Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, tarkoitatko koirista kertovia tietokirjoja vai koirakertomuksia. Voit hakea koira*-sanalla helmet-tietokannasta ja rajata hakujoukon vuoden mukaan.
Vuonna 1983 on ilmestynyt ainakin seuraavat suomenkieliset koira-aiheiset tietokirjat
Palmer, Joan : Suuri koirakäsikirja
Holmström, Cecilia : Koiranpennun kasvatus
Ja seuraavat koirakertomukset:
Suomen kansan eläintarinoita. 2 kertonut ja kuvittanut Jaakko Liukkonen
Kilpinen, Inkeri : Vanha viisas Tonna
Vuodelta 1987 ilmestyneitä suomenkielisiä koira-aiheisia tietokirjoja:
Hallgren, Anders : Korikoiran kasvatus
Allaby, Michael : Koiraperheen elämää
Morris, Desmond : Miksi koira hautaa luun?
Tuominen, Erkki : Pikinokka...
Tiedot Australian bioturvallisuutta koskevista tuontiehdoista löytyy mm. BICON-tietokannasta:
https://bicon.agriculture.gov.au/BiconWeb4.0
Sivulla on hakurivi mihin voi kirjoittaa hakusanoja, esim. dried birch.
Hei!
Olisiko kyseessä Poika ja tähti? Tässä videolinkki kappaleeseen jonka laulavat Teemu Roivainen & Camilla Bäckman:Teemu Roivainen & Camilla Bäckman - Poika ja tähti (Suomeksi & Magyarul) - YouTube
Kappale löytyy myös Teemu Roivaisen ja useamman muun artistin esittämänä kuten Saara Aalto. Roivainen merkitään kappaleen esittäjäksi ja sanoittajaksi ja kappale löytyy levyltä Pohjolan joulu.Ohessa linkki myös Spotifyyn: Poika ja tähti - song and lyrics by Teemu Roivainen, Camilla Bäckman | Spotify
Kyseessä taitaa olla Renate Schuppin kirjoittama ja Marie-José Sacrén kuvittama lastenkirja Keltainen kukka (Die gelbte Blume, suom. Kaija Löytty, 1988).
Löydät kirjasta useita kuvia googlettamalla kuvahaulla teoksen saksankielisellä nimellä. Suomenkielisiltä sivuilta ei kuvia löydy.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale, jonka voit tilata omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Alun perin jättiputkia on tuotu puutarhakasveiksi, mutta nykyään ne luokitellaan vieraslajeiksi eli ne tulisi hävittää.
Lisätietoa: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Seda-Vedun-reitille näyttää olevan sekä bussi- että junayhteyksiä. Tarkemmat tiedot löydät RometoRio-reittiopassivuston kautta täältä: https://www.rome2rio.com/map/Verdun-Grand-Est-France/Sedan
Jos haluat tietää, onko tietylle reitille bussiyhteyksiä, sinun kannattaa tehdä Google-haku, johon kirjoitat paikkojen nimet ja perään sanan "bus". Esimerkiksi tässä tapauksessa Google-haku kuuluu "Sedan Verdun bus". Vaihtoehtoisesti voit käyttää esimerkiksi Google Mapsin reittiopaspalvelua tai jotain verkon yleisreittiopassivustoa, esim. RometoRio.comia.
Sedanissa Ranska-Preussi -sodan aikaiselle battlefield tourille pääsee esimerkiksi Maginot Line Tours - Tucker Toursin kanssa. Matkanjärjestäjän yhteystiedot ja lisätietoa...
Kirja Rooman 12. Orientalistikonferenssin artikkeleista löytyy useista Euroopan kirjastoista sekä englanniksi että ranskaksi. Esim. Göttingen yliopiston kirjastosta ja British Librarysta. Suomesta en löytänyt luetteloitua kirjan kappaletta, mutta Europeanan kautta teos löytyy digitoituna, https://www.europeana.eu/fi/search?page=1&view=grid&query=Twelfth%20Int…...
