Toimeentulotukikokeilussa oli tosiaan mukana 34 kokeilukuntaa, 29 vertailukuntaa ja 32 Kelan paikallistoimistoa. Kokeilukunnat löytyvät teoksesta Toimeentulotukikokeilu 1995-1996: Loppuraportti (1997). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1105048__SToimeentulotuki…;
Kuvaukseen sopisi Marguerite Durasin teos LaivaNuit (Le navire Night 1979, suom. 1994). Duras kirjoitti sen alun perin elokuvakäsikirjoitukseksi. Sitä on luonnehdittu kertomukseksi intohimosta puhelimen välityksellä.
Teosesittely Kirjasammossa
Saatavuus Outi-kirjastoista
Navire Night -elokuvan esittely
Samankaltainen asetelma on myös Françoise Simpèren teoksessa Le Jeune Homme au téléphone. Tätä teosta ei ole suomennettu.
Om det är frågan om namnet Carjalain så tycks det vara en version av namnet Karjalainen https://www.myheritage.fi/names/niilonpoika_carjalain.
Till exempel i boken "Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet" kan man hitta mera information om namnet Karjalainen.
Om det är frågan om varifrån släkten har kommit till Vörå så på nätet hittar man människor som hette Carjalain och bodde i Vörå Miemoisby https://www.enges.org/gene/bok.php?fil=cb_1750-56#id1181
Man kunde försöka få mera information från Vörå släkt- och hembygdsforskare http://www.voraslaktforskare.fi/.
Kirjastossa ei ikävä kyllä ole osaamista yksittäisten esineiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Tässä pari nettilinkkiä, joista voi kysellä asiaa tai tutkia tuotteita:
Bukowskin ilmainen arviointi:
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=Cj0KCQjwhLKUBhDiARIsAMaTLnF1FPp…
https://www.astiataivas.fi/
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi (maksullinen arviointipalvelu)
Kirjastossa on myös monenlaisia lasiesineluetteloita, joita tutkimalla asia saattaa selvitä:
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=lasiesineet+luettelot&typ…
Voisiko olla kyseessä Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki? Kirjasammossa voit tutkia kuvauksia kirjoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kiljusen%20herrasv%C3%A4ki.
Voisiko kyse olla Mika Waltarin romaanista Feliks onnellinen (1958)? Se kertoo ujosta ja yksinäisestä tilastovirkailijasta, joka tuntee pakkomielteenomaiseksi velvollisuudekseen päästä kertomaan yhdelle ihmiselle joka päivä, että hänen syntinsä ovat anteeksi annetut. Kirja löytyy jokaisesta kirjastokimpasta vaikka yksittäisestä kirjastosta ei löytyisikään.
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43135
Yle Radio Suomelta on tullut ohjelma Miesten ilta ainakin vuosina 2008, 2013 ja 2014, mutta tietoja kaikista ohjelman jaksojen sisällöistä ei ole tallennettu Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokantaan. En siis onnistunut löytämään tarkkaa ajankohtaa mainitsemallesi illalle, jossa olisi Hardwick, Vaara ja Mäkelä. Voit kysyä tarkempia tietoja ohjelmasta Ylen asiakaspalvelusta.
Lähteet ja lisätietoa
RITVA-tietokanta, Miesten ilta: Haku : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
Ylen asiakaspalvelu: Ylen yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi
Kysyjän esittämien tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Michael Aptedin vuonna 1994 ohjaama elokuva "Nell", jonka pääosissa esiintyvät Liam Neeson ja Jodie Foster. Elokuva on tullut ensi-iltaan Suomessa marraskuussa 1995 ja se on esitetty televisiossakin muutamaan kertaan.
Elokuvasta lisää:
Elonet
IMDB
Hei,
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta voi hakea lastenkirjoja ja satuja esim. asiasanalla kotka. Sitä kautta voisi mahdollisesti päästä oikean kirjan tai tarinan jäljille.
Onnet-tietokanta: https://lki.verkkokirjasto.fi/
Esimerkiksi kuvakirjassa Hiawatha ja suuri kotka on hieman tuon kaltainen tarina. Tämä kuvakirja on kuitenkin uudempaa tuotantoa (2007).
Sokean opas vuosilta 1954-1969 on digitoitu. Se kuuluu Kansalliskirjaston digitoituun kokoelmaan. Vuotta 1939 uudemmat julkaisut eivät ole tekijänoikeussyistä yleisesti luettavana. Julkaisua pääsee lukemaan kaikissa vapaakappalekirjastoissa. Pääkaupunkiseudun ainoa vapaakappalekirjasto on Kansalliskirjasto. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36. Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-18, aattopäivien aukioloajat kannattaa tarkistaa Kirjastossa on useita vapaakappaleiden lukemiseen tarkoitettuja työasemia useita Pohjoissalissa, yksi musiikkikirjastossa, yksi erikoislukusalissa ja yksi Slaavilaisessa kirjastossa. Työasemilta voi myös tulostaa, mutta tulostus on maksullista.
