Ranskan lisäksi viime vuosien ylioppilaskokeissa on ollut mukana espanja (pitkä ja lyhyt), italia (lyhyt) sekä portugali (lyhyt). Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta löytyvistä tilastoista ei valitettavasti selviä kuin kokeisiin osallistuneiden määrä – ei sitä, kuinka moneen kouluun nämä jakautuvat. Seuraavissa luvuissa ovat mukana kaikki koulut. Tilastoista luvut löytyvät myös eriteltyinä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken.Espanja, pitkä oppimäärä (kaikki koulut): kevät 2021: 58 (19 miestä, 39 naista) syksy 2021: 42 (10, 32) kevät 2022: 63 (18, 45) syksy 2022: 39 (10, 29) kevät 2023: 71 (21, 45) syksy 2023: 43 (20, 23) kevät 2024: 92 (36, 56)Espanja, lyhyt oppimäärä (kaikki koulut):...
YK:n alaisen Unescon tilastoinstituutin (The UNESCO Institute for Statistics) mukaan maailmassa on noin 1350 tutkijaa miljoonaa asukasta kohden ja täysiaikaisiksi toimiksi laskettuna vuonna 2021. Maiden ja maanosien välillä vaihtelu on arvatenkin suurta. Kehitysmaissa (Least Developed Countries) lukema on 73, Euroopassa 3816 ja Suomessa 7870. Suoria prosenttiosuuksia väestöstä ei ko. tilastossa ole. Tilastokeskus. Tutkimus- ja kehittämismenoissa 8,1 % kasvu vuonna 2021.The UNESCO Institute for Statistics. Science,technology and innovation : 9.5.2 Researchers (in full-time equivalent) per million inhabitants.
5g-liittymä-sivusto ei ole parhain tietolähde sanan käytön historialle, mutta se tiivistää seuraavasti: "Mokkula-termin käyttö alkoi yleistyä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä." Ilta-sanomien artikkeli (29.5.2008) tietää kertoa DNA:n yrittäneen tavaramerkata sanaa itselleen, mutta pyyntö hylättiin, sillä mokkula-sanalla kuvataan muitakin pieniä teknisiä laitteita kuin USB-modeemia, ja sana oli myös yleistynyt muutenkin jo käyttöön DNA:n laitteiden ulkopuolella. Trademark-yrityksestä voinee myös päätellä, että DNA valtavirtaisti tällaiset nimitykset USB-modeemille. IS:n artikkeli (31.3.2008) ja HS:n artikkeli (11.3.2008, huom. koko artikkeli vain tilaajille, mutta luettava osuus tukee nimityksen yleistymistä DNA:n kautta)...
Unto Kupiaisen runoteos Peeveli ja Peipponen (1958) löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista. Sitä on saatavilla myös useista muista Suomen kirjastoista.Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.259372?sid=4782531482Finna.fi: https://finna.fi/Record/anders.390784?sid=4782530804
Tein Finna-haun hakusanoilla Yksisarviset ja lastenkirjallisuus ja kuvakirjat. Rajasin haun ajalle 1980-1999.Löysin viisi kirjaa:McCaughrean, Geraldine: Yksisarviset tulkaa,Moodie, Fiona: Yksisarvinen ja meri,Laulajainen, Leena: Valkoinen kaupunki ja joulutähti,Juonen, Riikka: Pikkuenkelin silmäterä ja Pikkuenkelin lemmikit.Kenties joku näistä on kaipaamasi kirja? Linkki hakutulokseen
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintatavat ja halinto on määritelty hallintosäännössä, johon voi tutustua hyvinvointialueen nettisivulla. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluehallitus vastaa mm. aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanostaja laillisuuden valvonnasta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Hän myös vastaa asioiden valmistelusta aluehallituksen käsiteltäväksi.Hyvinvointialueen nettisivulla on kohta Osallistu ja kehitä kanssamme. Sieltä löydät yhteystiedot ja ohjeet palautteen antamiseen.
Vuosaaren kirjastossa ei ole lainattavissa putkitonkeja (putkipihtejä) - kuten ei muissakaan Helmet-kirjastoissa.Lainattavat esineet löytyvät muun aineiston tavoin Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Näillä tiedoilla tällaisia yhteenvetoja ei ole löytynyt. Maatalouslaskenta-aineistoja 1910-1969 säilytetään Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa. Ne on järjestetty eri vuosina hieman eri perusteilla. Sinun kannattaakin olla vielä sinne yhteydessä ja varmistaa, onko heillä yhteenvetoja.Tilastotiedon lisäksi vuoden 1920 maatalouslaskenta sisälsi artikkeleita julkaisusarjasta "Maataloushallituksen tiedonantoja". Suomen senhetkinen maatalouden tila ilmeni niissä laskennan mukaan. Simo Liljan artikkelissa selvitetään maatalouskoneiden määrää Suomessa vuonna 1920. Tämä artikkeli löytyy digitoituna Sata vuotta maatalouslaskentaa -julkaisun liitteenä s. 113-125.Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Sata vuotta maatalouslaskentaa...
