Olen etsinyt tällaista suomennosta aika laajasti, mutta tuloksetta. Myöskään Viola-tietokanta, jossa pitäisi olla kaikki Suomessa julkaistut nuotit ja äänitteet, ei tunne tällaisia alkusanoja. Toisaalta monenkaan äänitteen kohdalla ei alkusanoja ole erikseen merkitty, joten voi tämäkin versio siellä piilossa olla. Laulajan nimen tietäminen auttaisi paljon, mutta ilmeisesti kysyjäkään ei enää tunnista solistia.
Otto Mannisen klassisesta käännöksestä "Voi talvi ja taas kevät mennä menojaan" on runsaasti levytyksiä, mutta kysytty teksti on selvästi jokin muu käännös. Valitettavasti näillä tiedoilla ei oikeaa levytystä löytynyt. Laulajan henkilöllisyyden kautta se voisi kuitenkin löytyä, joten kaikkea toivoa ei kannata heittää.
Heikki Poroila...
Jere on lyhentymä nimestä Jeremia (hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea).
Jeremia oli eräs Vanhan testamentin suurista profeetoista. Jeremiaan muuntumia ovat mm. Jarmo ja Jorma.
Joni-nimen alkumuoto on Jon. Se on Joonas-nimen lyhentymä. Joona (hepr. Jonah, kyyhkynen). Suomalinen kirjoitusasu Joonas tulee Joona -nimen kreikkalaisesta muodosta Jonas.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Suosittelen tutustumaan ns. "easyreader" -lukemistoihin, jotka on tarkoitettu nimenomaan luetun ymmärtämisen harjoittamiseen. Kirjat ovat englannin kielisiä lyhennelmiä tutuista kaunokirjallisista teoksista ja niiden mukana on myös sanasto. Kirjoja on eri tasoisille opiskelijoille: aloittelijoista pidemmälle edenneisiin.
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia "easyreder"-sarjoja:
Penguin readers, tasot 1-6.
Macmillan readers -sarjasta löytyvät seuraavat tasot: 2 beginner, 3 elementary, 4 pre-intermediate, 5 intermediate, 6 upper. Sopivan aloitustason löytämiseksi suosittelen kokeilemaan eri tasoja. Uskoisin, että voisit aloittaa tasojen keskivaiheilta, mutta itse kokeilemalla löydät parhaiten itsellesi sopivan...
Tällä hetkellä henkilöt, jotka voisivat antaa juridisesti pätevän virallisluontoisen lausunnon asiasta, ovat lomalla.
Epävirallisesti kerrottakoon, että kirjastojen poistokirjoja näkee usein kirppu- ja kierrätystoreilla myynnissä. Kirjasto ei asiaan reagoi, koska kirjojen omistusoikeus on siirtynyt niiden ostajalle tai saajalle. Ne eivät siis kuulu kirjastolle enää. Kirjan iällä tai hankinta-ajankohdalla ei ole väliä. Näin maallikkona en näe estettä ostettujen tai saatujen kirjaston poistokirjojen eteenpäin myymiselle.
Kiri on Suomen ortodoksisessa kalenterissa mainittu kutsumamuoto Kyriakoksesta, joka on kreikkaa ja tarkoittaa "herralle kuuluva". Ortodoksissa kalenterissa 500-luvulla eläneen pyhittäjäerakko ja munkki Kyriakoksen muistopäivä on 29.9.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1997
Näytelmävinkkejä esseeanalyysiin:
Jessika - vapaana syntynyt / Leea Klemola.
Kolauksia / Marita Hauhia.
Kuokkavieraat / Emilia Pöyhönen.
Kylmät kylkiluut / Kari Vaijärvi.
Missä aalto jatkuu : neljä uutta näytelmää /(toimittanut Salla Taskinen.
Perillä / Otso Huopaniemi.
Sexton / Heini Junkkaala.
Viilletty elämä / Marita Hauhia.
Ohessa pari ehdotusta Jukka-Pekka Pajuselta, joka on ansiokkaasti suomentanut saksankielistä kirjallisuutta:
Jokapäiväinen leipä / Gesine Danckwart.
Pianonsoittaja / Elfriede Jelinek.
Suosittelen näitäkin käännöksiä:
Kreisi / Benjamin Lebert.
Lukija / Bernhard Schlink.
Nuorta valoa / Ralf Rothmann.
Tapaus Kalteis / Andrea Maria Schenkel.
Tiikeri olkapäällä / Günter Ohnemus.
Kaikkien edellä mainittujen teosten...
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
Tilastokeskus tiedottaa internetsivullaan, että vuonna 2006 lakkautettuja oppilaitoksia oli mm. Kärkkäälän koulu, Suonenjoki. Koulusta ei löydy historiikkia tai matrikkelia Fennica-tietokannasta eikä Suonenjoen kirjaston hakusivulta. Suonenjoen kirjastosta voisi vielä kysyä; yhteystiedot internetissä
http://www.suonenjoki.fi/?id=373 sekä puh. 044-758 1467
Koulutoimistosta voisi myös kysyä apua.
