Hei, valitettavasti ei ole löytynyt sellaista lähdettä tai teosta, jossa olisi selkeä käännös. Ainoa mikä löytyi on Emil Ludwigin kirjoitama teos Lincoln https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.992351504006250 vuodelta 1930, mutta siinäkin on luonnosmainen versio, joka ei mielestäni ole lopullinen.
Tässä muutamia tuoreita romaaneja, joihin tuo maininta olisi saattanut viitata:
Elomaa, Johanna: Sinä päivänä kun synnyin (Otava, 2021)
Kannas, Vappu: Kirjeitä Japaniin (S&S, 2021)
Toivoniemi, Jenni: Valtakausi (WSOY, 2022)
Forstén, Petra: Kadonneet tytöt (WSOY, 2022)
Tuore kirja, jossa suomalainen huippumalli kertoo elämästään on Emilia Salorannan kirjoittama kirja Anne Kukkohovista. Heli Vaarasen kirja Sunnuntaina Manhattanilla, Eija Pokkisen Kiiltokuvatyttö ja Kati Lepistön Silmänräpäys ovat myös valokuvamallien muistelmakirjoja. Suurin osa kirjoista, jotka kertovat valokuvamallien ja missien työstä ja elämästä on jonkun muun kirjoittamia ja niissä käsitellään paljon muutakin kuin varsinaisia työtehtäviä. Aina voi tietysti myös pohtia missä menee raja valokuvamallien ja varsinaisten huippumallien välillä.
Videoita aiheesta en löytänyt, mutta televisiosta voi seurata Suomen huippumalli haussa -ohjelmaa. Siitä saa ainakin jonkinlaisen käsityksen mallin työstä....
Ovatkohan varaukset olleet peruttaessa jo matkalla noutopaikkaan tai jo noudettavissa?
Silloin niiden peruminen itse ei onnistu, vaan on otettava yhteyttä noutokirjastoon. Henkilökunta voi perua myös matkalla ja odottaa noutoa -tilaiset varaukset.
Varaukset voi myös lukita loma-ajaksi.https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_varauksesi_lomalla(97058)
Ikävää, että sakkoja kertyi paljon.
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista enkä kansainvälisestä Ars mundi. Yhdysvaltalaisesta AskArtista löytyy Hunt-nimisiä artisteja, siellä voi käydä tutkimassa, voisiko joku heistä olla sama Hunt.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander
Kirjallisuutta aiheesta ei juuri löydy. Tässä muutamia kirjoja:
Kani / Honor Head
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1284421
Kani /toimittaja: Perhemediat ; kuvitus: Maria Riivari
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2025494?lang=fin
Kääpiörotuiset kanit
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1983908?lang=fin
Kääpiökanin hoidon ABC
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806143
Fakta om kaniner / Lisette Agerbo Holm
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806143
Tässä aiheesta kaksi sivua:
https://omaelainklinikka.fi/kani-lemmikkina/
https://www.zooplus.fi/tietonurkka/pienelaeimet/erilaisia-pienelaeimiae/kani
Hei,
novelli löytyy kokoelmasta Kauhujen kirja 2. Sen on kirjoittanut Thomas Tessier ja novellin nimi on tosiaan Ruoka.
Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.119904?sid=2927302906
Suomen Kuvalehden numerossa 49 vuodelta 1928 kerrotaan puolankalaisesta Antti Hiltusesta, jonka mielestä on tullut "kuivaksi astella tasaisella lattialla. Hän on halunnut astella vähän vaikeampia teitä, esim. viikatteen terällä". Hiltusesta on myös kuva. Juttu on lehden Ajanvietesivulla ja kyseinen lehti ilmestyi 1.12.1929.
Olisikohan tämä etsimäsi juttu ja kuva.
