Viikunoita tuottaa viikunapuu, joka kuuluu mulperikasveihin (Alfrey; Wikipedia), ei palmuihin. Viikunoita on satoja eri lajeja, mutta meille tutuin lienee Ficus carica eli viralliselta nimeltään aitoviikuna (Kassu).Lähteet:Alfrey, P. All you need to know about figs - Ficus Carica. Permaculture. Nettiartikkeli. https://www.permaculture.co.uk/articles/all-you-need-to-know-about-figs-ficus-carica/ (Viitattu 5.12.2025)Ficus carica. Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. https://finto.fi/kassu/fi/page/k36726 (Viitattu 5.12.2025)Palmukasvit. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Palmukasvit (Viitattu 5.12.2025)Viikunat. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikunat (Viitattu 5.12.2025)
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo, joka on alun perin julkaistu vuonna 1974 ilmestyneessä teoksessa Tähtiä kämmenellä, sivulla 39.Runo alkaa "Sinun katseesi..."
Tämä kirja on Antti Leikaksen Tonttu - mies häviää (Jalava, 2026). Ratamo-kirjastojen alueelta kirjaa löytyy tällä hetkellä Riihimäeltä ja Hyvinkäältä.Yleisemmin voidaan puhua lipogrammeista silloin, kun teoksesta on jätetty tarkoituksella pois jokin kirjain. Tunnettu esimerkki tästä on Georges Perecin kirja Häviäminen (Teos, 2023). Kyseisestä teoksesta puuttuu kokonaan e-vokaali. Muita samanhenkisiä kokeiluja ovat esimerkiksi Mark Dunnin Ella Minnow Pea ja Sami Liuhdon Sotaanlähtö (ntamo, 2015). (ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/lipogrammi)Jatkokysymyksesi on laaja, ja voidaan sanoa, että modernismin ajan kirjallisuudessa esiintyy paljonkin erilaisia kielikokeiluja, esimerkkeinä mm. dadaismi, lettrismi ja language-runous....
Laukaan ja Lievestuoreen lukioiden ylioppilaat vuodelta 1976 on listattu Laukaa-Konnevesi -lehden numerossa 21, ilmestynyt 27. toukokuuta 1976. Lehden saa pyytämällä nähtäväksi Laukaan pääkirjastossa. Mikrofilmiltä lehteä pääsee lukemaan ainakin Kansalliskirjastossa.
Naisten kirjoittamaa tanskankielistä kaunokirjallisuutta on saatavilla melko hyvin myös suomeksi käännettynä. Tässä muutamia vinkkejä viime vuosilta.Solvej Balle: Tilavuuden laskemisesta -sarja (2024-). Antiikkikirjakauppias Tara Selter putoaa ajan virrasta marraskuun 18. päivänä. Septologian ensimmäisessä osassa Tara herää aamu toisensa jälkeen samaan päivään samassa talossa, jonka jakaa puolisonsa kanssa, kun muu maailma jatkaa tavallista kulkuaan. Lopulta Taran on alettava luoda itselleen uutta, laajempaa elämää yhden vuorokauden sisälle. Suomeksi on ilmestynyt toistaiseksi osat 1-4, ja 5. osa on tulossa myöhemmin tänä vuonna (2026).Sissel-Jo Gazan: Yksi pisara (2026). Tanskassa Själlannin saarella asuvat Finn ja Merethe adoptoivat...
Itse lähtisin pelaamaan gota, ja näin tuntuvat lukuisat muutkin tekevän go-aiheisilla sivuilla:
http://www.cs.helsinki.fi/u/kaniemel/go/shpg/shpgukk.html
http://www.helsinki.fi/~ktniemin/go.html
http://www.ee.oulu.fi/~paavo/go/linkit.html
Kielikone Oy:n taivutusohjelma http://www.kielikone.fi/kielikone/demot/formo.shtml taasen antaa muodoksi goa, mutta on tarkoitettu vain suomenkielisten sanojen taivutukseen
Internetistä tosiaan tuntuu löytyvän kyseisestä aiheesta tietoa. Google-hakupalvelun hakukenttään voi kirjoittaa hakusanaksi euroscola ja valita vaihtoehdon etsi kielellä suomi, niin vastaukseksi saa hyviä viitteitä. Kirjallisuutta aiheesta ei löytynyt.
Kollikissojen maaliskuu tuntui tutulta runolta, mutta vaikka muutaman naisen voimin sitä etsimme, piilossa pysyi. Tutkimme mm. Viidan, Pohjanpään, Rainon, Haavion (Mustapään), Mannerin ja Juvosen runokirjoja ja lastenruno- sekä muita kokoelmia ja vielä laulukirjoja. Mutta Tuulia Ahon Kissaparka kertoo aiheesta, voisiko se olla etsimänne?
