Voisiko kyseessä olla kirja:
Yrjö Kujalan Kesä Luotsisaaressa?
Siinä on kaksi kouluikäistä jotka viettävät kesän isovanhempien luona saaristossa.
Lisätietoa Kirjasammon sivulla: Kesä Luotsasaaressa | Kirjasampo
Liitän tähän vastauksen, jonka kollega on aiemmin laatinut Kysy.fi -sivustolle tulleeseen kysymykseen. Uudempaa tai tieteellisempää vastausta en onnistunut löytämään.
"Kovin tieteellisiä selvityksiä aiheesta vastaaja ei löytänyt. Pelästyessä elimistömme usein jännittyy, verenkierto kiihtyy ja suu avautuu jotta happea virtaisi tehokkaammin keuhkoihin. Käden vieminen suun eteen saattaa olla signaali muille: olen pelästynyt, vaara uhkaa. Eräs lähde huomauttaa, että todellisessa uhkatilanteessa yleensä vain huudetaan. Toisaalta suun peittäminen eri tilanteissa voi olla suojautumiskeino. Suu ilmaisee tunteita ja toisinaan emme halua paljastaa avoimesti reaktioitamme, ovat ne sitten pelkoa, surua tai...
Olisikohan kyseessä Aale Tynnin runo "Rohdinmekko-balladi" kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen"? Tämä runo löytyy "Tämän runon haluaisin kuulla" kirjasta , Tammi 1978.
Yle Areenassa löytyy tv-sarjassa "Mustat ja punaiset vuodet" osassa 6 "Riemujen rikkaus" esitettynä pätkä tätä runoa.
Kesätyöpaikat on tarkoitettu opiskeluaan jatkaville tai juuri koulunsa päättäville vantaalaisille nuorille. Hakijan on oltava vähintään peruskoulun 9. luokkalainen. Kirjastoihin haetaan keltaisella sivistystoimen kesätyöpaikkahakemuskaavakkeella. Niitä saa kaupungin yhteispalvelupisteistä ja ne palautetaan ypp:een tai kaupungintalon kirjaamoon viimeistään 9.3.01. Lomakkeelle voi kirjoittaa toiveen alueesta, jolla mieluiten työskentelisi. Pääsääntöisesti työn kesto on 1 kuukausi.
Italialaisesta ruokakulttuurista löytyy paljon teoksia. Voit tutustua mm. näihin: Herkullista historiaa: kulttuurisia makupaloja Italian keittiöstä kautta aikain; Ihana Italian keittiö; Makujen maailma: Italia. Lisää kirjoja löydät www.lapinkirjasto.fi-sivulta aineistohaku ja varaukset. Haku-ruutuun kirjoita kahden asiasanan kohdalle italia ja ruokakulttuuri, saat lisää kirjavalikoimaa.
Marraskuussa on pääkirjastossa useampiakin Pepin 60-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Niihin on kutsuttu 4-6-vuotiaita tarharyhmittäin. Tilaisuudet ovat täynnä, mistä syystä emme ole mainostaneet tätä tapahtumaa. Jos on kyseessä yksittäinen lapsi, hän mahtuu ryhmän jatkoksi joku kerta. Suomenkieliset Peppi-juhlat ovat: ke 9.11., to 10.11., ke 16.11 ja to 17.11. Kaikkina näinä päivinä on kaksi tilaisuutta, aloitusajat klo 9.15 ja 10.15; kesto noin 45 min. Paikkana lastenosaston satutila. Tervetuloa.
Kirjaa: Eurooppalainen viitekehys : kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen euurooppalainen viitekehys, ei löydy ruotsinkielisenä.
Englanninkielinen teos, josta suomenkielinen kirja on käännös, löytyy:
Common European framework of reference for languages: learning, teaching, assessment / Council for Cultural Co-operation, Education Committee, Modern Languages Division, Strasbourg
Cambridge : Cambridge University Press , 2001
Repr. 2002
Repr. 2001, 2002, 2003, 2004
Samoin saksankielinen käännös on olemassa.