Suomalaiset, joilta on esitelmä mukana, ovat Otto Donner ("Über die Charakteristik der Ural-Altaischen sprachen und die typen des Sprachbaues", osa 2) ja Edvard Westermarck ("Sul culto dei santi nel Marocco", osa 3, nide 1).
Linkit Ranskan kansalliskirjastoon,
Osa 1: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k97609698
Osa 2: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k9680109j
Osa...
vähänlaisesti tietoa löytyy, mutta tuo mtvuutisten artikkeli (linkki alla) antaa aika hyvän kuvauksen tuppikosinnasta. Jutun mukaan 1700-1800-luvulla ainakin Karjalan kannaksella käytössä ollut viikinkiaikainen kosimistapa.Jutussa on käytetty lähteenä teosta: Sarmela Martti, 2007, Suomen Perinneatlashttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-erikoisesti-kosittiin-ennen-tu…
Suuren toivelaulukirjan osassa 19 (2008) julkaistun Hair-musikaalin laulun Good morning starshine on suomentanut Esko Elstelä. Laulun suomenkielinen nimi on tässä Hei, tähdet taivaan.Suomen kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä myös musiikin tekijätietoja.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4974667?sid=4736873623
K. K. Alongin Kevätuhrit-trilogian ensimmäinen osa alkaa juuri kuvailemallasi tavalla. 15-vuotias Jade herää pimeässä metrossa Sörnäisissä, ja kaikki hänen ympärillään ovat kuolleita. Myöhemmin hän tapaa muutamia saman kokeneita nuoria, ja yhdessä he aloittavat matkan kohti tuntematonta. Ensimmäisen kirjan kansi on vihreä.Trilogia kokonaisuudessaan:KevätuhritAnsassaPakenijat
Hei!Viimeisin Merja Jalon Nea-kirja on ilmestynyt vuonna 2015, joten voi olla, että uusia osia ei enää ole tulossa. Täysin varmasti ei tietenkään koskaan voi tulevaisuutta ennustaa. Merja Jalon uusimpia teoksia on julkaissut ainakin Kvaliti-kustantamo, jonka kautta mahdollisesti voisi saada tietoa Jalon suunnitelmista. Sähköpostiosoite sinne on info(at)kvaliti.com.
Tämän lokakuussa 2023 kirjoitetun artikkelin mukaan Venäjän ilmavoimat lensi sodan alkupäivinä 150 - 300 lentoa päivässä, kun ennen sotaa niitä oli lennetty keskimäärin 60. Julkaisuaikana määrä oli pudonnut noin 100 lentoon päivässä.Vuonna 2021 kirjoitetussa artikkelissa Venäjän ilmavoimien lentäjien keskimääräiset lentotunnit olivat 100 - 150 riippuen joukosta ja sotilaspiiristä. Tuoreita lukuja ei löytynyt.
Molemmat nuotit löytyvät Taideyliopiston kirjastosta, Töölön kampukselta. Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kysymiäsi nuotteja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Taideyliopiston kirjaston sivut: lib.uniarts.fi/Linkit nuotteihin Arsca-verkkokirjastossa: Viisi kansanlaulua ja Syyspäiviä.
Kysytty kirja lienee Tuulikki Otsolan kirjoittama ”Haltiattaren kumminlahja”. Sadun nimi on ”Satu enkelilapsesta””. Kirjan kustantaja on Karisto ja vuosi 1957. Kirjan on kuvittanut Anna-Stina Ketonen.Kirja on varattavissa Helmet-verkkokirjastosta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1441492?sid=4768760576
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan John Miltonin Kadotettu paratiisi -teoksesta näyttäisi ilmestyneen suomennettuna kolme painosta, vuosina 1933. 1952 ja 2000: (Tekijä:milton john AND Nimeke/otsikko alkaa:kadotettu paratiisi) | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
