Stereoäänen nauhoittamiseen tarvitset iPhonen ohjeiden mukaan ulkoisen stereomikrofonin.
Ote iPhonen ohjeista: "Sisäisellä mikrofonilla tehdyt äänitteet ovat monoäänisiä, mutta voit äänittää stereona ulkoisella stereomikrofonilla, joka toimii iPhonen kanssa."
https://support.apple.com/fi-fi/guide/iphone/iph4d2a39a3b/ios
Sotakirjallisuudesta löytyy kuvaus ja eri kirjahyllyjä Kirjasammosta, osasta Sotakirjallisuus. Voit tutkia esimerkiksi hyllyistä löytyivä kirjoja ja niiden kuvauksia sekä asiasanoituksia. Niiden avulla voit löytää yhteneväisiä piirteitä.
Jos olet tekemässä koulutehtävää, vastaus siihen on helpointa löytää koulukirjasta tai muusta kurssilla käytetystä materiaalista.
Syvällisempää tutkimusta löytyy kirjallisuustieteen alalta, Finnasta voi selailla hakutuloksia haulla sotakirjallisuus ja kirjallisuustiede.
Terhokodin verkkosivuilla kerrotaan heidän historiastaan näin:
"Suomessa Lääkintöhallitus julkaisi vuonna 1982 ensimmäiset terminaalihoidon ohjeet. Terminaalihoito käsitteenä vaihtui kuitenkin jo alkuvaiheessa saattohoitoon, Hospice toimintamallia osuvammin kuvaten. Lääkintöhallituksen, syöpäjärjestöjen ja oppilaitosten edustajat tekivät opintomatkan Lontooseen vuonna 1982. Osallistujat tekivät matkalta muistion, jossa he suosittelivat terminaalihoitokokeilun aloittamista Suomessa erillisen säätiön ylläpitämänä. Tampereella perustettiin Pirkanmaan hoitokotisäätiö vuoden 1984 lopussa ja Helsingissä perustettiin TERHO-säätiö syksyllä 1985. TERHO-säätiön säännöt vahvistettiin 10.10.1985. Pirkanmaan hoitokoti aloitti...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, tarkoitatko koirista kertovia tietokirjoja vai koirakertomuksia. Voit hakea koira*-sanalla helmet-tietokannasta ja rajata hakujoukon vuoden mukaan.
Vuonna 1983 on ilmestynyt ainakin seuraavat suomenkieliset koira-aiheiset tietokirjat
Palmer, Joan : Suuri koirakäsikirja
Holmström, Cecilia : Koiranpennun kasvatus
Ja seuraavat koirakertomukset:
Suomen kansan eläintarinoita. 2 kertonut ja kuvittanut Jaakko Liukkonen
Kilpinen, Inkeri : Vanha viisas Tonna
Vuodelta 1987 ilmestyneitä suomenkielisiä koira-aiheisia tietokirjoja:
Hallgren, Anders : Korikoiran kasvatus
Allaby, Michael : Koiraperheen elämää
Morris, Desmond : Miksi koira hautaa luun?
Tuominen, Erkki : Pikinokka...
Vaikea tietää, mitä kaikkia asioita ihmiset ovat vuosisatojen aikana pohtineet. En oikein edes ymmärrä, mitä kysyjä tarkoittaa. Onko kyse siitä, että kulttuuriimme jotenkin kuuluu se, että merkittäviä asioita on aina kolme? Vai onko maan, veden ja auringon yhteisvaikutus kenties pyhän kolminaisuuden metafora.
Jos kysyjää asia kiinnostaa, hän voisi perehtyä kolminaisuusoppiin. Kolminaisuusoppi on kristinuskon peruskäsite. Se erottaa kristinuskon islamista, juutalaisuudesta, Jehovan todistajia ja MAP-kirkosta. Kolminaisuusoppiin on viitteitä Uudessa Testamentissa, mutta lopullisesti se määriteltiin 300-luvulla. Yksinkertaisesti määriteltynä kristinuskossa on yksi jumala, persoonallinen Jumala. Jumalalla on kolme persoonaa, Isä, Poika...
Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Voit myös itse esittää hankintatoiveen Helmet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Eduskunnan nykykäytäntöä äänestyslippujen tarkastajien valinnassa ohjaa eduskunnan vaalisääntö (250/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000250
Sen 6 §:n 2. momentissa todetaan: "Puhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa, annettujen äänten julkilukemisessa ja äänten laskemisessa." Sen tarkemmin asiasta ei säädetä.
Käytännössä puhemies toteaa suurimpien eduskuntaryhmien ilmoittamat henkilöt. Puhemies ei siis heitä valitse.
Historiassa käytäntö on voinut olla eri. Esimerkiksi P. E. Svinhuvud tapasi kutsua ääntenlaskijoiksi edustajia, joiden nimi viittasi kalaan (Kala, Kuha, Lohi, Gädda).
Artikkeli on olemassa ja se on julkaistu aikakausjulkaisussa The International Journal of Psychoanalysis 66 (1985). Löysin verkosta sen sisällysluettelon, mutta artikkelia ei pääse lukemaan kirjautumatta, https://pep-web.org/browse/IJP/volumes/66?page=245. Etsin Finna.fi:sta julkaisua, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa näyttäisi olevan siihen pääse verkkojulkaisuna, https://finna.fi/Record/jamk.993627767906251?sid=4053417938. Kansalliskirjastossa ja Varastokirjastossa on luettelossa julkaisu The International Journal of Psycho-analysis, joka näyttää siltä, että kyseessä olisi sama julkaisusarja painettuna versiona, vuoden 1966 lehdet löytyvät Varastokirjastosta, https://finna.fi/Record/vaari.420811?sid=4053417938....