Suonenjoki Koulutoimisto
Kirkkokatu 1 B
77600 SUONENJOKI
fax (017) 513 3650
Kanslisti Antti Kangas 044 758 1472
Internetistä löytyy seuraava nettiosoite, josta joskus on apua
http://koulukaverit.com/kouluk/Karkkaalanala-aste/Suonenjoki/2241/2
Suonenjoen historiaan liittyviä kirjoja voi tiedustella kirjastosta. Fennica-tietokannasta (Suomen...
Olisiko ystäväsi lähestynyt sinua messengerillä? https://www.voice.fi/tekniikka-ja-tiede/a-150300
Jos viestiä ei näy enää löydy, voi olla, että Facebook on suodattanut viestin.
"Tiedät varmaankin Facebookin Others-kansion, johon saapuvat viestit ihmisiltä, joiden ystävä et ole Facebookissa. Nyt on kuitenkin löytynyt vielä uusi salainen paikka, johon osa viesteistä menee.
Samalla tavalla kuin osa sähköpostiviesteistä saattaa mennä suoraan roskaposti-kansioon, myös Facebook laittaa osan viesteistä suoraan erilliseen kansioon.
Jos kuitenkin haluat nähdä kaikki sinulle lähetetyt viestit, se onnistuu helpolla kikalla.
- Mene ensin puhelimesi kautta Facebookin Messenger-sovellukseen.
- Klikkaa tämän jälkeen settings/...
Kyseessä ovat todennäköisesti useat tekijät (esim. pesuaineet). Yksi selitys voisi olla heidän tapansa polttaa tuoksuvaa kiveä hiilien päällä. Savun tuoksua tartutetaan mm. hiuksiin. Somalikulttuurista voisi kysyä lisää esim. Turun Kulttuurikeskuksen Kansainvälisestä kohtaamispaikasta puh. 273 8373.
Suomalaisen kirjallisuuden seura, jonka keskeistoiminnot liittyvät muun muassa suomalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemiseen, tarjoaa sivuillaan osoitteessa http://www.finlit.fi/ monipuolisia kirjallisuuden hakumahdollisuuksia. Etusivun yläreunan pudotusvalikosta Fili/Kääntäminen avautuu hakulomake, johon voi pudotusvalikoista valita käännöksen kieleksi saksa ja julkaisuajaksi haluttu vuosi, esim. 2005, jolloin saa suoraan tulostettavan luettelon suomalaisen kaunokirjallisuuden kyseisen vuoden saksannoksista. Luettelosta löytyy myös antologioita.
Etusivun pudotusvalikosta kohdasta Kirjasto, löytyy tietoa seuran kirjasto- ja tietopalveluista. Suomalaisen kirjallisuuden seuran yhteystiedot ovat: Hallituskatu 1, 00170 Helsinki, puh....
Exodus-nuotit löytyvät mm HelMetkirajstoissa julkaisussa
Film hits. Film hits / Sammanställare och redaktör: Göran Rygert. [S.l.] : Warner/Chappell Music Scandinavia, c2002
Pyydä lähikirjastoa tilamaan vaikka kaukolainana. Valitettavasti sanat eivät ole ranskaksi.
Exodus-laulun ranskankieliset sanat löytyvät mm:
http://www.paroles.net/chanson/14776.1
Nimitys on yhdistelmä kahdesta kreikan sanasta
ηγουμενος /heeguumenos, [nykykreikkalainen ääntämys suunnilleen igumenos]
’luostarin johtaja’
ja
σχημα / skheema [shima]
’munkin kaapu’,
jotka ovat tulleet meikäläiseen ortodoksiseen kielenkäyttöön venäjän kielen kautta
игумен / igumen
схима / shima.
Skeema-nimitystä on käytetty koko munkin asusta tai vain esiliinaa muistuttavasta vaatekappaleesta, johon on kuvattu Kristuksen kidutuksen välineet. Venäläisessä perinteessä vanhoja luostarikilvoittelussa pitkälle edistyneitä munkkeja on vihitty suureen skeemaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että he ovat saaneet vapautuksen luostarinsa yhteisistä jumalanpalveluksista, ruokailusta ja yhteisasumisesta voidakseen keskittyä ankaraan askeesiin...
