Vastaus riippuu paljolti siitä, millaisia toiveita kyseisellä vasta-alkajalla kirjoille on. Suosittelen, että tutustut Kirjasammon sivustoon, jolla esitellään paitsi sotakirjallisuutta genrenä ylipäänsä, myös suuri joukko teoksia. Siellä voit lisäksi valita kohdasta "Genreen liittyviä linkkejä ja tietoja", mihin sotaan tai sodan aspektiin liittyviä teoksia haluaisit lukea. Entä kiinnostaako sinua enemmän realistinen vai romanttisempi kuvaustapa, jännittävä vai humoristinen teksti ja niin edelleen - näissäkin asioissa Kirjasammosta löytyy apua sopivan teoksen valintaan.
Tässä suora linkki Kirjasammon Sotakirjallisuus-sivuun: https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/sotakirjallisuus
Viestistäsi oli ilmeisesti unohtunut kysymys kokonaan, tai ainakaan se ei jostain syystä näy täällä. Lähettäisitkö uuden viestin jossa myös kysymys näkyisi.
Jos julkisia esimerkkejä katsoo, eikä mukaan lasketa perinnöllistä vaurautta, joka ei edellytä välttämättä minkäänlaista työntekoa, tehokkainta on ryhtyä suuren yrityksen, pankin tai eläkevakuutuslaitoksen pääjohtajaksi. Poliitikon ura kannattaa unohtaa muuten kuin ponnahduslautana, palkkataso on kaukana yritysjohtajien tulotasosta. Verotustietojen perusteella myös apteekkariksi kannattaa ruveta. Luovan tai esiintyvän taiteilijan uraa ei voi suositella, siellä liian harva pääsee edes suomalaisen keskituloille ja aniharva tienaa reilusti paljon.
Heikki Poroila
Kettutien toimipisteen avajaisvuosi on tosiaan 1972. Valitettavasti en onnistunut löytämään tarkalle päivämäärälle vahvistusta käsillä olevista lähteistä. Kollega Herttoniemen kirjastostakaan ei löytänyt päivämäärää, mutta vinkkasi että vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta. Voit tehdä asiasta tiedustelun kaupunginarkiston palautelomakkeella: www.hel.fi/arkisto/palaute.
Tai ehkäpä joku palvelun lukijoista muistaisi tarkan päivämäärän?
Näyttää siltä, että Juice : Juicen taivaallinen aulabaari ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Finnan kautta sitä löytyy useasta kirjastosta, https://finna.fi/Record/keski.2966800. Lähin niistä on Tuusulassa (tällä hetkellä lainassa). Mikäli et halua käydä Tuusulassa, voit tiedustella omasta lähikirjastostasi, miten voisit saada sen kaukolainaksi.
Tuo kamala hiiri-kysymys on ikävä kyllä välttämätön. Kun se teknisistä syistä putosi pois tuossa jokunen aika sitten, palvelu täyttyi kiinalaisesta spämmistä niin, että se jumittui kokonaan.
Kirja voisi olla Pihlajanorsu: selkärangattomia selityksiä (Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala, Vesa Sisättö, piirrokset: Matti Pikkujämsä, 2008), jossa Hämärä luonto -teoksen tapaan on sanaleikkejä eläimistä Tosin kirja ei ole sininen. Alla kirjan esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511222972&qtype=b
Toinen mahdollinen on samojen tekijöiden kirja Napapaju (2007), joka esittelee samaan tapaan kasveja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511210689&qtype=b
Teoksen tekijänoikeus on voimassa 70 tai 50 vuotta, https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/. Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan talousalueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Yhteisteosten eli teosten, joita on ollut tekemässä usea ihminen, suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Eli teos, jonka tekijä on kuollut 1980-luvulla on edelleen tekijänoikeuden suojaama eikä sen sisältöä voi julkaista ilman lupaa.
Oikeudenhaltijan kuoltua oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös normaalisti testamentata oikeutensa.
Lupaa voi tiedustella...
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta siitä huolimatta, että kyselin asiaa tieto-listalla. Sitä seuraa n. 1400 kirjasto-ammattilaista eripuolilla Suomea, mutta kukaan ei tunnistanut laulua.
Leikkokukkien ekologiseen tuotantoon, mm. niiden ympäristövaikutuksiin, voi liittyä monia ongelmia. Esim. Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelista (3.2.2016) voi aiheesta lukea:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kukkakimpun-alkuperan-jaljil-1#fd8f92…
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut selvityksen nimeltä Hirvivahinkojen vähentäminen metsänhoidollisin menetelmin (2006), jossa käsitellään mm. hirvien ravintoa ja sen vaikutusta taimikoihin. Selvitys on verkossa luettavissa:
https://www.researchgate.net/publication/268827266_Hirvivahinkojen_vahe…
Elokuvan teatteriversiossa Colin Farrell, Director's cut -versiossa Ethan Hawke.
