Nykyisen aamupala-sanan syntyaikaa en saanut selville. Sitä Kannattaa kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta.Kielitoimiston sanakirjan mukaan aamupala on "(kevyt) aamiainen". Kotuksesta löytyy myös mielenkiintoinen Kielikellon artikkeli, jossa kerrotaan eri ruoka-aikojen nimityksistä. Aamupalasta esim. näin:" Tällainen saattoi olla riihipäivän aamu Savossa vielä vuosisata sitten: Levolle oli menty 6–7:n maissa illalla ja ylös noustiin jo puolenyön jälkeen. Aamukahvia ei juotu, vaan pöytään kannettiin kylmä aamupala, johon kuului esimerkiksi kokkelia, kalaa ja leipää. Aamupalan jälkeen käytiin puimaan. Varstat heiluivatkin ahkerasti, sillä oli häpeällistä, jos ahdosta ei saatu puiduksi aamiaiseen mennessä. Kun viimeiset lyhteet oli 7–...
Vuoden 2008 Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, jossa ne ovat mikrofilmattuina. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata omaan käyttöön osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Joiltain lukulaitteilta voi myös tulostaa.
Kyseessä saattaisi olla Marja Härkösen toimittama ja Pekka Vuoren kuvittama teos Jättiläiset (SKS, 1. painos 1981). Teokseen on koottu kansantarinoita ja satuja jättiläisista, hiisistä ja muista kansanperinteessä esiintyvistä jättiolennoista. Kirjasta on julkaistu uusi painos v. 2011.
Pelien historiasta löytyy tietoa sekä netistä että kirjoista. Myös esim. Tieteen kuvalehti historia on käsitellyt aihetta.
Jalkapallosta löytyy tietoa vaikkapa infoa englannista sivustolta tai kirjoista Santeri Kärki:Jalkapallon vaiettu matka valtalajiksi : politiikkaa, globalisaatiota ja pelin murroksia historiasta nykypäivään tai Jari Ekberg:Kuin taivasta koskettaisi : jalkapallon MM-kisojen historia / Jari Ekberg Helmet hakutulos tai Finna hakutulos
Myös lajiliittojen sivustoja kannattaa tutkailla esim. katsaus Sählyn eli Salibandyn historia löytyy NSB:n sivuilta tai Finnan ja Helmetin tarkennetuilla hauilla (hakusanat urheilulajin nimi ja historia)
Suomeksikin tietoa on runsaasti tarjolla, mutta lisää...
Kirjallisuutta:
Ihme ilmat! : miksi ilmasto muuttuu / Laura Ertimo & Mari Ahokoivu
Rohkea tyttö ja jättiläiset : Greta Thunbergin innoittama satu maapallon pelastamisesta / Zoë Tucker
Isa+Bea maapallon asialla / Annie Barrows
Gretan tarina : et ole koskaan liian pieni tekemään suuria asioita / Valentina Camerini
Ilmastonmuutos : mitä minä voin tehdä? / Glenn Murphy
Näkymätön myrsky / Mikko Pelttari, Jenna Kunnas
100 asiaa maapallon pelastamisesta / kirjoittajat: Rose Hal
Aiheesta herää esimerkiksi seuraavia ajatuksia:
Kuuntele, mitä lapselle on sanottavaa. Kysy, mitä mieltä hän on ja mitä ajatuksia hänelle herää. Kerro lapselle, millaisilla teoilla meistä jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kiinnitä lapsen kanssa yhdessä...
lehiä (= liesuta)
kuljeskella ympäriinsä, olla menossa, liesussa.
Esimerkki Orimattilasta: "Likkakii on alkannuk kovast lehii kylällä, vaik koulu viälä kesken on."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Punainen armeijakunta teki kolme suurempaa aseellista iskua vielä 1990-luvun alussa. Helmikuussa 1991 Yhdysvaltain suurlähetystöön Bonnissa ammuttiin 250 laukausta kiväärillä ja saman vuoden huhtikuussa Itä-Saksan valtionyhtiöiden yksityistämisestä vastaavan viraston johtaja murhattiin kotonaan. Maaliskuussa 1993 Weiterstadtin vastavalmistunut vankila tuhottiin räjähteillä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_armeijakunta
https://www.rafinfo.de/zeit/zeit91.php
Suomen perustuslaki (1999/731) määrittelee ne ehdot, jotka tasavallan presidentin tulee täyttää voidakseen tulla valituksi.