Petri Tanskanen on tutkinut viestintäalan ammattiliittojen historiaa. Taitureista tietotekniikkaan - välähdyksiä viestintäalan ammattiliiton historiaan löytyy verkosta luettavaksi, https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/137629440762800/file/97de3185-6b10…
Siinä kerrotaan, että vuoden kirjapainoala siirty 1968 alusta lähtien ansiotasoa alentamatta viisipäiväiseen työviikkoon ensimmäisenä ammattialana Suomessa uuden työehtosopimuksen mukaisesti. Lisäksi Tanskanen toteaa, että muilla teollisuuden aloilla 40 tuntiseen työviikkoon siirryttiin vasta vuoden 1970 alusta lähtien.
Me emme valitettavasti muistaneet tällaista videota ja biisiä. Muistaisiko joku lukijoista sen? Tietoja biisistä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti emme löytäneet virallista painettua tietoa asiasta, mutta kysyimme paikallisilta kauhajokilaisilta ja heiltä tuli tällaisia vastauksia:
"Raittilat tosiaan asuvat Raittikaupungilla, mutta luulenpa että nimi Raittikaupunki johtaa syvemmälle jo ennen kuin Raittilat ovat asuneet. Nimi voi tulla tien leveydestäkin, koska tiet olivat ennen enemmän kärrypolkuja. Ratikylässäkin asui aikoinaan Raitti-Hessa eli Hedvig Raittila jolle kyläläiset tekivät talkoilla pienen mökin 1928. Hessa asui ennen Ratikylään muuttoa Kainaston keskustassa. Hangaskylän tien varressa on siis Rati ja Raitti alkuisia nimiä."
"Olen Ratikylästä syntyjään eli ihan kiven heiton päästä Raittikaupungista. Kysyin isän lisäksi yhdeltä toiseltakin,...
Toivottavasti tältä listalta löytyy sinua kiinnostavia teoksia. Osassa on kuvia puvuista, joita on käytetty tietyissä esityksissä, osa käsittelee näyttämöpukuja yleisemmällä tasolla.
Sari Salmela. Näyttämöpukuja. 2004
Valinen, Pirjo. Puvut, Pirjo Valinen / [toimittaja: Reija Hirvikoski]. 2009
Gradova, K.V. Teatteripuku 1 : naisen puku. 1987
Jackson, Sheila. Costumes for the stage : a complete handbook for every kind of play. 1992
Jackson, Sheila. More costumes for the stage / Sheila Jackson. 1993.
Pykälä, Terttu. Historiallinen teatteripuku : oppikirja teatteripukujen toteutuksesta. 2006
Baldwin, Michelle. Burleskin paluu. 2010
Liisi Tandefelt : monessa roolissa / Pia Houni (toim.) 2006
Swinfield, Rosemarie. Stage make-up...
Hei,Vanhoista puhelinluetteloista löytyy maininta ensimmäisen kerran 1977, joten kioski lienee avattu 1976. Tarkka osoite, jossa on myös kadunnumero, löytyi 1981 vuoden luettelosta. Osoite oli Niinivaarantie 52.
Sitaatti on peräisin Euripideelta, näytelmästä Hekabe. Kokonaisuudessaan näytelmä ilmestyi suomeksi vasta vuonna 2020 Vesa Vahtikarin kääntämänä. Tätä varhaisempi sitaatin suomennos löytyy ainakin Carl Saganin Ensimmäinen yhteys -romaanin kymmenennen luvun alusta, kaiketikin suomentaja Hanna-Liisa Timosen englannin kielestä kääntämänä: "Petämmekö, uskoessamme että jumalia on, me itseämme haurain haavekuvin ja valhein, kun kerran maailmaa hallitsevat vain muutos ja piittaamaton sattuma?"
Valtakunnallisen Finna.fi-sivuston hakupalvelussa voi hakea tutkimuksia asiasanoilla "lastensuojelu", "osallisuus" ja "kirjaaminen". Verkossa saatavilla olevat tutkimukset löytyvät klikkaamalla hakuehdon "verkossa saatavilla". Finnasta löytyi em. haulla nämä teokset. Jos haku halutaan kohdistaa erityisesti Jyväskylän yliopistossa tehtyihin opinnäytetöihin, voi samanlaisen haun tehdä Jykdok-tietokannassa, tässä hakutulos. Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fiHaun aloitussivu | JYKDOK | JYKDOK (finna.fi)
vähänlaisesti tietoa löytyy, mutta tuo mtvuutisten artikkeli (linkki alla) antaa aika hyvän kuvauksen tuppikosinnasta. Jutun mukaan 1700-1800-luvulla ainakin Karjalan kannaksella käytössä ollut viikinkiaikainen kosimistapa.Jutussa on käytetty lähteenä teosta: Sarmela Martti, 2007, Suomen Perinneatlashttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-erikoisesti-kosittiin-ennen-tu…
Näistä aiheista löytyy kirjallisuutta eri ikäisille lapsille. Verkkokirjastosta voi hakea esimerkiksi hakusanoilla vuoroasuminen, erolapset tai hakusanayhdistelmällä ero* ja lastenkirjallisuus. Ikävästä kertovia lastenkirjoja voi etsiä hakusanayhdistelmällä ikävä ja lastenkirjallisuus. Hakutuloksiin tuli paljon etenkin kuvakirjoja, ja kannattaa tutustua niihinkin (kirjastoluokka 85.22), sillä niissä on monesti hyviä löytöjä isommillekin lapsille. Omassa lähikirjastossasi saattaa olla myös teemahylly tai valmiita kirjalistoja tästä aiheesta, joten kannattaa kysyä heiltä tarvittaessa lisäapua.
