Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy vain kolme teosta, joissa käsitellään hennatatuointeja: Batra, Sumita: The art of mehndi, 1999// Nichols, Pamela, The art of henna--the ultimate body art book, 1999// Fabius, Carine: Mehndi--the art of henna body painting, 1998. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi).
Hennamaalauksen teosta löytyy tietoa seuraavalta www-sivuilta:
http://koti.nettilinja.fi/~afsana/vanhat/10/mehdni.htm
Sivut on Afsana ry:n, ja voit kysyä sieltä tarkemmin, mistä tuotteita voi ostaa. Yhdistyksen viralliset yhteystiedot ovat:
Afsana Ry, osoite: Raivionkuja 4 B 46, 20540 Turku
sähköposti: afsana@nettilinja.fi.
Englanninkielisiä sivuja verkosta löytyy runsaasta sanalla "henna" tai "mehndi...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) antaa nimistä seuraavat tiedot:
Aake on todennäköisesti tanskalaisen lyhennelmän (Aage, Aghi) suomalainen versio nimestä Achatius/Akatius (lat., kreik. syytön). Nimi on kuulunut roomalaiselle sotapäällikölle, joka legendan mukaan surmattiin 100-luvulla Araratin vuorella.
Ukko on muinaisten suomalaisten ukkos- ja ylijumala, sateen kasvattaja. Ukko vastasi skandinaavista Odin -jumalaa.
Ilmari on vanha ilma-sanasta muodustunut suomalainen nimi. Ilmari oli myös hämäläisten jumala, joka mm. suojeli matkustavaisia. Kalevalassa seppä Ilmarinen takoi taivaankannen ja Sammon. Hän on yksi eepoksen sankareista, vakavan, rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen esikuva
Jiro-nimelle voi osoittaa kaksi selitystä. Se voi olla japanilainen nimi, joka yleensä annettiin perheen toiselle pojalle, koska nimi muodostuu osista jotka merkitsevät 'kaksi' ja 'poika' (http://www.behindthename.com/php/view.php?name=jiro). Toisaalta voi ajatella, että kyseessä on muunnos tšekkiläisestä Jiřistä eli meikäläisestä Yrjöstä. Iivari/Ivar on skandinaavista perua, se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’ (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. – 2005). Tietoa nimien yleisyydestä löytyy Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kysymänne runoilijan teosten suomennoksista on kysytty palvelusta aiemminkin, tässä syyskuussa 2012 annettu vastaus:
Vaikka Karin Boyelta ei ole julkaistu omaa kokoelmaa suomeksi, hänen yksittäisiä runojaan on kyllä käännetty. Niitä voi löytää luettavakseen esimerkiksi seuraavista antologioista:
- Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa
- Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Maailman runosydän
- Parantava runo
- Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja
- Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima...
Laulaja Carola Standertskjöld-Liemolan hautapaikasta on kysytty aiemminkin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Vastauksessa kerrotaan, että Carola on haudattu kotikartanon puistoon Hirsalaan. Lähteenä on käytetty Tuija Wuori-Tabermannin teosta Carola - sydämeen jäi soimaan blues (2004).
http://www.kysy.fi/kysymys/heihyvaa-uuden-vuoden-jatkoatiedustelisin-mi…
Lyhyesti aiheesta on Kaarina Kaurinkosken Pietari-kirjoissa, mm.Pietarin kaupunki (1989). Boris Ometevin St. Petersburg -teoksessa (1990)on aiheesta jonkin verran, ja valokuviakin. Lisäksi Helka-tietokannasta löytyvät seuraavat teokset:
Elisabeth Lucienne Löfving, Finländska elever i Smolna-intitutet i Petersburg under Finlands förening med Ryssland, opinnäyte (1982). - Helsingin yliopiston kirjasto, Topelia.
Lilli Baeckman, En finskas anteckningar om sin vistelse i det Kejserliga Smolna Institutet, en undervisningsanstalt i Petersburg för adliga fröknar (1946). - Museoviraston kirjasto.
Lilli Baeckman, Smolna, konekirjoitus (ei ilmestymisvuotta). - Museoviraston kirjasto.
Satu on varmaankin Zachris Topeliuksen satunäytelmä Lintu Sininen. Näytelmässä esiintyvät prinsessat Florinna ja Forella sekä muuta hovin väkeä. Näytelmän löydät Nurmijärven kirjastoista kokoelmasta Topeliuksen kauneimmat näytelmät, WSOY 1979.