54 §
Tasavallan presidentin valinta
Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi...
Vaasan yliopistossa on tarjolla seuraavat koulutusohjelmat: Kauppatieteet, Tuotantotalous ja tietojärjestelmätieteet, Tekniikka, Hallintotieteet, Viestintätieteet. Kasvatustieteitä ei Vaasan yliopistossa voi opiskelle.
Lähde: https://www.uwasa.fi/fi/koulutus/kandidaattiohjelmat
William Shakespearen hautamuistomerkki on kirkossa Holy Trinity Church, Stratford upon Avon in Warwickshire. Sen tekstejä kuvataan Westminster Abbeyn sivulla, jossa kerrotaan, että muistomerkissä on lainaus Myrsky-näytelmästä, https://www.westminster-abbey.org/abbey-commemorations/commemorations/w….
The Cloud capt Tow'rs,
The Gorgeous Palaces,
The Solemn Temples,
The Great Globe itself,
Yea all which it Inherit,
Shall Dissolve;
And like the baseless Fabrick of a Vision
Leave not a wreck behind.
Kohta löytyy 4. näytöksestä. Lukki-kirjastoista löytyy näytelmä useampana suomennoksena, https://lukki.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=-datasource_s….
Kysymäsi kirja on löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta, josta sen voi seutuvarata mihin tahansa Keski-kirjastoon. Yleisesti ottaen yleiset kirjastot hankkivat vähemmän vieraskielistä tietokirjallisuutta, eikä kaikkea aineistoa voida hankkia esim. budjettisyistä. Kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia.
Sveitsiläisen Peter Bichselin (s. 1935) tuotannosta on suomennettu kokonaisuudessaan ainoastaan teos Kindergeschichten eli Lastentarinoita. Suomentaja on Markku Mannila ja suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1982. Uusintapainos on vuodelta 2022.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6832
Parnasson numerossa 6/1983 s. 343-351 on Bichselin artikkeli Tarinoita kirjallisuudesta.
https://finna.fi/Record/arto.012667415
Hans Magnus Enzensbergerin toimittamassa antologiassa Matka jonnekin (1965) on neljä Peter Bichselin novellia.
https://finna.fi/Record/eepos.92915#toc
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://www....
Etsin Finna.fi:stä hakusanoilla suomi, ruotsi, sanakirjat sekä rajasin valmistusvuoden välille 1700 - 1830. Tuloksissa olivat ainakin sanakirjat Lyhykäinen Suomen ja Ruotsinkielen sanakirja (G.W. Wirenius, 1827) ja Yxi lyhykäinen sana-kirja, latinan, ruotzin, saxan ja suomenkielellä, nuoruden hywäxi sen luonnollisen järjestyxen jälken erinomaisihin charihin koottu ja tryckihin annettu (Henricus Matthiae Florinus, 1633-1705). Edellinen on saatavilla ainakin Kansalliskirjastossa erikoislukusaliin tilattava ja jälkimmäinen Tampereen pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Tässä lyhennetty linkki Finnan hakutuloksiin: http://bitly.ws/Cst4
Lähteet:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Tuntomerkkien perusteella kyseinen sketsi voisi sopia esimerkiksi 1980-luvulla esitettyihin Älywapaa palokunta- tai Soitinmenot-sarjoihin, joissa Heikki Kinnunen näytteli molemmissa ja Erkki Saarela jälkimmäisessä.
Kummassakin komediasarjassa käsikirjoittajana toimi Pertti Reponen (yhdessä Kai Sieversin kanssa). Täyttä varmuutta emme kuitenkaan löytäneet - kenties joku lukijoistamme tunnistaisi kyseisen sketsin?
