Voisikohan etsimäsi teksti olla Einari Vuorelan runosta Yhteenmeno kokoelmasta Yön kasvot (1923)?Kyseistä runoa on etsitty palvelussamme aiemminkin. Runo päättyy näin: "Sinä tulit mulle / ja minä tulin sulle. / Meistäpä tulikin hyvät! / Mulla on kaksi vahvaa kättä, / sulla on silmät niin syvät."https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-meni-einari-vuorelan-runo?language_content_entity=fiRuno sisältyy myös esimerkiksi teokseen Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille : valitut runo 1919 - 1975 (toim. Eila Kostamo, 1989)
Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta Upla on sukunimi, joten järvi ja tie ovat saattaneet saada sukunimen mukaan nimensä. Vanhoissa sanomalehdissä mainitaan Multialta kotoisin oleva murhaaja Aapo Upla, joka surmasi uhrinsa Pihlajavedellä 1892. Ks. esim. Tampereen uutiset 20.12.1892.
Verbi jaella on frekventatiivijohdos verbistä jakaa. Frekventatiivi ilmaisee useasti tapahtuvaa, toistuvaa tai jatkuvaa tekemistä.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/jaella?searchMode=allhttps://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:frekventatiivinen
The e-mail address of Fakta is fakta@faktum.fi and the address of Kauppalehti Optio is kl.optio@kauppalehti.fi. Telelinkki is now called Sonerasound. Its www-address is http://www.sonera.fi/english/sonerasound/. The www-address of Puhelin is http://www.finnet.fi/puhelinlehti299.html. You can find their e-mail addresses there.
Mikrofilmiltä ei voi hakea artikkeleita hakusanoilla. Mikäli artikkeli on julkaistu 1980-luvulla sanomalehdessä, sen etsimiseksi ei juuri ole muuta keinoa kuin selata mikrofilmejä. 80-luvun alkupuolen aikakauslehtiartikkeleista sen sijaan löytyy jo viitteitä artikkeliviitetietokannoista, joista voidaan hakea mm. aiheen mukaan. Tällainen tietokanta on esimerkiksi Aleksi, joka on käytettävissä kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Jos aiheesta on tallennettu artikkeliviitteitä tietokantaan, sieltä saadaan tieto missä lehdessä ne on julkaistu. Seuraavaksi täytyy sitten löytää kyseiset lehdet. Helsingin kaupunginkirjastossa 80-luvun lehtiä löytyy jonkin verran pääkirjaston varastosta Pasilassa. Yliopiston kirjasto säilyttää...
César Franckin Grand choeur (uruille) löytyy pääkirjaston musiikki-
osaston käsikirjastokokoelmasta (LP 22734): Orgelmusik
i Nagu kyrka, Finland, esittäjänä Gotthard Arnér. Levyä voi
kuunnella kirjastossa.
Sama LP on myös lainattavaien levyjen kokoelmassa ja
ainakin tällä hetkellä paikalla.
Levy on varastossa, joten kannattaa etukäteen soittaa (puh. 624448),
jolloin käymme hakemassa sen valmiiksi.
CD:tä ja kasettia ei ole.
T. Merja Laine/Musiikkiosasto
Oulun kaupungin historia -teoksissa (osat 2-5) on varsin seikkaperäisesti selostettu myös Oulun kaupungin huoltotoimen ja siis myös kunnalliskotien historiaa:
2. osa: vuodet 1721-1809, kirj. Aimo Halila, 1953
3. osa: vuodet 1809-1856, kirj. Kustaa Hautala, 1975
4. osa: vuodet 1856-1918, kirj. Kustaa Hautala, 1976
5. osa: vuodet 1918-1945, kirj. Kustaa Hautala, 1982
6. osa: vuodet 1945-1990, kirj. Turo Manninen, 1995
Teoksia kannattaa kysyä lähimmästä kaupungin- tai kunnankirjastosta!
HelMet-kirjastoissa olevissa Ford Escort-korjausoppaissa ei käsitellä Cosworth-malliversioita.
Kokoelmista löytyy video, Autokanava. 1/93 : kesäkausi, jonka sisällöstä mainitaan seuraavaa:
Geneven autonäyttely ; Ford Escort Cosworth ; Kolari voi kohdata kenet tahansa ; American car show ; IFA F8 koeajossa ; Lyijytön vai lyijyllinen ; Liikenneturvallisuutta autourheilun keinoin ; Tukeva autourheilupaketti.