Olit kysynyt videosta tai dvd:stä Peukaloliisa. Meillä on se kyllä pääkirjaston kokoelmassa, mutta se on nyt lainassa. Eräpäivä on 12.4. Kirjastomme aineisto on
nähtävissä Piki-verkkokirjaston kautta, johon on linkki esim. kirjastomme kotisivulta www.kangasala.fi/kirjasto.
Lähimmät kirjastot mistä löydät kyseisen elokuvan ovat Tampereen, Valkeakosken ja Ylöjärven kirjastot. Elokuva on videokasettina. Voit tehdä elokuvasta myös kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi, jolloin elokuva toimitetaan sinne.
Miia esiintyi Kustaa Vilkunan Nimikirjan mukaan aikaisemmin Marian rinnalla almanakassa. Suomenkielistä muotoa Miiaa pidetään kuitenkin Mirjamin ja Mirjan kutsumamuotona. Nimen ruotsin- ja tanskankielisestä versiosta, Miasta, sanotaan Stora namnbokenissa, että se on lyhennelmä Maria-nimestä.
Mirjam on Marian hepreankielinen versio. Nimen merkityksestä löytyy useita selityksiä: Vilkunan mukaan merkitys on "toivottu lapsi", Stora namnbokenissa tarjotaan kahta vaihtoehtoa "den bedrövade" (murheellinen) tai "den upphöjda" (korotettu). Mirja on kansanomainen muoto Mirjamista.
Kirjastojen nimikirjoista löytyy vielä paljon muutakin tietoa Maria-nimestä.
Andre Brinkiltä ovat ilmestyneet romaanit "Intohimon oikeudet" (2001) ja "Pirunlaakso" (2000), J M Coetzeelta
"Häpeäpaalu" (2000) ja "Poikavuodet" (-99).
Historiallista seikkailuviihdettä maan historiasta tarjoaa Wilbur Smithin "Siintävä horisontti" (2003).
Nadine Gordimerilta on 1990-luvulla suomennettu "Ei seu-
raa matkalleni" (-96) ja "Vieraat toisilleen" (-91).
Lisäksi mainittakoon S. Francisin sarjakuva-albumi "Ma-
dam & Eve" (2005)ja Niki Dalyn lastenkirjat "Jamelan leninki" ja "Jamelan ystävä" (2001)
"Oh Beautiful for Spacious Skies" -sanoilla alkava laulu, "America the beautiful", on todennäköisesti suomennettu. Meidän tietokannoilla löytyy Yleisradion äänilevystöstä merkintä äänitteestä, jossa laulun olisi kääntänyt A.Hall. Äänitteen nimi on "Amerikan Laulajat Suomessa". Äänitettä ei näyttäisi löytyvän yleisistä kirjastoista, mutta Amerikan Laulajilla on oma Internetsivunsa, joten heiltä voinee tarkistaa sanoituksen kielen.
Äänitteen tiedot ja American Laulajien kotisivun tiedot löytyvät näistä Internetosoitteista:
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/haku.php
http://www.amerikanlaulajat.com
Cd-levyjen hankintaan tekijänoikeuslailla ei ole vaikutusta. Sen sijaan kirjastoon hankittaviin videoihin ja DVD-levyihin täytyy saada tekijänoikeuksien haltijalta lainausoikeus ja/tai julkinen esitysoikeus.
Tavallisimmin kirjastot ostavat kuvatallenteet myyjiltä, jotka ovat em. oikeudet hankkineet.
Alastaron kunnankirjasto on auki joka päivä, aukioloajat löytyvät kirjaston kotisivulta, http://www.alastaro.fi/Default.aspx?id=327446 . Juhlapyhinä kirjasto on kuitenkin suljettu.
Valitettavasti etsimäänne runoa ei löytynyt. Kysymyksenne lähetettiin myös kirjastoammatilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, mutta ainakaan vielä kukaan ei ole ko. runoa tunnistanut.
Hei,
valitettavasti en löytänyt kirjoistamme enkä verkkolähteistä mainistaa taiteilijasta ja teoksesta. Taiteilijan nimi on tietysti hyvin yleinen.
Jotain osviittaa saatte kuitenkin esimerkiksi Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupoista, jotka arvioivat teoksia. Palvelu ei maksa mutta vaatii kuvan ja kaiken mahdollisen tiedon teoksesta.
Jos kysyjä tarkoittaa kirjoja, joiden tekijänä on Pentti Eskola (ja toisessa myös muita), molemmat löytyvät HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta ja ovat normaalisti varattavissa. Tässä suorat linkit:
Pentti Eskola: Atomit ja kiteet (1948) http://luettelo.helmet.fi/record=b1236048~S9*fin
Rolf Arnkil, Sigfrid Sirenius ja Pentti Eskola: Perimmäisten kysymysten äärellä (1963) http://luettelo.helmet.fi/record=b1141947~S9*fin
Heikki Poroila
