Kysymyksesi vaatisi laajaa historian tuntemusta. En löytänyt kirjaston lähteistä mitään yksiselitteistä tietoa. Matkustusasiakirjoja on ollut, esimerkiksi 1800-luvun Suomessa papisto on antanut kirkonkirjojen perusteella matkadokumentin lähtijälle, mutta tietenkään niistä ei ole voinut tunnistaa henkilöä samoin kuin valokuvista, vaikka kirjoitetut kuvaukset olisivat tietysti olleet mahdollisia.
Liikkumista Suomessa 1800-luvulla valotetaan artikkelissa Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa Einonen, Piia; Frigren, Pirita; Hemminki, Tiina; Uotila, Merja Einonen, P., Frigren, P., Hemminki, T., & Uotila, M. (2016). Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa. Ennen ja nyt : historian tietosanomat,...
Tässä kolme ehdotusta sitaattikirjoista. Vähiten sivuja (142) on koko perheen sitaattikirjassa. Nimekkeistä on linkki Kirkes-verkkokirjastoon.
Leena Lammela: Suuri ajatelmakirja (2006)
Jesse Medi: Koko perheen sitaattikirja (2001)
Teemu Ikonen: Onnen helmiä : Ajatuksia ilosta ja elämästä (2006)
Omaisuus säilytetään omistajan kustannuksella tai se myydään.
"EU selvittää, voiko venäläisiltä takavarikoidut varat käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen – Saarikko: "Juridisesti vaikeaa, mutta kannatettavaa" Yle 24.5.22
Näin käy pakotelistalle joutuneiden takavarikoidulle omaisuudelle – ”Kustannuksista vastaa pakotteiden kohde” Tekniikka ja talous 11.3.22
Lisätietoa pakkotteista ja niiden nykytilanteesta saa Ulkoministeriön sivustolta. https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9068-2013-INIT/fi/pdf sekä laajemmin https://um.fi/pakotteet
Digi- ja väestövirasto päivittää nimitilastoa kaksi kertaa vuodessa.
Uusimmassa tilastossa Juhani on toisena nimenä 273 781 suomalaisella miehellä.
Miehiä oli Suomessa vuoden 2021 lopussa 2 744 158
Noin 10 % suomalaisista miehistä on toisena nimenä Juhani.
Lähteet:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ (Avaa sivun alareunasta avoin data -tiedosto)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Kielikellon 1/1992 Liettua ja latvia - balttilaiset kielet -artikkelissa kuvataan liettuan kieltä, https://www.kielikello.fi/-/liettua-ja-latvia-balttilaiset-kielet. Siinä ei valitettavasti mainita geminaattoja. Suomi-Latvia-ystävyysseura, Rozentals-seura on koonnut sanastoa matkailijalle, https://www.rozentals-seura.fi/kieli-ja-kulttuuri/latvian-sanasto-matka…. Siinä on sekä sanojen kirjoitusmuoto ja ääntämys. Näyttäisi siltä, että geminaatteja on tuolla ääntämyspuolella paljonkin, mutta kirjoituksessa vähän. Toisaalta latvian kielen verkosta löytyvästä selittävästä, yksikielisestä sanakirjasta niitä löytyy kirjoituksestakin, https://mlvv.tezaurs.lv/tona. Tarvitaan latvian kielen asiantuntija vastaamaan, löytyykö...
Through the link, you can see a list of Helmet libraries where you can print color prints.
https://www.helmet.fi/en-US/Libraries_and_services
See detailed instructions for printing on the library's own page.
Kyseessä voisivat olla Bertil Almqvistin Barna Hedenhös-sarjan kirjat, jotka on suomennettu nimellä Musa Ja Muru. Sarjaa on suomennettu tosin vain kolme osaa:
Musa ja Muru Amerikassa
Musa ja Muru Egyptissä (suomennettu myös nimellä Muinosen perhe matkustaa Egyptiin)
Musa ja Muru Englannissa
Perheeseen kuuluvat isä Luukas, äiti Luuluu, lapset Musa ja Muru Murikka, koira Nuija sekä vielä kesy alkulehmä ja hevonen. Murikan perhe ei myöskään asu Kivikauden Amerikassa, vaan Ruotsissa. Amerikkaan murikan perhe matkustaa Esi-Tiki laivalla, ja tarinat tosiaan päättyvät usein sanoihin "Oma maa mansikka, muu maa mustikka".
Sata-kirjastoista Vampulan kirjastosta näkyy löytyvän Musa ja Muru Egyptissä. Muita osia löytynee antikvariaateista.
Sellaista teosta, joka sisältäisi pelkästään 1900-luvun ja 2000-luvun alun, en löytänyt.
Kuten en myöskään sellaista johon 1900-luvun lisäksi olisi sisällytetty 1800-luvun vuosia.
Löytyy toki useita samantyylisiä tietosanakirjoja kuin Guinness kronikka, joihin sisältyy tietoa kaikilta edellä mainituilta vuosisadoilta.
Esim. seuraavat ensyklopediat tarjoavat kattavan katsauksen eri vuosisatojen tapahtumiin (linkit teosten saatavuustietoihin vaski-verkkokirjastossa):
Philip Parker, Maailmanhistoria, 2011.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.702153
Maailmanhistoria, 2007.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.499747
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006.
https://...
