Hei,
ePress-palvelussa olevat sanomalehdet, mm. Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa kirjaston asiakaskoneilla. Palvelua ei ole mahdollista käyttää kotona.
Kortin numeron muistaminen ei riitä. Lainatessa on mukana oltava fyysinen kirjastokortti tai kortin tietojen tulee löytyä puhelimen Taskukirjasto-sovelluksesta.
Kirjallisuutta:
Ihme ilmat! : miksi ilmasto muuttuu / Laura Ertimo & Mari Ahokoivu
Rohkea tyttö ja jättiläiset : Greta Thunbergin innoittama satu maapallon pelastamisesta / Zoë Tucker
Isa+Bea maapallon asialla / Annie Barrows
Gretan tarina : et ole koskaan liian pieni tekemään suuria asioita / Valentina Camerini
Ilmastonmuutos : mitä minä voin tehdä? / Glenn Murphy
Näkymätön myrsky / Mikko Pelttari, Jenna Kunnas
100 asiaa maapallon pelastamisesta / kirjoittajat: Rose Hal
Aiheesta herää esimerkiksi seuraavia ajatuksia:
Kuuntele, mitä lapselle on sanottavaa. Kysy, mitä mieltä hän on ja mitä ajatuksia hänelle herää. Kerro lapselle, millaisilla teoilla meistä jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kiinnitä lapsen kanssa yhdessä...
Hei
Suomen kansallisbibliografia Melinda löytyy osoitteesta
MELINDA - Perushaku (kansalliskirjasto.fi)
Sieltä löytyy kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Lähetin sinun sähköpostiisi Melindassa tehdyn Christie-haun.
"Juoksutus tarkoittaa sitä, että vesistön virtaaman suuruutta säädetään esimerkiksi patoluukkujen tai voimalaitoksen turbiinien avulla." (kopioitu suoraan ympäristöhallinnon yhteiseltä verkkosivulta)
Koska järvet eivät varsinaisesti ole virtaavaa vettä, asiakasta kehotetaan kysymään asiaa asiantuntijalta esimerkiksi oheisen linkin kautta suoraan.
https://www.vesi.fi/sanasto/#kirjain-J
Jonkun arvion mukaan vain prosentti Suomen metsäalasta on koskematonta metsää. Niistä suuri osa suojelualueilla. Suojelualueista suurin osa on valtion mailla. Metsähallituksen hallinnoimiin kansallispuistoihin on rakennettu polkuja, siltoja yms. Liikuntavammaisten liikkuminen on otettu huomioon. Retkipaikkaa suunnittelevan kannattaa käydä läpi Kansallispuistoja esittelevä sivu https://www.luontoon.fi/kansallispuistot . Kohde-esittelyissä on kuvaukset alueen luonnosta ja historiasta sekä palveluista. Reitti- ja palvelukuvaukset kannattaa lukea huolella. Joidenkin kohteiden alueella pääsee liikkumaan pyörätuolilla.
Aarnimetsien suojelemiseksi perustettu yksityinen Luonnonperintösäätiö on hankkinut...
Emme onnistuneet tunnistamaan ötökkää luotettavasti ajoissa. Suosittelen, että lähetät kuvan. Yleisradion luontoiltaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset . Siellä asiantuntijat kokoontuvat selvittelemään kuvien eläimiä ja kasveja.
Toinen mahdollinen kyselypaikka voisi olla Luonto Akatemia : https://www.luontoakateemi.fi/palvelut/kysymykset-luontovirtuooseille
Sivustoja, joista voi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä E33:n merkitys on seuraava:
33. Muut (sisäsyntyiset) mielisairaudet (Ceterae psychoses endogeneae). Sairauskohtauksen jälkeen 1-3 vuodeksi.
Vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on "Muut mielisairaudet (Ceterae psychoses)".
E-luokka viittaa vikaan, vammaan tai sairauteen, joka on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä.
Hei,
Kysymykseen on valitettavasti hyvin vaikeaa esittää mitään konkreettista vastausta. Voimme kuitenkin ohjata mahdollisten tiedonlähteiden pariin Satakunnan alueen kirjastojen kokoelmissa.
Tuberkuloosin historiasta Suomessa on paljon aineistoa, merkittävä osa tosin käsittelee maailmansotia edeltävää aikaa. Farmakologia ja toksikologia (1988, ISBN 951-99962-4-9) sisältää luvun Tuberkuloosilääkkeet, joka saattaisi sisältää vihjeitä. Muita mahdollisia lähteitä voisivat olla esimerkiksi Parantolaelämää : tuberkuloosipotilaat muistelevat (1986) sekä Vuosisata tuberkuloosityötä Suomessa : Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen historia (1992). Nämä kirjat eivät kuitenkaan välttämättä sisällä lääkkeiden tai lääkeaineiden...
Irene Vallejon teoksen Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (2021, S&S) lähdetiedoissa kerrotaan kyseisen kohdan lähdeteokseksi Astronomical Diaries from Babylonia, vol. I, 207, toim. A. J. Sachs ja H. Hunger (ISBN 3-7001-1227-0, 1988). Päivämäärämerkintä siis lienee peräisin tästä kirjallisesta lähteestä. Aleksanterin aikaiset alkuperäiskirjoitukset ovat kadonneet, mutta niistä on jäljellä sitaatteja myöhemmissä teoksissa.