Kansalliskirjasto :...
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Hannu Lemisen vuonna 1956 ohjaama elokuva "Ratkaisun päivät".
Elokuva on vapaasti katsottavissa Elonetissä, mistä löytyy myös lisätietoja niin sisältöselosteen kuin elokuvatarkastuksesta kertovien taustojenkin muodossa.
Levynkansien kuvia ei voi käyttää ilman kuvan oikeudenhaltijan lupaa, vaikka kyseessä olisi ei-kaupallinen tarkoitus.Taideteosten suoja-aika, eli aika jona teosten kopiointi ja yleisölle jakaminen yleensä on luvanvaraista, on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Valokuvien ja äänitteiden suoja-aika on 50 vuotta niiden julkaisemisesta. Nämä suoja-ajat koskevat siis teosten toisintamista ja jakelua.
Lisätietoa:
Tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja -asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen verkkosivut http://www.antipiracy.fi/
Kuvasto ry:n verkkosivut: https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/
Vilkkumiehen koulutus on liittynyt viestitoimintaan, eli kyseessä on vilkun, eräänlaisen heliografin käyttäjä. Vilkkutoimintaa on avannut tarkemmin kapteeni V. Saura Riihimäen varuskunnan sotilaslehdessä vuonna 1932:
Sattuma : Riihimäen garnisoonin sotilaslehti, 25.11.1932, nro 11, s. 1-3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1364993/articles/81…
Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen sotilaslehdistä löytyykin usein valaistusta aikakauden termeihin.
Kohdan 42 tulkitsen tarkoittavan siirtoa 11. Rannikkoprikaatiin heinäkuussa 1941.
Kohta 24 voisi olla suurpiirteisesti kirjattu huoltopatteri, ja kohdan 26 merkitys on epäselvä.
Kohta 32 voisi viitata palveluun 11. Rannikoprikaatissa välillä...
Laulu on Seppo Tammilehdon ja Leo Frimanin säveltämä ja sanoittama "Vierivät kivet".
Kappale ilmestyi singlenä v. 2005 nimellä: Freeman & Tammilehto: Vierivät kivet.
Laulu löytyy myös Seppo Tammilehdon levyiltä "Helmiä nauhassa : collection" sekä "1952".
Lasten aarreaitta -sarjan teoksista ei löydy aivan suoraan haetulla tai samankaltaisella nimellä olevaa satua. Teoksissa on kuitenkin ainakin kaksi satua, joiden tarinassa asiat saavat eri merkityksiä tai niitä käsitellään tavanomaisesta poikkeavasti.
Lasten aarreaitta 1 -teoksessa (toim. Karilas & Nuorto, 1980 4. p.) on satu nimelta "Outo ja eriskummallinen maa", jossa kertoja mm. näkee sokean, kuuron, mykän sekä halvaantuneen miehen käyvän jänisjähtiin, viljapellolla seilaa purjevene ja kärpäset ovat lampaan kokoisia. Sadun lopussa paljastuu, että kaikki olikin unta.
Toinen mahdollinen satu löytyy teoksesta Lasten aarreaitta 4 (toim. Karilas & Nuorto, 2001 2. p.) nimellä "Mimmi, joka koetti ottaa...
Kortteja oli tosiaan kirjaa kohti useampi: nimekekortti (kirjan nimen mukaan), tekijän mukainen sekä mahdollisesti useampi asiasanan mukainen kortti tietoaineistossa. Nimekekortissa oli mukana tiedot kirjaston nidemäärästä ja niille kuuluvat kirjaston tunnusnumerot. Asiasanakortteja saattoi olla kirjalle useampiakin, mutta ei niin laajasti kuin tänä päivänä asiasanoitusta käytetään.
Keskisuomalaisen jutussa 26.7.2018 kerrotaan juurikin kuinka luettelointikortteja käytetään kirjastossa muistilappuina - itse juttu on maksumuurin takana, mutta esikatselussa näkyy kuva musiikkikasetin nimekekortista. Siinä ylimpänä on äänitteen nimi Soon, jota seuraavat levyn luokka ja ka 19 saattaa tarkoittaa, että kyseessä on ehkä...
Tarvitset luvan tekijältä tai hänen oikeuksien haltijaltaan https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Voit kysyä lisätietoja osoitteesta info@sanasto.fi
Tai olla yhteydessä musiikin tekijänoikeusjärjestöön Teostoon heidän yhteydenottolomakkeensa kautta.