Kaivattu kirja saattaisi olla esimerkiksi Eduard Petiškan Kreikkalaisia satuja (Weilin+Göös, 1973). Kyseeseen voisi tulla myös Eeva-Liisa Mannerin muokkaama Ilias ja Odysseia : proosakertomus Homeroksen mukaan (Tammi, 1974). 1970-luvulla julkaistiin myös 2. painos alun perin 1950-luvulla ilmestyneestä Gustav Schwabin kirjasta Tarujen Hellas (Karisto, 1977), mutta siinä ei ole mukana Odysseuksen seikkailuja.
Monikieliset kirjat, joissa on rinnakkaiskäännös arabiaksi (toinen kielistä on arabia) ovat lähinnä lasten aineistoa.Alla olevasta listasta löydät Helmet-kirjastojen kokoelmien monikieliset kirjat, joissa on toisena tai yhtenä kielenä arabia. Monikielisiä kirjoja Helmetissä - arabiaTässä vielä lista Finnasta, ts. listassa on Suomen muiden kirjastojen monikielisiä kirjoja, joissa on rinnakkaiskäännös arabiaksi. Monikielisiä kirjoja Finnassa - arabia
Keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1868 asetuksen, jossa villieläimet jaettiin kolmeen luokkaan: hyödylliset otukset, vahinkoeläimet ja ryöstölinnut sekä muut otukset. Ryöstölinnuiksi asetus määrittelee petolintumme kotkan, huuhkajan, haukan ja kalasääsken. Vahinkoeläinten ja ryöstölintujen listalle vaikuttavat päätyneen petoeläimistämme ne lajit, joista on ajateltu olevan vahinkoa riistalle – esimerkiksi hiiri tai rotta eivät Aleksanterin asetuksen mukaan ole vahinkoeläimiä.Varhaisin nisäkkäidemme luokittelu vahingollisiksi on tulkittavissa jo Maunu Eerikinpojan 1347 ja kuningas Kristofferin vuonna 1442 antamista maanlaeista. Lintuja puolestaan luokiteltiin haitallisiksi ensimmäisen kerran vuoden 1647 kuninkaallisessa asetuksessa. 1800-...
Pellervon numeroissa 16/1983–12/1984 julkaistu jatkokertomus Poliisitiedotus ei ole mukana Mikko Samulisen lyhytproosaa sisältävissä kokoelmissa (Novelleja ja Keltainen varis sekä näistä koottu valikoima Ranskalaista konjakkia).
Kyseessä voisi olla H. G. Wellsin The War in the Air vuodelta 1908. Se on suomennettu nimellä Ilmasota vuonna 1910 (suomentaja Toivo Wallenius). Kirjasampo: Ilmasota https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_57892
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Voisikohan etsimäsi tarina olla todellinen klassikko, J.R.R. Tolkienin omille lapsilleen kirjoittama Roverandom? Roverandom kertoo leikkisästä pikku koirasta nimeltä Rover, joka tulee puraisseeksi äkkipikaista velhoa housunlahkeesta. Velho suuttuu, ja taikoo Roverin lelukoiraksi, joka päätyy erään pienen pojan haltuun. Poika kuitenkin hukkaa Roverin hiekkarannalle, mistä Rover tempautuu huimaan seikkailuun ja päätyy muun muassa kuuhun ja merten syvyyksiin.
Peräkamarin pojalla viitataan kotitilalleen elätettäväksi jääneeseen naimattomaan mieheen (Kielitoimiston sanakirja 2012). Lapsuudenkodissaan asuvalle aikuiselle naiselle ei ole vastaavaa ilmaisua suomen kielessä. Ilmaisua ei ehkä ole tarvittu, koska ennen vanhaan naiset muuttivat pois kodeistaan joka tapauksessa, joko palvelukseen tai emännäksi toiseen taloon. Poikamiehet taas helpommin jäivät kotitilalleen. Joskus puhutaan vanhastapiiasta (vrt. vanhapoika) ja ikäneidosta, mutta ne eivät määritä sitä, asuuko henkilö omassa kodissa, vaan kyse on pelkästään naimattoman statuksesta.Em. ilmaisut ovat muuttuneet vanhahtaviksi avioliittoinstituution merkityksen muuttumisen myötä.
Finlaysonin oma sairaala toimi jo vuodesta 1867 lähtien. 1892 sairaala sai omat toimitilat Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmauksesta, Kortelahdenkatu 15:sta. Vuonna 1923 sairaalassa tehtiin uudistuksia ja sairaalan piharakennus yhdistettiin sairaalaan. Näin saatiin tilat modernille leikkaussalille.Finlaysonin sairaalan kohtalon sinetöivät sairausvakuutuslaki ja Tampereen keskussairaalan valmistuminen. Johtokunta päätti sairaalan sulkemisesta syyskuussa 1963. Se kuitenkin edellytti, että yhtiön terveyspalveluina säilyisi sen oma lääkäri, poliklinikka ja 2–3 sairaanhoitajaa. Kesällä 1964 sairaala muutettiin poliklinikaksi, jonka virallinen nimi oli Finlaysonin laboratorio ja röntgen. Vuodepotilaat lähetettiin vastedes Tampereen...
