Hei!Lasten- ja nuortenosastosta vastaava työntekijämme antoi alla olevia kirjasuosituksia: St. John: Valkoinen kirahvi tai Viimeinen leopardiFrantz: Ruukin salaisuusMeripaasi: Pystykorvatalvi (Kaisla & Isla)Frantz: Osasto 23Hurme: KiepausPeltoniemi: Taivazalan joitsenLuoma: Mintun makuinen murha
Hei, löydät tietoja väestöstä Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (https://stat.fi/tilasto/vaerak). Ajankohdalla 31.12.2023 Suomessa oli 521 satavuotiasta henkilöä. Vuoden 2024 tiedot julkaistaan 4.4. Tässä vielä poiminta tietokantataulukosta, mistä näet 100-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän tuolla ajankohdalla: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/e7df4856-7f33-4866-95bc-abfdaddf1c49
'Rootsit' tarkoittanevat juuria. Sana vaikuttaa johdetun englannin sanasta 'roots' samalla lailla kuin bootsit sanasta 'boots'. Ähtärin poika jenkkibootseissaan vaikuttaa kadottaneen henkisen yhteyden kotiseutuunsa ja tuntee olonsa vallan juurettomaksi.
Kyseinen biisi on nimeltään Missä jatsi on piilossa?, ja se löytyy Silmälasiapina-nimiseltä äänitteeltä (1983). Kappaleen esittää M. A. Numminen yhdessä Karviaiset-lapsikuoron kanssa. Kappale löytyy myös Nummisen kokoelmalevyltä Pulla kasvaa - Jänismiehen ihan kaikki lastenlevyt (2012).Valitettavasti näyttää siltä, että ainakaan kirjastojen valikoimissa olevista nuottijulkaisuista kyseisen laulun nuotteja/sanoja ei löydy. Edellä mainittuja Nummisen levyjä löytyy kirjastoista, eli kannattaa kysyä äänitettä omasta kirjastosta.Kyseinen biisi näyttäisi löytyvän myös suoratoistettavana verkkopalveluista (esim. YouTube Music).
Tällaista ideapankkia ei harmillisesti taida olla olemassa. Paimion parantolasta ei tosiaan näytä löytyvän ainakaan sellaista romaania, jossa parantola olisi niin merkittävässä osassa, että olisi päässyt mukaan teoksen kuvailutietoihin. Hakusanoilla parantolat tai tuberkuloosi ja kaunokirjallisuus voi sen sijaan löytää muita romaaneja, joissa liikutaan keuhko- tai muissa parantoloissa. Esimerkiksi Maila Talvion Ne 45000 -romaanissa (1932) liikutaan fiktiivisessä Kukkarannan parantolassa, ja elokuvan filmatisointia on kuvattu mm. Paimiossa. Tuoreemmasta kaunokirjallisuudesta esimerkiksi Anni Kytömäen Kultarinnassa vietetään aikaa tuberkuloosiparantolassa. Tuberkuloosi aiheena on saattanut kiinnostaa kirjailijoita nimenomaista tiettyä...
Valitettavasti kukaan meistä ei tunnistanut runoa vain tuon yhden lauseen pohjalta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Voit kirjoittaa tietoja runosta kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on Rainer Maria RIlken runo Yön partaalla (Am Rande der Nacht teoksesta Buch der Bilder II) vuodelta 1906. Runo sisältyy teokseen Rainer Maria Rilke: Hetkien kirja : Runoja vuosilta 1899 - 1908 (1992, s. 67), johon runot on suomentanut Anna-Maija Raittila.
Elonetin ja Kansallisfilmografian mukaan "Halil Ergün laulaa säestyksetöntä turkkilaista laulua (100 %), 0' 50". Ali Özgentürk laulaa Hafiz Hocan mandoliinilla säestämänä turkkilaista laulua (100 %), kahteen otteeseen, yht. 3' 00".":https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135079Tämän tarkempaa tietoa emme valitettavasti laulusta löytäneet. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen laulun ja mistä se kertoo? Tietoa voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En löytänyt tällä hetkellä muualta ukulele-ryhmiä. Lainattavia ukuleleja on monessa kirjastossa, esim. Helsingissä https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55493. En löytänyt myöskään maksutonta ryhmää muilta toimijoilta, musiikkikouluista löytyy kyllä ryhmiä. Tapahtumat ovat tosin olleet pitkään jäissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, ne lähtevät vähitellen käyntiin rajoitusten poistuessa. Voisit ehkä esittää toivomuksen lähikirjastoosi ukulele-ryhmästä.
Facebookista löytyy Helsinki Ukulele ryhmä, jossa on jonkin verran keskustelua, sieltä voisi myös kysyä vapaista soittoryhmistä, https://fi-fi.facebook.com/groups/282910178471416/
Tätä kappaletta emme valitettavasti löytäneet. Minne kuljet merimies -kappaleessa on vähän samaa sanavalintaa tuon merimiehen osalta, mutta sitä on esittänyt Esko Rahkonen eikä tytöistä ole puhetta. Kansansävelmässä Tuonen tytön laulu on tyttö ja myös viaton sekä kulkija, mutta ei merimiestä, mutta tunnelmaltaan se on kuvaamanne kaltainen.