Videon saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,
http://www.helmet.fi
Nuortenkirjoja voi arvostella useammankin kirjaston sivuilla, esim. Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston sivulta löytyy arvostelumahdollisuuus, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvos.htm
Muiden kirjastojen nuortenosastojen osoitteita löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot
Elokuvia ja muutakin aineistoa voi varata vasta kun ensimmäiset niteet tulevat näkyviin. Pelkkään pohjaan eivät varaukset tartu. Kannattaa siis poiketa Helmet-sivuilla usein katsomassa joko elokuvan nidetiedot ovat tulleet ja varauksen voi tehdä.
Tilastotietoa tiettyjen teosten myynnistä keräävät Suomen Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto. Kumpikaan tilastojen kokoajista ei esitä dataansa niin, että samaan tilastoon olisi yhdistetty pokkareita ja sekä kotimaista että käännettyä kaunokirjallisuutta. Tilastojen kerääjille on hyödyllisempää saada selville esimerkiksi pokkareiden ja sähkökirjojen myydyimmät teokset kuin tietyn teoksen kokonaismyyntimäärä, eikä tällaista kokoavaa tilastoa tiettyjen teosten kokonaismyyntimääristä ole Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan saatavilla.
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -tilasto ei pidä lainkaan sisällään kirjojen myyntimääriä, mutta tilastosta voi seurata kirjan kuukausittaista sijoittumista myydyimmän kymmenikön joukossa. Suomen...
Tupakkalaki 29.6.2016/549 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160549?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tupakkalaki säätelee asiaa.
Isännöintiliiton sivulla on selitetty lain sisältöä mm. kysymyksen kannalta.
https://www.isannointiliitto.fi/isannointiliitto-vaikuttaa/toimintaymparistoon-vaikuttaminen/lainsaadannot-ja-normit/tupakkalaki/
Selvittelin suomalaisen kaukolainajärjestelmän historiaa, mutta kovin tarkkoja tietoja ei löytynyt lähdeoksistani. Pirjo Vatasen teoksessa Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi (SKS, 2002) kerrotaan, että laajamittaisen kaukopalveluajatuksen esitti jo vuonna 1909 Uno Therman, joka ehdotti perustettavaksi erityistä keskuskirjastoa, joka lainaisi kirjoja asiakkaille kaukopalveluna paikallisten kirjastojen kautta. Keskuskirjasto olisi saanut vapaakappaleoikeuden, sinne olisi hankittu myös kansainvälistä kirjallisuutta, ja se olisi vapautettu postimaksuista. Asia ei kuitenkaan lopulta edennyt käytäntöön asti.
Pääkirjastojen aineistoa on voitu lainata ilmeisesti jo pitkään sivukirjastojen kautta. Sven Hirnin teoksen...
Helmet-verkkokirjaston etusivulta löytyy linkki Verkkomaksaminen. Sitä klikkaamalla pääset maksamaan Helmet-kirjastojen aineistoista kertyneet myöhästymismaksusi. Verkkomaksaminen edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Lisätietoa Helmet-kirjastojen verkkomaksamisestä voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Hei,
kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Valitse valikko Omat sivut ja sieltä kohta Varaukseni. Jos varaus ei ole vielä jäänyt kiinni, on varauksen kohdalla Poista-nappula. Paina sitä niin varauksesi poistuu.
Jos varauksesi on jäänyt jo kiinni, voit perua varauksen soittamalla kirjaston asiakaspalveluun p. 03 621 2612 tai lähettämällä sähköpostia lainaus.kirjasto@hameenlinna.fi.
Kyse saattoi olla perinteisestä Madagaskarilta peräisin olevasta aluksesta, jonka swahilinkielinen nimi on lakana. Alus tunnetaan Wikipedian mukaan myös nimillä laka ja la'kana. Kanootti on tuettu (tasapainotettu) vain toiselta puolelta. Kanootissa on yleensä purje, nykyisin myös moottori on mahdollinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Outrigger_boat
Nuotti löytyy kyllä HelMet-kokoelmasta, tässä suora varauslinkki https://luettelo.helmet.fi/record=b2046780~S9*fin. Myös Helsingin kokoelma on nykyään ns. kelluva kokoelma, joka tarkoittaa sitä, että yksittäisen kirjaston kappale jää yleensä siihen kirjastoon, mihin se on palautettu. Tämä nuotti on viimeksi palautettu Oulunkylän kirjastoon. Varaamalla sen saa kuitenkin haluamaansa kirjastoon.
Heikki Poroila
