Hei!
Kävimme läpi kaikki meillä olevat Asunna kokoelmat, mutta kyseistä runoa Kesäaamu ei löytynyt.
Huomasimme, että aiemmin Kysy kirjastohoitaja-palstalla on kysytty kesäaamuun liittyvää runoa.
Runon nimi on Kalamies ja löytyy kokoelmasta Viheriä oksa, 1930.
Tätä kokoelmaa meillä Turussa ei ole.
Aamulla kun heräjän narahtelu(hun) veräjän.
Ylle puen paitani, taas on hyvin laitani.
Kuljen pitkin nurkkia, kanten matopurkkia.
Kohta istun venhossa, kesäaamun tenhossa.
päiväkulta paistelee, ahvenkörri maistelee, makeata täkyä, koukku ei saa näkyä jne.
Runo nimi on Kalamies ja sen on tehnyt Heikki Asunta. Runo löytyy teoksesta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi (Gummerus, 1930).
Tarkoitatko elokuvaohjaaja Leni Riefenstahlia?
Ratamo-kirjastoista löytyy hänen vuonna 2008 suomennettu elämäkertansta:
Bach, Steven: Leni Riefenstahl
Hänen tunnetuimmat propagandaelokuvansa ovat Tahdon voitto ja Olympia.
Tai kyseeseen voi tulla myös Gerda Taro. Hänestä ei valitettavasti löydy materiaalia Ratamo-kirjastoista.
Terttu Järvilehto-Forssellin romaani Sininen sävel on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Tällä hetkellä kirja näyttäisi olevan hyllyssä ja lainattavissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325824__SJ%C3%A4rvilehto…
Voisiko kyseessä olla Suomen muistiasiantuntijoiden julkaisema Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Löysin sen Makupalat.fi:n kautta, https://www.makupalat.fi/fi/linkki/miten-turvaan-tahtoni-toteutumisen-o…
Täältä voi katsoa, mitä Hubble kuvaa tällä hetkellä:
https://spacetelescopelive.org/latest
Teleskoopin historiasta ja menneistä kuvausprojekteista saa yleiskuvan täältä:
https://hubblesite.org/mission-and-telescope/mission-timeline
Hubblen päivittäiset tilanneraportit ja käyttöohjelmat: https://www.stsci.edu/hst/observing/observing-status
Listauksia Hubblen ottamista kuvista: https://archive.stsci.edu/hst/paec.html
Norjankielinen alkuteos Gjennem Sibirien ilmestyi syksyllä 1914. Vielä saman vuoden aikana kirja käännettiin englanniksi ja saksaksi, ja seuraavana vuonna teoksesta ilmestyi venäjänkielinen käännös. Teosta ei ole käännetty suomeksi.
Lähde: http://runeberg.org/gjennemsib/
Ainakin yksin pelattavassa kello-pasianssissa pyritään saamaan kortit kellotaulun muotoon.
Muiden kanssa pelattavasta korttipelistä en löytänyt tietoa.
Makupalat-linkkipalvelusta löytyy runsaasti sukututkimukseen liittyviä linkkejä. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66507
Neuvoisin aloittamaan Suomen sukututkimusseuran sivuilta. Sukututkimusneuvontaa on tarjolla sähköpostitse, puhelimitse ja henkilökohtaisesti. Linkki: Suomen Sukututkimusseura | Neuvontapalvelut (genealogia.fi)
Ruotsissa vastaava palvelu löytyy täältä: Rötter - Sveriges Släktforskarförbund (rotter.se)
Arkistojen Portti -sivustolta voi myös etsiä henkilöitä. Linkki: Portti (narc.fi)
Tässä muutamia tuoreita romaaneja, joihin tuo maininta olisi saattanut viitata:
Elomaa, Johanna: Sinä päivänä kun synnyin (Otava, 2021)
Kannas, Vappu: Kirjeitä Japaniin (S&S, 2021)
Toivoniemi, Jenni: Valtakausi (WSOY, 2022)
Forstén, Petra: Kadonneet tytöt (WSOY, 2022)
Kenttäpostikoodien takana olevat joukot saa selville Pentti Kopsan kokoamasta Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -teoksesta. Esimerkiksi 2127 on 4. Sotasairaalan peiteluku. Suuremmilla osastoilla saattaa olla Wikipedia-artikkeli tai historiikki, joista sijainnin haluttuna aikana voi selvittää. Jatkosodan historia 1-6 -teossarjan kuudennessa osassa on hyödyllinen joukko-osastohakemisto, josta on usein apua pienempien joukko-osastojen sijaintien paikantamisessa. Kolmas tapa on tutustua joukko-osastojen sotapäiväkirjoihin, jotka on digitoitu ja vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa, esimerkkinä Linnoitusrakennuspataljoona 333:n sotapäiväkirja. Sotapäiväkirjoissa saatetaan mainita osaston...
Haku ei tuottanut tämän astian kohdalla tulosta, joten kehotan kysymään asiantuntijoilta, esim. antiikki- ja taidelasiliikkeistä sekä osto- ja myyntiliikkeistä, olisiko niissä mahdollisesti tietoa kyseisestä lautasmallista ja sen alkuperästä.
Tässä tyttökirjallisuuden klassikoiden kirjoittajia :
Alcott, Burnett, Coolidge, Montgomery, Sandwall-Bergström, Swan, Turner, Virtanen Rauha S. Tyttökirjasarjoja ovat nimeltään Tyttöjen kirjasto, Vihreä kirjasto. Nuorten toivekirjastostakin löytyy paljon tytöille suunnattua aineistoa. Nämä ovat klassikoita, joku voi varmaan lisätä tähän uudempia alan tekijöitä.
Toiseen kysymykseesi on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja...
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
Vaaleanpunaiselle kuorrutukselle ei löydy erityistä syytä, joten kyseessä on tyyli- ja makukysymys: jotkut pitävät valkoisen kuorrutuksen sijaan vaaleanpunaisesta.
Tällaista kohtaa emme onnistuneet Hanhiniemen soolotuotannosta löytämään. Kolmas Nainen -yhtyeen kappaleessa Paskanhajua (levyltä Tiheän sisään) on seuraavanlainen kohta
Ja seuraintalolla
Kun häitä tanssittiin
Notkui lattia jalkain alla jenkan tahdissa
Voisiko kyse olla tästä kappaleesta?
Ensimmäiseen kysymykseen ei ehkä ole tiettyä vastausta, sillä monet paikallislehdet ilmestyvät useammassa kunnassa. Sen lisäksi paikallislehtiä voi usein tilata myös kauemmas joten vaikka ei omalla kunnalla olisi varsinaisesti paikallislehteä ehkä naapurikunnan lehdessä kerrotaan myös oman kunnan asioita.
Sonkajärvellä ilmestyy muun muassa Miilu-niminen lehti joka on Sonkajärven ja Vieremän kunnan paikallislehti (Sonkajärvi | Miilu). Sonkajärven uutisia löytyy myös sekä Iisalmen (Sonkajärvi | Iisalmen Sanomat) että Savon sanomista (Sonkajärvi | Savon Sanomat) .
Kyseessä on Leena Krohnin runo Matka teoksesta Galleria (1982), johon kuvituksen on tehnyt Riitta Nelimarkka. Voit lukea runon myös antologiasta Suomen runotar. 2 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila ja Mirjam Polkunen, 1990).
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
Helmet-kirjastokortin voi saada vain käymällä jossakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa. Kortin voi kyllä saada kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa. Voit hankkia kirjastokortin, kun käyt seuraavan kerran pääkaupunkiseudulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