Celene-nimestä on monia muunnelmia. Suomessa Selina on ollut käytössä jo 1800-luvulta. Nimestä tiedetään myös muodot Celina, Seliina, Selena ja Selene. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi eri tulkintaa. Nimi on voitu johtaa kreikan kielen kuuta tarkoittavasta sanasta seléenee tai lähtökohtana on voinut olla ranskan kielen taivasta tarkoittava sana caelum. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämästä nimipäiväalmanakasta ei löydy nimeä Celene eikä mitään sen suomalaisia muunnoksia, mutta epävirallisella www.etunimet.net-sivustolla Selenan nimipäivää ehdotetaan vietettäväksi 22.7.
Nimeä Minere ei löydy kotimaisista eikä englantilaisista nimikirjoista eikä myöskään internetin erilaisilta suomen- tai englanninkielisiltä...
Jatkosodan syttymisvaiheessa kesällä 1941 Kotijoukot perustivat kaikkiaan 24 koulutuskeskusta eri puolille Suomea, huolehtimaan rintamajoukkoihin lähetettävien täydennysjoukkojen koulutuksesta. Keskuksissa koulutettiin toisaalta vanhempia, aiemmin kouluttamatta jääneitä reserviläisiä, toisaalta taas varusmiesiän saavuttaneet nuoret miehet.
Jalkaväen Koulutuskeskus 16 aloitti toimintansa 18.6.1941 Tervolassa, jossa se toimi majuri V. Järvisen johdolla 15.1.1942 saakka. Tästä eteenpäin JvKoulK 16 toimi välillä 15.1.-25.10.1942 Kemissä, jona aikana keskuksella oli Järvisen lisäksi vielä kaksi muutakin johtajaa (maj J. Komonen, evl A. K. Pihlajamaa). Koska koulutettava miesmäärä pieneni jatkuvasti, voitiin epäedullisimmissa olosuhteissa...
Kappaleen Fever on alunperin tehnyt v. 1956 Little Willie John. Louis Prima & Keely Smith esittivät kappaleen v. 1959 musiikkielokuvassa "Hey Boy, Hey Girl" - ei siis alunperin elokuvasävelmä.
Lähdeteos: Warner, Alan: Who sang what in rock'n'roll (ISBN 0-7137-2089-1). London: Blandford, 1990 s.77
Monen ruokalajin ateriat tunnettiin jo antiikin aikana. Esimerkiksi roomalaisilla päivällisillä saatettiin tarjota useita ruokalajeja, joista käytettiin nimitystä prima cena (ensimmäinen ateria), secunda cena (toinen ateria), tertia cena (kolmas ateria) jne., sen mukaan kuinka monta ruokalajia tarjottiin.
Hienot juhla-ateriat ovat läpi vuosisatojen sisältäneet jopa yli kymmenen ruokalajia. Erään tarinan mukaan ensimmäisen menyyn kerrotaan kehittyneen juuri helpottamaan sekä vieraita että juhlien isäntää ottamaan sopivan kokoisia annoksia. Ensimmäisen menyyn kerrotaan olleen käytössä 1500-luvulla erään Braunschweigin herttuan juhlapäivällisellä. Talon keittiömestari oli asettanut isännän lautasen viereen pergamenttiliuskan, johon oli...
Amerikkalaiseen luontoon ja erämaihin sijoittuvia kirjoja voisivat olla esimerkiksi James Oliver Curwoodin kirjat. Curwood on kirjoittanut esimerkiksi kirjat Kazan, susikoira ja Kazanin poika. Muita hänen kirjojaan ovat mm. Kalliovuorten kuningas ja Erämaan tytär. Curwoodin kirjat sijoittuvat pääosin Alaskaan, mutta myös Kanadaan. Jack Londonin tyylisiä teoksia voisivat olla myös Ernest Thompson Setonin kirjat. Setonin kirjoja ovat esimerkiksi Villejä eläimiä, Eläinten sankarit ja Harmaakarhun elämäntarina. B. Traven on kirjoittanut esimerkiksi Sierra Madren aarre –kirjan sekä Viidakko-sarjan, johon kuuluvat seuraavat viisi kirjaa: Vankkurit, Hallitus, Marssi monterialle, Mahonkiviidakko ja Hirtettyjen kapina. Travenin kirjat tosin...
Pääkallokeli tarkoittaa vaarallisen liukasta keliä (Kielitoimiston sanakirja).