Suomennoksia tähän asti on tullut vain kuusi, joista viimeinen on vuonna 2016 ilmestynyt Valtioneuvos. Englanniksi näyttää löytyvän ainakin suurin osa Boris Akuninin kirjoittamista kirjoista. Esimerkiksi wikipedialta löytyy lista hänen kirjoistaan, ja niitten englanninkieliset tittelit. Finna.fi verkkosivulla näkyy mitkä näistä löytyvät eri kirjastoista, joista niitä pystyisi mahdollisesti kaukolainaamaan loimaan kirjastoon.
Etsin muun muassa hakusanoilla tvåspråkiga, italienska ja svenska sekä Helmetistä että Finna.fi:stä. Valitettavasti tuloksia tuli kovin vähän. Helmet-kirjastoista ei löytynyt yhtään ja Finnan haulla vain yksi aikuisten runoteos Ovädret, joka on saatavilla Kaskisten kirjastosta.
Netistä löytyi ainakin Amazon-verkkokaupasta teos Svenska-Italienska Bilduppslagsbok med djur för tvåspråkiga barn Dizionario illustrato bilingue di animali per bambini.
Lähteet:
Amazon.com. https://www.amazon.com/ref=nav_logo
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Sotasampo-palvelun mukaan I/JR 47:ssä palvellut siviiliammatiltaan kadunkiveäjänä toiminut Veli/Veikko Ruohomäki kaatui Huumolassa 28.8.1941. Helsingissä perustettu I/JR 47 tunnettiin myös nimellä "Vallilan pataljoona". Pataljoonan sotatiestä on kuvaus Sotapolku-palvelussa. Pataljoonan taistelukertomus Veikko Ruohomäen kaatumisviikolta on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Pataljoonasta on kirjoitettu myös muistelmateos:
Kotiniemi, L. (1987). Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY.
Kaatuneiden kantakortit on pääosin digitoitu, mutta Veikko Ruohomäen kantakortti ei ole digoitujen joukossa. Voi olla että se ei ole säilynyt, mutta koska kantakortista voi käydä ilmi lisätietoja, kannattaa siitä yrittää tilata...
Suomen Steiner-koulut noudattavat opetushallituksen määrämiä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteita.
Historia-asioita voi kysellä Steinerkasvatuksen liitosta: https://steinerkasvatus.fi/
Erityistä tutkimusta koskien juuri ilmatäytteisten kesälelujen tuotannon vastuullisuutta ja hiilijalanjälkeä ei näyttäisi löytyvän.
Muovien hiilijalanjälki vaihtelee riippuen muovin raaka-aineista ja muovityypistä. Ilmatäytteiset rantalelut valmistetaan pääosin PVC-muovista (polyvinyylikloridi). Opinnäytetyö muovien hiilijalanjäljestä:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/147915/AhokasAapo.pdf?sequ…
Englanninkielinen artikkeli ilmatäytteisten lelujen ympäristövaikutuksista. https://www.inflatabletoysforkids.com/what-is-the-environmental-impact-…
Leluteollisuutta on arvosteltu sen epämääräisistä työoloista. Riittämättömät palkat, pakollisten ylitöiden teettäminen ja huono työturvallisuus...
Hei!
Kysyit voiko verenpisaran jakaa juurakosta. Eri nettisivuilla tuodaan verenpisaran yhteydessä esille pistokkaasta lisääminen ja jakaminen, mutta juurakosta jakamisesta verenpisaran yhteydessä ei löytynyt varmaa tietoa. Alla olevasta englanninkielisestä sivustosta löytyi jotain juurakon jakamisesta. Verenpisaralajikkeita on paljon ja niiden kasvuolosuhteet erilaisia, joten kannattaisi ehkä kääntyä paikallisen puutarhurin/kukkakauppiaan puoleen tässä asiassa varman tiedon saamiseksi.
Lähteet:
Plantura magazine https://plantura.garden/uk/trees-shrubs/fuchsias/propagating-fuchsias&n…;
https://kotiliesi.fi/koti/puutarha/verenpisara/
https://yhteishyva.fi/koti/huonekasvien-lisaaminen/article-...
Valitettavasti kyseisestä marssista ei näytä löytyvän nuotinnosta painetussa tai sähköisessä muodossa. Oletettavasti soittokunnilla, joiden ohjelmistoon marssi kuuluu tai on kuulunut, olisi jonkinlaisia sovituksia nuotistoissaan, mutta niitä ei ole saatavissa lainaan.
Tuolloin voimassa olleessa vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännössä luokituksen 39 merkitys on Ankarat, parantumattomat neuroosit (Neuroses graves). E-luokitus merkitsee palveluskelpoisuuden ratkaisemisen siirtämistä toistaiseksi.
Linnunpelättimiä on käytetty niin kauan kuin on viljelty ja haluttu suojata viljelyksiä linnuilta. Monet verkkosivut kertovat saman historiikin. Linnunpelättejä on käytetty jo Egyptissä sekä Kreikassa. Löysin egyptiläisten variksenpeläteistä tutkimuksen Research Gatesta. Kreikkalaisten puutarhoista saattoi löytyä Priapos-patsas, joka toi hedelmällisyyttä ja pelotti lintuja, Priapus Encylopedia Mythica.
Suomen kielellä pelättihistoriaa on koonnut Tunturisusi-sivusto.
Linnunpelättimen rakennusohje Martoilla
En, ikävä kyllä, löytänyt tätä runoa. Aale Tynnillä on Shakkipeli-niminen runo, mutta siinä ei ole puhetta ruususta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
