Pentti Kirstilä (1948-2021) ei tehnyt muita kuunnelmia kuin tuon mainitsemasi Oli synkkä ja syksyinen yö (Radioteatteri 1987). Kirstilän tuotantoon pääsee tutustumaan vaikkapa Kirjasampo-sivustolla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175962997363
Kirjastokortin saa heti odottaessa, jos on mukana virallinen, valokuvalla varustettu
henkilöllisyystodistus (alle 15-vuotiailta tarvitaan hakemukseen myös takaajan allekirjoitus
ja henkilötunnus) ja kortilla pääsee heti lainaamaan. Tervetuloa asiakkaaksi!
Hei!
Ensin sinun täytyy mennä piki-verkkokirjastoon esim. Kangasalan kirjaston kotisivun kautta. Eli klikkaa Piki-kuvaketta. Vasemmassa laidassa keltaisella pohjalla lukee ylimmäisenä haku-klikkaa sitä, niin hakupohja avautuu. Kirjoita etsimäsi kirjan nimi tai sen alkua (harry potter ja f) nimeke-palkin perässä olevalle tyhjälle riville.Löytyneet teokset kohdasta klikkaa haluamasi kirjan kohdalla olevaa "saatavuus"-saraketta. (ko. kirjan kohdalla siinä lukee hankinnassa).Valitse kirjasto, johon haluat tehdä varauksen ja klikkaa hiirellä ruksi sen kirjaston kohdalle (rivin lopussa tyhjä ruutu).Kelaa sivua alaspäin, jolloin saat näkyviin painikkeen "tee varaus". Klikkaa sitä. Sinulta kysytään asiakastunnusta. joka on kirjastokorttisi numero...
Tiedustelemastasi kirjasta on otettu useita painoksia ja se löytyy useista tieteellisistä kirjastoista. Tällä hetkellä se on paikalla Helsingin yliopiston pääkirjastossa sekä Åbo Akademin kirjasossa. Muualta se näyttää olevan lainassa.
Lapin yliopiston Linda-tietokannasta voit nähdä, mistä kirja löytyy.
Myös osoitteesta www.kirjastot.fi voit klikata yliopistokirjastot tai erikoiskirjastot ja tarkistaa, missä näistä kirja on paikalla.
Keppihevonen on saksaksi Steckenpferd.
Olisiko kyseessä Robert Schumannin Ritter vom Steckenpferd, joka on 9. osa kokonaisuudesta Kinderszenen (opus 15).
Laulettua versiota ei näyttäisi löytyvän, mutta pianolla soitettuna se löytyy usealta äänitteeltä. Jos hakee kappaleen nimellä, Lahden kirjaston tietokannasta tulee esille vain yksi äänite (Würtz, Klára (piano): Klaviermusik für Kinder). Kinderszenen-sanalla haettaessa tulevat esille kokonaisteokset (joihin nro 9 sisältyy) sekä ne äänitteet, joissa on joku muu osa kokonaisuudesta kuin nro 9 (varsinkin nro 7 on suosittu).
Oulun kaupungin historia -teoksissa (osat 2-5) on varsin seikkaperäisesti selostettu myös Oulun kaupungin huoltotoimen ja siis myös kunnalliskotien historiaa:
2. osa: vuodet 1721-1809, kirj. Aimo Halila, 1953
3. osa: vuodet 1809-1856, kirj. Kustaa Hautala, 1975
4. osa: vuodet 1856-1918, kirj. Kustaa Hautala, 1976
5. osa: vuodet 1918-1945, kirj. Kustaa Hautala, 1982
6. osa: vuodet 1945-1990, kirj. Turo Manninen, 1995
Teoksia kannattaa kysyä lähimmästä kaupungin- tai kunnankirjastosta!
Arvo riippu täysin kunnosta. Hintoja voi etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2005" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Hintaesimerkkejä voi löytää myös www.huuto.net "osastokohtainen haku". Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten.
Täältä löytyy lukuvinkki kirjasta, jossa nuoret kertovat näkemyksiään Suomen tulevaisuudesta, https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/566165-suomea-ei-ole-enaa-sad…
Limnéll, Jarno - Rantapelkonen, Jari: Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus. 2017.
https://outi.finna.fi/Record/outi.1858993
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
Hei,
Kyseessä ei ole hänen etunimensä, vaan latinan dominuksesta periytyvä puhuttelunimitys juuri erityisesti portugalin kielessä. Nimitystä on käytetty vaihtelevasti eri maissa ja eri aikoina. Italiassa ja Espanjassa vastaava nimitys on Don. Tunnetuin nimityksen kantaja lienee benediktiiniläismunkki Dom Pierre Pérignon, jonka nimi on tuttu shampanjasta. Perustietoa löytyy Wikipedista: Don_(kunnianimitys).
Toivottavasti tässä on riittävästi tietoa.
Valitettavasti kirjoja ei voi yhdellä kertaa varata tai pyytää toiseen kirjastoon. Varaus tulee siis tehdä jokaisen Selja-sarjan kirjan kohdalla erikseen.
Opinnäytejärjestelmien vertaaminen ja tutkintojen suomentaminen on aina vähän ongelmallista, koska järjestelmät poikkeavat toisistaan. Parhaiten pulmasta selvinnee puhumalla vastaavuuksista: esimerkiksi a-level -tutkinnot vastaavat ylioppilastutkintoa, ja USA:ssa näitä vastaa high school diploma.
Sinun tapauksessasi dissertation olisi ehkä "tieteellinen opinnäyte, joka vastaa gradua/väitöskirjaa" työn laajuudesta riippuen.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi tekstin! Palaamme asiaan, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Lainaamasi kirjat näkyvät Ellibs-palvelun Oma Kirjahylly -sivulla. Jatkaaksesi lukemista tai kuuntelemista sinun tulee olla kirjautunut kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
Yhdysvaltain merijalkaväen ja maavoimien tavat marssia seremonioiden yhteydessä on määritelty alan ohjesäännöissä. FM 3-21.5 Drill and Ceremonies kertoo taustoittavassa luvussaan yhdysvaltalaisen sulkeisjärjestyksen olevan peräisin paroni Friedrich von Steubenin 1779 laatimasta ohjesäännöstä The Regulations for the Order and Discipline of the Troops of the United States. Von Steubenin ohjesäännön vuoden 1792 painoksessa ei vaikuttaisi olevan kuvattuna videossa nähtyä hitaampaa seremoniallista askellusta. Se lienee myöhempää perua. Vastaava marssi esiintyy myös kanadalaisessa ohjesäännössä nimellä marching in slow time. En valitettavasti löytänyt tutkimusta, jossa analysoitaisiin tarkemmin marssityylien kansallisia eroja.
Hyödyllisiä...
Selasin aineistotietokantoja, Finna.fi:tä, Kirjasampoa ja kirjoja sekä kyselin ammattiväen listalla useampaan kertaan, mutta tämä satu ei löytynyt. Ehkä joku lukijamme tunnistaa sen?
