Hei,markan arvon määrittää setelin kunto ja se, miltä vuodelta se on. Tarkan hinta-arvion rahallesi saat esimerkiksi täältä:Ostetaan markkaseteleitä - Ilmainen hinta-arvio - kultakolikko.fi
Alistussuhteet ovat voineet vaihdella tarpeen mukaan. Jatkosodan historia -teossarjassa mainitaan 23.6.1944 silloisen Rask.Psto 23:n olleen siihen asti osa 10.D:n tykistöä ja tukeneen Ratsuväkiprikaatia Karjalan kannaksella. Seuraavan kerran nimeään vaihtanut Raskas Patteristo 33 löytyy kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 3. Prikaatin tykistökomentajan, everstiluutnantti A. Ilvan johtaman Ryhmä Ilvan alaisuudesta, jossa se oli edelleen 6.8.1944. Patteristolla on saattanut olla muitakin alistussuhteita, joita ei ole katsottu aiheelliseksi mainita Jatkosodan historia -sarjassa. Näiden selvittämiseen hyvä lähtökohta voisivat olla Raskas Patteristo 23:n ja Raskas Patteristo 33:n säilyneet digitoidut sotapäiväkirjat, jotka löytyvät...
Tässä joitakin kirjaehdotuksia. Markku Hausila: Kaikki kauniit kukatRoy Jacobsen: IhmelapsetPetri Karra: Pakenevat unetKati Neuvonen: Päivä oli kirkas ja hiljainenJoonatan Tola: Hullut ihana linnut
Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Ilta Iisalmessa" en löytänyt sellaista nuottia, jonka voisi lainata kirjastosta. "Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan mukaan nuotin kustantaja on Fazer. Kirjan tietojen perusteella tähän kappaleeseen on julkaistu nuotti, mutta sellaista en onnistunut löytämään Finna-hakupalvelun kautta. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on kopio sävellyskäsikirjoituksesta.Lähteitä:Arkistoluettelo 585: Jukka Kuoppamäki:https://www.doria.fi/handle/10024/95721Finna-hakupalvelu:https://finna.fiSuomessa kustannetut sävelteokset (Musiikkikustantajat, 1993)
Runo sisältyy kokoelmaan Wordsworth: Runoja (1949, suom. Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen). Sitä on saatavilla useista kirjastoista.LinkkiFinna.fi: https://finna.fi/Record/helle.88325?sid=4880745021
HeiPorin pääkirjastosta löytyy Lalli-lehden mikrofilmit kyseiseltä vuodelta. Mikrofilmit saa tilattua lainaan myös Raumalle, jolloin voit käydä lukemassa niitä Rauman pääkirjastossa.
Äänikirja on todennäköisesti Anna-Liisa Haakanan Huityttö ja Pampoika (WSOY, 1999 ; kasettina 2001). Kirjan takakansiteksti on: Vauhdikas tarina sisarusten seikkailusta satumetsässä, peikkojen ja tonttujen maassa. Humppo-peikko kaappaa Huitytön markkinoilta. Humpon tarkoituksena on viedä tytöltä ääni, paha Rietta-noita kun tarvitsee tyttöjen ääniä omiin hämäriin puuhiinsa ja Humpolla on näin mahdollisuus rikastua. Pampoika rientää ystävällisen noitamummon avustamana siskonsa perään, ja pian lapset -timotein kokoisiksi muuttuneina - ovat keskellä metsän väen elämää. Peikkokeisari ja metsänkuningas ryhtyvät yhteistyöhön ja väkensä avustamana nämä aloittavat vaiherikkaan taistelun Huitytön pelastamiseksi. Humppo ja peikon nokkela apuri,...
Kirjastolla käsillä olevassa kotirintamaa käsittelevässä kirjallisuudesta aiheesta ei löytynyt juurikaan mainintoja. Sota-ajalta löytyi Siirtolapuutarha-lehden 5/1942 Elisabeth Kochin artikkeli "Hyvä järjestys on siirtolapuutarhan kääpiöyhteiskunnan tärkeimpiä menestymisen ehtoja", jossa argumentoitiin voimallisesti, että "talvella asuminen siirtolapuutarhamajoissa ei saisi missään tapauksessa tulla kysymykseen." Kirjoittajan mukaan "sodan ja asuntopulan aikana on kuulunut mielipiteitä, että nyt olisi annettava lupa asua siirtolapuutarhamajoissa." Artikkelista voisi rivien välistä päätellä, että talvikauden asumislupien myöntäminen ei ollut 1942 vielä yleistä, mutta paineet talvikäytölle olivat kasvamassa. Sotien jälkeisen asuntopulan...