Levynkansien kuvia ei voi käyttää ilman kuvan oikeudenhaltijan lupaa, vaikka kyseessä olisi ei-kaupallinen tarkoitus.Taideteosten suoja-aika, eli aika jona teosten kopiointi ja yleisölle jakaminen yleensä on luvanvaraista, on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Valokuvien ja äänitteiden suoja-aika on 50 vuotta niiden julkaisemisesta. Nämä suoja-ajat koskevat siis teosten toisintamista ja jakelua.
Lisätietoa:
Tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja -asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen verkkosivut http://www.antipiracy.fi/
Kuvasto ry:n verkkosivut: https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/
Tällaista tietoa ei ole vielä julkaistu. Kannattaa kysyä asiaa ohjelmaa esittäneeltä kanava-yhtiöltä eli TLC:ltä. Linkki yhteystietoihin
Wikipediasta löytyy myös hyvä luettelo Suomen TV-kanavista ja niillä toimivista yhtiöistä. Linkki Valitettavasti jokaiselta pitäisi kysyä erikseen tulevista ohjelmasuunnitelmista.
Suomen Steiner-koulut noudattavat opetushallituksen määrämiä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteita.
Historia-asioita voi kysellä Steinerkasvatuksen liitosta: https://steinerkasvatus.fi/
Vanhempia TV -taltiointeja löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Yleisradion arkistoista. KAVI:n RITVA -tietokannasta tai Yle Arkiston vapaasti käytettävästä aineistosta (Elävä arkisto, Vimeo) tätä tallennetta ei valitettavasti löydy. Yleisradiolla on kuitenkin maksullinen palvelu, jonka kautta voi tilata arkistomateriaalia yksityis- ja tutkimuskäyttöön. Tiedustelun voi lähettää lomakkeella osoitteesta https://yle-lv.creamailer.fi/survey/answer/aljadsvt3spcm.
Arktisen napajään luonnetta kuvaavat osuvasti William R. Andersonin ja Chris Blair, jr kirjassaan Pohjoisnavan alitse: "Yleisesti ottaen totesimme arktisen napajään äärettömäksi, alati liikkeellä olevaksi jäämassaksi, jonka luonne muuttuu lakkaamatta. Toisin paikoin sen muodostavat vain hyvin pienet jääpalaset ja jäähileet -- . Jäämassan valtaosan muodostavat kuitenkin epäsäännölliset jäälautat, joiden koko vaihtelee muutamasta jalasta kymmeneen, viiteentoista jalkaan, mutta harvoin siitä yli."
Kesäisin Pohjoisnapaa ympäröivä merijää sulaa ja kutistuu. Keskimääräisesti jään sulaminen päättyy syyskuun lopussa. Talvisin Pohjoisella jäämerellä jäälautat yhtyvät yhtenäiseksi jääpeitteeksi. Niin kuin Anderson ja Blair antavat ymmärtää, se ei...
Selkeitä puutarhanhoito-oppaita ovat esimerkiksi seuraavat:
Rea Peltola: Puutarhatyöt keväästä talveen
Merja Turunen & Sirpa Ylönen: Puutarhanhoito poropeukaloille
Heidi Haapalahti, Teija Tuisku & Gunilla Törnroos: Kukkiva kasvimaa potager
Pentti Alanko & co: Suomalainen piha ja puutarha
Pensasaitojen hoitoon löytyy ajankohtaisia vinkkejä ja vertaistukea internetin keskustelupalstoilta, jos haet esimerkiksi hakusanoilla "tuija-aita hoito". Tässä pari teosta, joista voi olla apua:
Bjørg A. Raybo ja Odd Løvmo: Kotipuutarhan pensasaidat, pensaat ja puut
Lars-Eric Samuelsson ja Ulf Schenkmanis: Opi leikkaamaan puita ja pensaita
Inkivääri kuuluu Zingiberales kasvilahkoon. Samaan lahkoon kuuluvat esim. banaanikasvit, helikoniakasvit ja kolibrikukkakasvit. Linkki Wikipedia
"Inkiväärikasvit Inkiväärikasvien heimoon.(Zingiberaceae) on yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo, johon kuuluu runsaasti maustekasveja, esimerkiksi inkivääri ja kurkumat" Linkki Wikipedia
Inkivääreihin (Zigiber) kuuluu 198 kasvilajia, joista meillä tunnetuin on mausteinkivääri. Linkki Wikipedia
Mauteinkiväärin varsi ja juurakko kuuluvat siis samaan kasvilajiin, joka kuuluu Inkiväärien kasvisukuun, joka kuuluu Inkiväärikasvien heimoon. Linkki Wikipedia
Lisää tietoa inkivääristä löytyy esim. kirjosta Maas, P.J.M.:Flora Neotropica. 18, Renealmia (...
Urheilumuseo Tahdosta kerrottiin näin:
Helsingin olympiakisojen opaskirjassa annettiin kyllä yksityiskohtaisia ohjeita liikennejärjestelyistä Helsingissä ja katureiteistä, joita pitkin kisapaikoille tuli ajaa. Maanteiden viitoitusjärjestelyistä ei kuitenkaan ole lisätietoja, joten mainittu kirja lienee paras asiaa koskeva lähde.
