Elämäkertatietoja ei näytä kovin paljon löytyvän. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 : pienoiselämäkerrat : teosbibliografiat : tutkimusviitteet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) kerrotaan Hugo Nousiaisesta seuraavasti: Hugo Olavi Nousiaisen (25. 5. 1913 Viipuri – 12. 8.1957) vanhemmat olivat konemestari Viljam Nousiainen ja Ida Emilia Vartiainen. Puoliso oli Ines Granstedt. Nousiainen kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua ja vuosina 1930–1933 Viipurin taiteenystävien piirustuskoulua. Nousiainen toimi rikosetsivänä Viipurissa 1936–1940, assistenttina Rikostutkimuskeskuksen laboratoriossa 1945–1952, tuntiopettajana Suomenlinnan poliisikoulussa 1946–1953 ja toimittajana Viikkosanomissa vuosina 1953–1957. Lapsista ei ole...
Kyseessä voisi olla Weilin + Göösin (sittemmin liitetty WSOY:hyn) vuosina 2003-2008 ilmestynyt 8-osainen Satusaari - sarja. Kirjat sisältävät satuja ja runoja, ja osien nimet ovat Lumottu metsä, Salamaja, Unien ranta, Raisulan kylä, Ihmeiden torni, Ystävysten talo, Hulivilivuori ja Satuparaati.
Mikko Mäkelän ja Pirkko Rettin toimittamassa Suomen kunnat 1917-2009 (AtlasArt 2008) on listattu vuoden 1917 kunnat sivuille 82-85. Niitä oli kaiken kaikkiaan 532. Lista on sen verran pitkä, ettei niitä voi tähän kirjata.
Kirjassa on tietoa kuntarakenteen kehityksestä. Itsenäistymisen aikaan 1917 Suomessa oli mm. 38 kaupunkia, neljä kauppalaa ja 490 muuta kuntaa.
Kirjaa voitte tiedustella alueenne kirjastosta.
Kirjastossa emme varsinaisesti ole hyönteisasiantuntijoita, mutta rohkenisin veikata, että kyseessä ei ole lude vaan torakka. Tuntosarvet ovat jotenkin torakkamaiset. Muoto on kyllä ludemainen, myönnän.
Jos sinulla on älypuhelin, löydät sovelluskaupasta Bug identifier -nimisen sovelluksen, jonne voit syöttää valokuvan ötökästä, ja tunnistaminen tapahtuu sen perusteella.
Tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Jos kyseessä joulutervehdyksen ikimerkki, jonka maksumerkintänä on lumihiutale, voi käyttää aiemmin ostettuja joulumerkkejä myös seuraavina vuosina.
Lähde: Postimerkit - Posti
Emme valitettavasti tunnistaneet tekstiä ja sen tekijää. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Varusmiespalveluksen aloittaa aina enemmän alokkaita kuin varusmiehiksi valmistuu. Puolustusvoimien vuoden 2021 toimintakertomuksen mukaan vuosina 2017-2021 varusmiehiä valmistui 84-85 % varusmiespalvelukseen tulleista. Koulutettujen varusmiesten määrä on pienessä laskussa. Vuonna 2017 Suomessa koulutettiin 20 323 varusmiestä, vuonna 2018 20 154 varusmiestä, vuonna 2019 20 040 varusmiestä, vuonna 2020 19 911 varusmiestä ja viime vuonna 19 781.
Puolustusvoimien+toimintakertomus+ja+tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+2021.pdf (puolustusvoimat.fi)
Yle uutisoi vuonna 2020, että varusmiespalvelus jää suorittamatta joka kolmannelta mieheltä nykyisissä ikäluokissa. Määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.
https://...
Säkeet ovat Voitto Huotarin kirjoittamasta Isovanhemman rukouksesta, jonka voi löytää esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen, Huotarin ja Lauri Maaralan kirjasta Korkeimmassa kädessä : rukouksen matkaopas (Kirjapaja, 2004).
Esimerkiksi Pedanet.fi sivustolta löydät selkeitä karttoja, joissa esitellään ilmastovyöhykkeitä. Esimerkiksi sivulla: https://peda.net/p/RiikkaKotiranta/emaantieto-7/emaantieto7/4-suvi
Muita lähteitä kirjastossa:
Geos.2. Sininen planeetta /Hannele Cantell, Heikki Jutila, Sirpa Lappalainen, Mari Sorvali. Helsinki 2021 sekä muut lukion oppikirjat
Olisikohan kyseessä Archibald Montgomery Low'n kirja Avaruuden armoilla (alkuteos Adrift in the stratosphere)? Suomeksi siitä ei juurikaan tietoa löydy, mutta englanninkielisessä artikkelissa kerrotaan "The Martians attempt to drive our protagonists crazy with a device called the Gabble", jonka voisi papatukseksikin suomentaa. (Viitattu 17.11.2022)
Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1958 lyhytikäisen Mikrokirjat-sarjan avausosana.