Lehden voi lukea Kansallisarkiston digitoimista aineistoista:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888883?term=viikatt…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889614?term=viikatt…
kNote näyttäisi vielä olevan hieman keskeneräinen windowskoneessa. "Olemme paraikaa toteuttamassa Kontactia Windowsiin. Haluatko auttaa? Katso miten ottaa osaa ja ota yhteyttä!" kertoo sivusto Linkki https://kontact.kde.org/fi/download/
Helmet kirjastojen koneet ovat myös kaikki suojattuja eli niihin ei voi ladata omia ohjelmistoja.
Tekijällä on luotuun teokseen tekijänoikeus. Tekijanoikeus.fi-sivustoon on koottu olennainen tieto tekijänoikeudesta. Erityisesti kirjallisuuden kannalta tekijänoikeudesta löytyy tietoa Sanastosta.
Tekijällä on oikeus päättää teoksensa käytöstä ja siksi useimpiin kirjallisuuden käyttötilanteisiin tarvitaan lupa tekijältä. Sanastosta löytyy tietoa siitä, missä yhteydessä kirjallisuuden lainaamisessa ja esittämisessä tarvitaan lupa osassa Tarvitsenko luvan?
Tekijänoikeuslaissa määritelty sitaattioikeus antaa mahdollisuuden lainata kirjallista teosta ilman lupaa. Sitaatti on kuitenkin tarkkaan määritelty. Sitaatille tulee olla asiallnen syy ja perustelu sen käyttöön. Sitä voi käyttää esimerkiksi oman esityksensä...
Kurt Weillin kappaleeseen Youkali löytyy nuotti mm. seuraavista nuoteista, jotka löytyvät useammasta kirjastostosta Suomessa:
- Kurt Weill songs. volume 2: a centennial anthology (Löytyy mm. Helmet-kirjastojen kokoelmista)
- The unknown Kurt Weill : A collection of 14 songs : (1900-1950) (Löytyy useammasta Suomen kirjastosta)
Katsoin Pihlajamaan juhlakonsertin videolta, ja siinä kappale on nimetty "Tähden lentoja" (jenkalta kuulostaa). Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa on aiemmin (2021) kysytty nuottia Toivo Kärjen kappaleeseen "Tähdenlento" (esittäjinä mm. Henry Theel ja Rauli Padding-Somerjoki). Tämäkin on jenkka ja se löytyy nuotista Toivesävelmiä, osa 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Minun korviini Pihlajamaan juhlakonsertin jenkka ei ole sama sävelmä, eikä siihen löydy nuottia.
Luulen, että tarkoitat videota, joka löytyy yhä YouTubesta hakusanoilla Kiekko Espoo nousu SM-liigaan. Linkki videoon
Haku tuo esiin myös muita Kiekko Espoon videoita. Linkki hakutulokseen
Erkki Ahosen teosta Tänään ei paljon tapahdu (1961) ei näytä olevan lainattavissa oman kirjastoalueesi kokoelmista. Kirjaa on muualla Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Erkki Ahonen: Tänään ei paljon tapahdu Finnassa 25.1.24
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53342
Seppo Nissilän säveltämään ja Seppo Tammilehdon sanoittamaan kappaleeseen "Jos vielä kerran" ei ole tähän mennessä julkaistu painettua nuottia.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Eduskunnan nykykäytäntöä äänestyslippujen tarkastajien valinnassa ohjaa eduskunnan vaalisääntö (250/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000250
Sen 6 §:n 2. momentissa todetaan: "Puhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa, annettujen äänten julkilukemisessa ja äänten laskemisessa." Sen tarkemmin asiasta ei säädetä.
Käytännössä puhemies toteaa suurimpien eduskuntaryhmien ilmoittamat henkilöt. Puhemies ei siis heitä valitse.
Historiassa käytäntö on voinut olla eri. Esimerkiksi P. E. Svinhuvud tapasi kutsua ääntenlaskijoiksi edustajia, joiden nimi viittasi kalaan (Kala, Kuha, Lohi, Gädda).