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0268199?ref_=tt_cl_t1
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0000160?ref_=ttfc_fc_cl_t64
Total Recall 2012 - Collin Farrel's Piano Scene from the Director's Cut - YouTube
Hei
Verenluovutuksen parhaat asiantuntijat löytynevät SPR:n sivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus
Sivustolla on myös mahdollisuus kysyä verenluovutukseen liittyvistä asioista:
info(at)veripalvelu.fi
- verkkosivuihin tai Veripalveluun yleisesti liittyvät kysymykset
On vaikea tietää miksi juuri tätä kirjaa ei ole suomennettu. Netistä löytyy Tampereen yliopistossa v. 2013 tehty sivuainetutkielma nimeltä Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista tarkasteltuna.https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/94750/GRADU-1387179428.pdf… Tutkielmasta löytynee tietoja kriteereistä, jotka vaikuttavat kirjan suomennospäätöksen tekemiseen.
Opetusministeriön sivuilla todetaan erikoiskirjastoista seuraavasti:
"Erikoiskirjastot ovat joukko mm. eri ministeriöiden hallinnon aloilla toimivia kirjastoja, joiden asiakaskunnasta valtaosa on jo oppilaitoksista valmistuneita oman tieteenalansa asiantuntijoita. Erikoiskirjastoja on noin 300, joista tutkimuskirjastoja 30. Erikoiskirjastoja ovat mm. Eduskunnan kirjasto, Museoviraston kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto ja Tilastokirjasto sekä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen tietopalvelu. Erikoiskirjastojen rahoitusperusteet vaihtelevat kehysorganisaatiosta riippuen."
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kirjastoverkos…
Luettelo joistakin erikoiskirjastoista:
http://www.lib.helsinki.fi/tilke/...
Eduard Uspenskin kirjassa "Rasavilli Jasu" (Otava 2001) on "Kertomus siitä kuinka Jasu ei suostunut syömään". Jasu näivettyy ja tuuli nappaa hänet mukaansa.
Kysymäsi kirja saattaa olla kuitenkin Renata Schiavo Campon "Tarina pojasta joka ei tahtonut syödä" (Vantaa, PR-tuotanto, 1983, ISBN 951-95673-9-9). Siinä päähenkilön nimi on Antti.
Alkukielisessä Redwall-sarjassa näyttää tähän mennessä ilmestyneen jo kahdeksantoista osaa. Näiden lisäksi on julkaistu kaksi samaan aihepiiriin liittyvää kuvakirjaa, jotka eivät kuitenkaan liity sarjaan kronologisesti. (Katso http://www.redwall.org/dave/library.html ) Suomeksi sarjan osia on tosiaankin ilmestynyt vasta kymmenen. Sarjan suomalainen kustantaja on Otava. Kustantamon kotisivuilta ei valitettavasti löydy tietoa seuraavien osien julkaisemisesta ja mahdollisesta aikataulusta, mutta asiaa kannattaa tiedustella suoraan Otavasta. Palautelomake, jolla voi myös esittää kysymyksiä, löytyy osoitteesta http://www.otava.fi/palaute/?n=1
Uutuuskirjojen saapuminen HelMet-kirjastoon (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) asiakkaiden saataville tai varattaviksi vaihtelee ilmestymispäivän jälkeen muutamasta päivästä viikkoon silloin, kun on kysymyksessä suurten kustantajien valikoimiin kuuluvista teoksista. Tilaukset tehdään ennakkoon, esim. juuri Marklundin Elinkautinen ja Lindellin Orkesterimonttu on tilattu Vantaan kirjastoon kesäkuun alkupuolella, kirjakauppoihin k.o. teokset tulevat lokakuun puolessa välissä, ja samoihin aikoihin ne ovat myös rekisterissä asiakkaiden saatavilla. Pieniltä kustantajilta tulevat uutuudet ja täydennyskappaleet vaativat pitemmän toimitusajan. Muissa HelMet-kirjaston kaupunginkirjastoissa toimitusaika on samalla tavalla vaihteleva, mutta...
Kannattaa tällaisissa asioissa aina ottaa suoraan yhteyttä kyseiseen kirjastoon. Haminan kaupunginkirjaston verkkosivuilla https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto ei ole erikseen mainittu, että siellä olisi kopiokone, mutta toisaalta ne ovat perinteisesti kuuluneet kirjastojen palveluvalikoimaan. Kirjaston puhelinnumero on 040 199 1310 ja sähköposti kirjasto@hamina.fi.