Seiväshyppääjä Armand Duplantisin tulostilasto löytyy Worldathletics.org-sivustolta. Sen mukaan hänen viimeisin alle kuuden metrin tuloksensa on hypätty 2.9.2022 Brysselissä (5.81).
Sellaista teosta, joka sisältäisi pelkästään 1900-luvun ja 2000-luvun alun, en löytänyt.
Kuten en myöskään sellaista johon 1900-luvun lisäksi olisi sisällytetty 1800-luvun vuosia.
Löytyy toki useita samantyylisiä tietosanakirjoja kuin Guinness kronikka, joihin sisältyy tietoa kaikilta edellä mainituilta vuosisadoilta.
Esim. seuraavat ensyklopediat tarjoavat kattavan katsauksen eri vuosisatojen tapahtumiin (linkit teosten saatavuustietoihin vaski-verkkokirjastossa):
Philip Parker, Maailmanhistoria, 2011.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.702153
Maailmanhistoria, 2007.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.499747
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006.
https://...
Sinun kannattaa tutustua Uno Paunun teokseen Suomen pakanalähetystoimi. 2: Suomen lähetysseura vuosina 1859-1876 (1909), joka löytyy Turun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta. Kirjassa kerrotaan myös lehden tilaajamääristä 1860-1870 -luvuilla, mutta vain kirjaa tutkimalla näkee, onko juuri vuosista 1870 ja 1871 annettu luvut (s. 222). Ilmeisesti määrissä oli paljon vaihtelua. Lehden nimi oli tuolloin vielä Suomen lähetyssanomia.
Turun yliopiston kirjasto https://finna.fi/Record/utu.996749825405971
Åbo Akademin kirjasto https://finna.fi/Record/abo.9911203593405972
Kirjaa voi myös kaukolainata Varastokirjastosta tai muista yleisistä kirjastoista.
https://finna.fi/Record/vaari.2061
Tutkin koko joukon henkilöhakemistolla ja myös muutaman aiheenmukaisesella hakemistolla varustettuja sitaattisanakirjoja, mutta näiden runsaasta Emerson-tarjonnasta en tämän sitaatin suomennosta löytänyt. On täysin mahdollista, että se sisältyy johonkin otokseni ulkopuolelle jääneeseen tai tyystin hakemistottomaan valikoimaan. Emerson on yksi aforismikokoelmien toimittajien ahkerimmin siteeraamista ajattelijoista, mikä tekee nimenomaisen lainauksen löytämisestä lähes neulan heinäsuovasta etsimistä muistuttavan urakan – olkoonkin, että eri teokset paljolti toistavat samoja sitaatteja. Internetin runsaudensarvesta vastaani tuli yksi harrastelijan kotitarvesuomennos (ks. Rex McCandless – Motowiki (motot.net)).
Huomautettakoon...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, tarkoitatko koirista kertovia tietokirjoja vai koirakertomuksia. Voit hakea koira*-sanalla helmet-tietokannasta ja rajata hakujoukon vuoden mukaan.
Vuonna 1983 on ilmestynyt ainakin seuraavat suomenkieliset koira-aiheiset tietokirjat
Palmer, Joan : Suuri koirakäsikirja
Holmström, Cecilia : Koiranpennun kasvatus
Ja seuraavat koirakertomukset:
Suomen kansan eläintarinoita. 2 kertonut ja kuvittanut Jaakko Liukkonen
Kilpinen, Inkeri : Vanha viisas Tonna
Vuodelta 1987 ilmestyneitä suomenkielisiä koira-aiheisia tietokirjoja:
Hallgren, Anders : Korikoiran kasvatus
Allaby, Michael : Koiraperheen elämää
Morris, Desmond : Miksi koira hautaa luun?
Tuominen, Erkki : Pikinokka...
Tiedot Australian bioturvallisuutta koskevista tuontiehdoista löytyy mm. BICON-tietokannasta:
https://bicon.agriculture.gov.au/BiconWeb4.0
Sivulla on hakurivi mihin voi kirjoittaa hakusanoja, esim. dried birch.
Hei
Lappeenrannan pääkirjastossa on ajoittain toiminut vapaaehtoisvoimin suomenkielen kielikahvila. Tänä keväänä 2024 kerho on peruttu vetäjän estymisen vuoksi. Valitettavasti emme tiedä milloin kerho mahdollisesti jatkaa toimintaansa.