Levynkansien kuvia ei voi käyttää ilman kuvan oikeudenhaltijan lupaa, vaikka kyseessä olisi ei-kaupallinen tarkoitus.Taideteosten suoja-aika, eli aika jona teosten kopiointi ja yleisölle jakaminen yleensä on luvanvaraista, on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Valokuvien ja äänitteiden suoja-aika on 50 vuotta niiden julkaisemisesta. Nämä suoja-ajat koskevat siis teosten toisintamista ja jakelua.
Lisätietoa:
Tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja -asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen verkkosivut http://www.antipiracy.fi/
Kuvasto ry:n verkkosivut: https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/
Selkeitä puutarhanhoito-oppaita ovat esimerkiksi seuraavat:
Rea Peltola: Puutarhatyöt keväästä talveen
Merja Turunen & Sirpa Ylönen: Puutarhanhoito poropeukaloille
Heidi Haapalahti, Teija Tuisku & Gunilla Törnroos: Kukkiva kasvimaa potager
Pentti Alanko & co: Suomalainen piha ja puutarha
Pensasaitojen hoitoon löytyy ajankohtaisia vinkkejä ja vertaistukea internetin keskustelupalstoilta, jos haet esimerkiksi hakusanoilla "tuija-aita hoito". Tässä pari teosta, joista voi olla apua:
Bjørg A. Raybo ja Odd Løvmo: Kotipuutarhan pensasaidat, pensaat ja puut
Lars-Eric Samuelsson ja Ulf Schenkmanis: Opi leikkaamaan puita ja pensaita
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyi 7.5.1989 lehdestä työpaikkailmoitus, jossa haettiin kokkeja ja tarjoilijoita kesäkuussa avautuvaan Brasserie Coq au Vin -ravintolaan. Ilmoituksen mukaan samaan ravintolakokonaisuuteen tuli kuulumaan 70-paikkainen Cafe de Cog. Avajaiset pidettiin siis kesällä 1989.
17.6.1999 Hesari kertoi uusista ravintoloista, joita jutun mukaan syntyi tuolloin Helsinkiin jatkuvasti. Coq au Vinin tilalle Hotelli Helka perusti silloin Ravintola Auringon. "Ravintola Auringossa on myös baari drinkkiasiakkaille. Runeberginkadun puolella on valoisa katukahvila Café Daily, jonne on helppo piipahtaa."
Hei,
Helmet-kirjastojen kokoelmissa aiheeseen liittyviä kirjoja oli hieman rajallisesti. Löysin muutaman teoksen, joista voisi olla apua:
-Howat, Roy: The art of French piano music : Debussy, Ravel, Fauré, Chabrier
(teoksen aihesanoina mm. piano, taidemusiikki, impressionismi, musiikkianalyysi, Ranska, 1800-luku, 1900-luku)
-Isacoff, Stuart: A natural history of the piano : the instrument, the music, the musicians - from Mozart to modern jazz and everything in between
(piano, muusikot, säveltäjät, historia, musiikinhistoria)
-The New Grove Twentieth-century French masters : Faure, Debussy, Satie, Ravel, Poulenc, Messiaen, Boulez / Jean-Michael Nextoux [et al.]
-Cooper, Martin: French music : from the death of Berlioz, to the...
Molemmista löytyy kyllä tietoa: verkkosivuja, artikkeleita ja kirjoja. Suosittelen tekemään verkkohakuja sekä hakemaan heidän nimillään www.finna.fi- palvelusta. Finnan hakutulossivulla voit rajata tuloksia aineistotyypin mukaan. Ottamalla yhteyden lähimpään kirjastoosi voit saada näitä aineistoja kaukolainaan, mikäli ne eivät löydy omasta kirjastostasi.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Hilma Granqvistista on julkaistu elämäkerta ruotsiksi: Hilma Granqvist : antropolog med hjärtat i Palestina (Svenska folkskolans vänner, 2016).
Hilma Granqvistin arkisto on vapaasti selattavissa netissä: Hilma Granqvists arkiv (ruotsi, englanti). Sieltä löytyy arkistomateriaalia liittyen hänen tutkimuksiinsa, kaikki hänen julkaisemansa kirjat, sekä...