Pääkallokeli on melko nuori sana, joka ilmestyi Suomen kielen perussanakirjaan (1990–1994), mutta puuttuu Nykysuomen sanakirjasta (1951–1961). Suomen murteiden sana-arkiston vanhimmat tiedot pääkallokelistä ovat 1930-luvulta.
On viitteitä siitä, että sana on syntynyt ikään kuin väärinymmärryksestä. Ensiksikin pää ei ole kuulunut alkuperäiseen ilmaukseen, ja kallokin on tarkoittanut tässä yhteydessä jotain muuta kuin pääkoppaa. Yhteistä sanoille kalla ja kallo on, että ne liittyvät kumpikin jäähän, jäätikköön tai jääkasaumaan. Ne ovat samaa alkuperää kuin ruotsin murteiden kalla, kalle, kall ’rannalle kasautunut lumi ja jää; luoto’.
Etelä-Pohjanmaalla on...
"Palveluja voidaan luokitella monella eri tavalla. Yksi tapa on jakaa palvelut sen mukaan, kuinka saman- tai erityyppisinä ne tuotetaan eri asiakkaille. Tällöin puhutaan vakioiduista palveluista (standardoidut palvelut) ja erikoispalveluista (räätälöidyt palvelut).
Esimerkiksi VR, elintarvikeliike ja sanomalehti tuottavat palvelut suunnilleen samanlaisina kaikille asiakkailleen. Räätälöityjä erikoispalveluja asiakkailleen tarjoavat mm. kuntosali, puhelinyhtiö, ravintola ja mainostoimisto."
Lähde: Lahtinen, Jukka: Asiakaspalvelun- ja markkinoinnin perusteet (Avaintulos, 2001)
Kyllä Kekkonen tässä siteeraa Aku-Kimmo Ripattia, jonka 1962 julkaistusta aforismikokoelmasta Luodemailta tämä ajatelma löytyy:
"Pelokas ihminen pitää kiinni, omistelee itselleen turvallisuutta.
Hän säilöö kesän hedelmiä, mutta ei raski avata säästöjään.
Turvallisuus ei ole aidan panemista, vaan oven avaamista." (s. 14)
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne on Annan rinnakkaismuoto. Maire tulee Kalevalassa esiintyvästä sanasta mairea, joka tarkoittaa ihanaa ja suloista. Joissakin murteissa myös armasta. Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Suomessa Ajoneuvohallintokeskus vastaa ajoneuvojen rekisteritoiminnasta ja hoitaa muita rekisteröintiin liittyviä tehtäviä. - Ajoneuvorekisterikysymyksen voi tehdä Internetissä, postitse tai tekstiviestillä. Internetosoitteesta http://tietopalvelu.ake.fi/servlet/tulkku?url=index_yritykset&language=… löytyy lisää tietoa asiasta. Puhelinnumero on luettelossa.
Sanat ja nuotit löytyvät mm. seuraavasta teoksesta:
Suuri toivelaulukirja. 4, Helsinki : Musiikki Fazer, Suuri suomalainen kirjakerho, 1984
Teoksen saatavuutta voit tarkastella HelMet -kirjastojen yhteisestä aineistohausta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuuri+toivelaulukirja+4/tsuuri+toivela…
Jos kirjastokortillasi on tunnusluku, voit varata teoksen itsellesi samasta osoitteesta.
HelMetistä löytyy kirja, jossa saattaisi olla värityksestä tietoa.
Ojanen, Olli J.: Mopedit Suomessa 50-, 60- ja 70-luvuilla. Osa 6: Helkama/Olli J. Ojanen.
Linkki HelMetin tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmopot**+helkama&searchscope=9&m=&l…
Veteraanimoottoripyöräklubin sivustolta voisi asiaa myös tiedustella.
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=51558.
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat luostarikirjastoja ja kirkkojen kirjakokoelmia. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Jonkinlaisia sivistyneistön lukuseuroja toimi Suomessa jo 1600-luvulla. Lukuseurat yleistyivät 1700-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen lainakirjasto syntyi Vaasaan vuonna 1794, kun Vaasan Luku-seuran kirjasto ryhtyi lainaamaan kirjoja kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään lukuseuran jäsenille.
Tähän asti kaikki Suomen kirjastot olivat ruotsinkielisiä eikä suuri suomekielinen rahvas näistä kirjastoista hyötynyt.
Kansallisen heräämisen aikaan hieman ennen 1800-luvun puoliväliä ylioppilat ja sivistyneistö ryhtyivät perustamaan kirjastoja tavalliselle suomenkieliselle kansalle. 1900-luvun alussa...