Kai kysymys on benchmarkingista liike-elämässä? Yleisissä kirjastoissa ei ole aiheesta valtavan paljon englanninkielisiä kirjoja, mutta HelMet-kirjastoissa näyttää olevan ainakin seuraavia aiheeseen liittyviä englanninkielisiä kirjoja, jotka eivät ole ehkä aivan aloittelijoille suunnattuja:
Armstrong, Michael ja Angela Baron: ”Strategic HRM: the key to improved business performance” (Chartered Institute of Personnel and Development, 2002)
”Business performance measurement and management: new contents, themes and challenges” (Springer, 2010; sähköinen kirja, jonka voi lainata HelMet-kortilla)
Hale, Judith: ”Performance-based evaluation: tools and techniques to measure the impact of training” (Jossey-Bass/Pfeifer, 2002)
Hammer, Michael ja...
Kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei löytynyt esitystä vuoden 1913 tapahtumista. Katsoin Helsingin Sanomien verkkoarkiston. Toinen tietokanta jossa aiheesta olisi voinut olla on jo lopettu Facta-tietosanakirjan verkkoversio.
Kattavin luettelo tapahtumista verkossa näyttää olevan Wikipedian artikkeli 1913, vaikka siinä on muidenkin maiden tapahtumia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/1913
Vuonna 1913 ei näytä Suomessa kovin paljon merkittävää tapahtuneen, kun katsoo aikajanoja:
Suomalaisuuden Liitto Suomen historiaa
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27
Suomen historian aikajana
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historian_aikajana
Kirjallisissa lähteissä näyttää olevan tyytyminen Suomen historian yleisteoksiin, tässä muutama...
Kipparikvartetti tuli aikoinaan tunnetuksi ohjelmistolla, johon kuului paljon muiden laulajien aiemmin tunnetuksi tekemiä kappaleita. Suomen kansallisdiskografia ja nuottibibliografia VIOLA-tietokanta ei tarjoakaan yhtään nuottikokoelmaa, joka olisi julkaistu Kipparikvartetin nimellä. Parhaiten Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneiden sävelmien nuotinnoksia löytää kyseisten kappaleiden, säveltäjien ja sanoittajien nimillä. Suuren toivelaulukirjan uusimman osan hakemistoa selaamalla pääsee jo pitkälle. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta (www.helmet.fi) kappaleen nimellä etsittäessä käytetään sanahakua. Hakukenttään kappale kirjoitetaan lainausmerkkien sisään, esimerkiksi
"On lautalla pienoinen kahvila" ja...
Joutilaisuuden ja laiskuuden klassinen hahmo löytyy venäläisestä klassisesta kirjallisuudesta: Ivan Gontsarovin Oblomov. Venäläisessä kirjallisuudessa on paljon esimerkkejä rikkaista joutilaisuudessa ja kaihossa elävistä aatelisista, esim Anton Tsehovin näytelmissä Kirsikkapuisto ja Kolme sisarta. Tsehovilla on myös novelli Joutilaisuudessa kokoelmassa Ensirakastaja, 1946.
Joutilaisuudesta nautitaan myös Hermann Hessen teoksessa Kylpylävieraana Badenissa. Hessen Siddhartha istuu puun alla mietiskelemässä.
Hermann Melvillen Bartleby-hahmo on eräs maailmankirjallisuuden tyylikkäimpiä pinnareita.
Marcel Proust Swannin tiestä löytyy myös joutilaisuuden kuvausta.
Epikurolaiset runoilijat ylistävät laiskuutta: Charles Baudelaire, Arthur Rimbaud...
Johannes Häyhän teoksesta Perhe ja kylä: kuvaelmia itäsuomalaisten vanhoista tavoista (SKS 1983) löytyy pitkähkö hääonnitteluruno (s.288). Myös Kantelettaresta löytyy runsaasti hääaiheisia runoja, osa suunnattu morsiamelle ja osa sulhaselle.
Säkeet ovat Lauri Pohjanpään runosta, joka alkaa näin:
"Mä metsään kuljin. Ah, raukaisi niin
suvipäivän paistava kilo!
Ja mä nurmelle nukahdin. Valtaansa
minut sai unen autuas ilo."
Runo on osa 1 Prologi runosta Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja se löytyy Pohjanpään teoksesta "Sininen hämärä" (WSOY 1933) ss. 50-51. Runo löytyy myös nimellä
Kalajuttu teoksesta "Lapsuuden kotiseutu. Otavan III lukemisto". (Otava 1955).
Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on edustettuna maniokki.
http://www.oulu.fi/botgarden/pdf-tiedostot/hyotykasvinayttely.pdf
Kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne kasvuolosuhteiden selvittämiseksi.
puh. (08) 553 1570, s-posti: etunimi.sukunimi@oulu.fi http://www.oulu.fi/botgarden/
Maniokki, joka tunnetaan myös nimillä kassava ja tapioka on tärkeä ravintokasvi useilla trooppisilla alankoalueilla, etenkin Afrikassa.
Lähde: Kasvien maailma osa 3
Eniten maniokkia viljelevät maat ja tuotantomäärät vuonna 2001:
http://www.kotimaisetkasvikset.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/D5D0E5FBACFEB…