Nykyään Kansallisarkiston ylläpitämästä Karjala-tietokannasta löytää luovutetun alueen kirkonarkistotietoja 1600-luvulta 1900-luvulle. Käyttöliittymässä voi tutkia tietokantaan tallennettuja 100 vuotta vanhempia henkilötietoja. Kuolleiden osalta tiedot ovat vähintään 50 vuotta vanhoja mutta usein sitä vanhempiakin, koska luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin 1940-luvun lopussa. Tietokannan käyttörajoitettuja eli 100 vuotta nuorempia tietoja voi tutkia kaikissa Kansallisarkiston toimipaikoissa. Käyttörajoitettujen tietojen tutkiminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Sen voi tehdä asioinnin aluksi valitsemansa toimipaikan tutkijasalissa.Karjala-tietokanta ja Katiha - Kansallisarkisto | Katiha
Erään alueella toimivan kiinteistönvälittäjän tietojen mukaan kyseisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto SARC (nyk. Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy). Suunnittelijan tai suunnittelijoiden henkilöllisyyttä en saanut selvitettyä. Rakennus on valmistunut vuonna 2008. Nykyinen Katajanokka on rakennettu pitkälti vuonna 1977 hyväksytyn asemakaavan mukaan, jonka ovat suunnitelleet Vilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundman. 6621-2017_ark-byroo_Helsinki_MerikasarmiA.pdf
Hyvin vähän löytyy Veteraanien kivestä tietoja. Saatavilla oleva tieto on kirjasta Auvinen, Eero & Vanhalukkarla. Pertti: Sotien aika raisiolaissilmin. Raision sotavetraanimatrikkeli. Raisio: Raision sotaveteraanit ry:n tukijaosto, 2005. ISBN 952-91-9321-1Linkki Teoksen verkkoversio (pdf) "Uusi paasi tammenlehvineen täydentää sen vierelle sotaveteraanien aiemmin pystyttämää veteraanien kiveä, jonka he ovat luovuttaneet Raision kaupungille. Tässä paadessa on tekstit "Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme. Viestiksi tuleville sukupolville."Vaski kirjastoista voisi löytyä lisää tietoa. Esim. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.549219
Helmet-kirjastoissa haku fasismista ja Italiasta tuotti seuraavia tuloksia:Italian vaaralliset kytkökset: fasismi, mafia ja Venäjä https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2533286?sid=4959098987 Käsky on täytetty: historia, muisti ja verilöyly Roomassa 1944 https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2086125?sid=4959108461Italia Mussolinin johtamana https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1270679?sid=4959108461
Vanhat Tuulilasin vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaton lehtiosastolla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1113017?sid=4965477670https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Tarkkaa summaa emme ole keränneet yhteen, koska rahaliikenne ja sen tilastointi on aina kunnan sisäistä.Espoon kaupunginkirjastossa lyötiin viime vuonna kassaan 89000 € arvosta myöhästymismaksuja.
García Lorcan näytelmiä on Ilona-tietokannan mukaan esitetty Suomessa useampia, joista kysymääsi Mariana Pinedaa vaikuttaa esittäneen vain Mikkelin teatteri vuonna 1989 suomeksi kotoistetulla nimellä Maria Pineda. Sen käsikirjoituksen perään voinee kysellä Mikkelin teatterista tai Teatterimuseosta, jonka tekemä selvitystyö on kuitenkin maksullista. Muita García Lorcan näytelmiä on ahkerasti kääntänyt Pentti Saaritsa. Niitä voi hakea esimerkiksi Finna-tietokannasta.
Hei,Kyseessä on Jorma Kääriäisen esittämä kappale Haukka samannimiseltä levyltä (2016). Löytyy suoratoistopalvelusita ja aika hyvin tallenteita myyvistä kaupoista.
