkoittaa iloa. Tämä tieto löytyy Wikipediasta.https://fi.wikipedia.org/wiki/Roni_(nimi) Keskisuomalaisen verkkolehdessä 7.3.2024 on Katri Niemisen kirjoittama juttu, Roninmäki nimeä pohtii Erkki Fredriksson, mikä mukaan Roninmäki ei liity Roni nimeen:Mistä moinen Keski-Suomen muotinimi oikein johtuu? Onko täällä kenties ollut historiassa suurtilallinen Roni tai Hieronymus, joka on antanut nimensä 13 korkealle kukkulalle maakunnassa?– Ei ei, mitä tekemistä jollakin Hieronymuksella olisi kivisten nyppylöiden kanssa, naurahtaa vanhojen karttojen tuntija, kamarineuvos Erkki Fredrikson.Museo keräsi...
Hei,Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (4. uud. laitos 2005) Riitta-nimen sanotaan periytyvän (italialaisen) Margaretan lyhentymästä Rita. Suomen kalenterissa nimipäivä sijoitettiin samalle päivälle ruotsalaista perua olevan Brigitan/Birgitan (Riitu, ruots. lyhtentymä Brita, eng. Brigit) kanssa. Tämän alkulähteenä on taas muinaiskelttiläinen tulenjumalan latinalaistunut nimi Brigantia. Jälkimmäiseen yhdistämiseen lienee ollut syynä ainakin se, että nimeä esiintyi jo 1800-luvun lopulla ennen Rita-nimen tunnetuksi tuloa.
Vastausta ei löytynyt, mutta voit vielä etsiä näistä paikoista:Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisteri https://www.heraldica.fi/vaakunarekisteri/Suomen kunnanvaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnanvaakunatSuomen kirkolliset vaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kirkolliset_vaakunatLuettelo itsenäisten valtioiden vaakunoista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_itsen%C3%A4isten_valtioiden_vaakunoistaRuotsin kuntavaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kuntavaakunat
Asian voi hoitaa sähköpostitsekin. Tarvitsemme kuitenkin kirjastokorttisi numeron ja/tai tarkemmat henkilötiedot asian selvittämiseksi. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostiisi tulevalla osoitteella suoraan perintää hoitavalle henkilölle.
Suosittelen sinua lukemaan Robinson Crusoen itse. Jos on kova kiire, saat monestakin Tampereen kirjastosta lyhyen version: Robinson Crusoe nuorille lukijoille kerrottuna, se on vain noin 80 sivua melko isoa tekstiä. Muuten kannattaa lukea ihan pitkä versio tästä klassikkoteoksesta, se on todella jännittävä ja mielenkiintoinen.