Ehkä joku lukijoistamne tunnistaa kappaleen?
Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet...
Elinluovutuskortti.fi-sivusto kertoo asiasta näin: "Tähän saakka Suomen laki on estänyt toisen munuaisen luovuttamisen henkilöltä, joka ei ole lähisukulainen tai asu samassa osoitteessa. Nyt tehty kudoslain muutos antaa myös esimerkiksi avopuolisolle, kaukaisemmalla sukulaisella ja hyvälle ystävälle mahdollisuuden toimia luovuttajana." Luovuttajan ei siis tarvitse enää olla sukulainen. HUS.fi-sivulla puolestaan kerrotaan, että luovuttaja voi olla joko täysi-ikäinen läheinen omainen tai muu läheinen (esimerkiksi puoliso). Luovuttajan on lisäksi oltava terve.
Lähteet:
https://www.elinluovutuskortti.fi/ajankohtaista/uusi_kudoslaki_antaa_uuden_mahdollisuuden_usealle_uutta_munuaista_odottavalle.674.news
https://www.hus.fi/hoidot...
Hei!
Tämä teos kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla, heillä on parhain ammattitaito tällaisten arvioimiseksi.
Esimerkiksi netin kautta löytyy monia sivustoja, jonne voi lähettää tiedustelupyyntöjä. Tiedustelut ja arvioinnit
ovat näillä sivustoilla maksuttomia. Liitteenä joitakin esimerkkejä:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://www.hagelstam.fi/
Myös esim. Antiikki ja Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoisen kysymyksiin.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Turun taidemuseo on järjestänyt myös teosarviointipäiviä, teoksia on voinut viedä sinne maksuttomaan arviointiin.
Kannattaa tarkistaa museon sivuilta tarkemmat tiedot.
https://www.turuntaidemuseo.fi/tapahtumat/
...
Kirjastossa ei ikävä kyllä ole osaamista yksittäisten esineiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Tässä pari nettilinkkiä, joista voi kysellä asiaa tai tutkia tuotteita:
Bukowskin ilmainen arviointi:
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=Cj0KCQjwhLKUBhDiARIsAMaTLnF1FPp…
https://www.astiataivas.fi/
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi (maksullinen arviointipalvelu)
Kirjastossa on myös monenlaisia lasiesineluetteloita, joita tutkimalla asia saattaa selvitä:
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=lasiesineet+luettelot&typ…
Kertomus ihmislasta kuljettavasta haikarasta löytyi sanahaulla Kansalliskirjaston digitoiduista aikakauslehdistä.
Se on ilmestynyt Valistuksen lasten lehdessä lokakuussa vuonna 1916. Runomuotoinen kertomus löytyy sivulta 5.
Tuore kirja, jossa suomalainen huippumalli kertoo elämästään on Emilia Salorannan kirjoittama kirja Anne Kukkohovista. Heli Vaarasen kirja Sunnuntaina Manhattanilla, Eija Pokkisen Kiiltokuvatyttö ja Kati Lepistön Silmänräpäys ovat myös valokuvamallien muistelmakirjoja. Suurin osa kirjoista, jotka kertovat valokuvamallien ja missien työstä ja elämästä on jonkun muun kirjoittamia ja niissä käsitellään paljon muutakin kuin varsinaisia työtehtäviä. Aina voi tietysti myös pohtia missä menee raja valokuvamallien ja varsinaisten huippumallien välillä.
Videoita aiheesta en löytänyt, mutta televisiosta voi seurata Suomen huippumalli haussa -ohjelmaa. Siitä saa ainakin jonkinlaisen käsityksen mallin työstä....
Holhouksenalaisuus lakkasi Suomessa olemasta äänioikeuden este vuonna 1972.
Lakikansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta 358/1972
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1972/19720358
lisätietoa artikkelista:
Liisa Nieminen, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: ”YLEINEN, YHTÄLÄINEN ÄÄNIOIKEUS”, Muistiliitto, blogi.
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-…
Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta kysyttyä:
Miten yleinen ja yhtäläinen äänioikeusikä on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Tarkoitatko mahdollisesti Lars Sundin kirjaa Kolme sisarta ja yksi kertoja : nelinäytöksinen romaani?(Tre systrar och en berättare : roman i fyra akter). Kirjasta kerrotaan seuravaavasti: "Selluloosankatkuisessa pikkukaupungissa amatööriteatteriseurue päättää uskaliaan uljaasta satsauksesta: näyttämölle sovitetaan Anton Tšehovin Kolme sisarta.Päärooleihin valituilla kolmella naisella ei ole juuri muuta yhteistä kuin nuoruus ja rakkaus teatteria kohtaan. Vastavalmistunut kansakoulunopettajatar Ulla-Maj, näytelmän Olga, on paennut taustaansa ja katkeroitunutta äitiään. Margitin – Mašan! – porvarillinen perhe odottaa häneltä lähinnä avioitumista ja kotirouvan roolia, ja hän osaa uskotella, että ne ovat myös hänen omia haaveitaan. Irinaa...