Kirjastoalan erikoistietokantoja Library and Information Science Abstractsia(LISA) ja EBSCO -tietokannasta löytyvää Library, Information Science @ Technology Abstractsia(LISTA)kannattaa kokeilla, mutta on syytä rajata aihealue tarkemmin, sillä psykologia on hakusanana liian laaja. Usein on hyödyksi aloittaa haku tietystä tutkijasta, jonka työstä on kiinnostunut. Copac -tietokantaa kannattaanee myös kokeilla.
The British Libraryn Internetsivuilla, osoitteessa www.bl.uk, kirjastoammattilaisille tarkoitettujen linkkien joukossa on tutustumisen arvoinen Internet Library for Librarians, jossa on esim. luetteloita kirjastoalan tieteellisistä lehdistä.
Eniten tietoa löytyy kirjoista, mutta tässä muutama osoite:
www.lib.hel.fi -sivuilta:
1)sanojen aika -tietokannasta
http://forfattarna.biblioteken.fi/fi-FI/kirjailija.aspx?PersonId=40
2)viikon 14 kirjailija
Carpelanin kirjojen kustantajan sivulta:
suomeksi:
http://http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/carpelan_bo/fi_FI/car…
ruotsiksi:
www.schildts.fi/foerfattare/a-f/carpelan-bo
Jos niihin tuli uudet, myöhäisemmät päivämäärät, uusiminen onnistui. Jos haluat selvittää asiaa, käänny oman kirjastosi puoleen ja kerro ilmiöstä. Heitä voisi kiinnostaa tietää, että jokin uusimisesto ei toimi.
Heikki Poroila
Lahden kirjastoissa ei ole vielä käytössä harrastehuoneiden digitaalista ajanvarausta tai varaustilannenäkymää. Meillä on käytössä paperikalenteri. Pianohuoneisiin voi varata ajan puhelimitse numerosta 044 416 3517 tai paikan päällä pääkirjaston musiikin alueella. Palveluaikamme ovat ma-pe 10-20, la-su 10-16.
En löytänyt tietoa siitä, että lehteä tulisi mihinkään Suomen kirjastoon. Tietty artikkeli on mahdollista tilata kaukolainana myös ulkomailta, mutta se maksaa. Kaukopalvelusta kannattaa pyytää hinta-arvio etukäteen. Lehti voi olla tosin vaikeasti saatavissa.
Kaukupalvelun yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
Lahden pääkirjaston musiikkipalveluissa voi todellakin digitoida vhs-kasetteja DVD:lle ja LP-levyjä CD:lle. Voit varata ajan digitointiin tulemalla paikan päälle tai puhelimitse numerosta 044 416 3517. Lisätietoja löydät sivulta https://lastufinna.lahti.fi/digitointi-ja-editointi/.
Kirkkolain 26.11.1993/1054 teksti löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=viranomaisen%20toiminnan%20julkisuus
Helvi Juvoselta ei ole tiettävästi julkaistu omaelämäkertaa. Salokanteleen toimittamassa Linnasta Saarikoskeen -teoksessa toistuvasti mainittu omaelämäkerta on julkaisematon käsikirjoitus, joka on otsikoitu nimellä "Omaelämäkerta". Tätä käsikirjoitusta Matti Palm on hyödyntänyt Helvi Juvosta käsittelevässä lisensiaatintyössään, joka puolestaan toimii Salokankaan teoksessa lähteenä.
Mirkka Rekolan ja Liisa Enwaldin toimittamassa Aukea ei koskaan metsään ovi -kokoelma sisältää Juvosen koottujen runojen lisäksi myös hieman elämäkerrallista tietoa. Liisa Enwaldin Pohjajään ilo -teos puolestaan käsittelee tarkemmin Juvosen tuotantoa.
Hei! Välitin kysymyksesi Helsingin ortodoksisen kirkon kirjastolle. Sain kirjastonhoitaja Christina Kontkaselta tällaisen vastauksen:
"Ensimmäisenä harhaoppina tuli mieleen ikonoklasmi, eli ikoneita vastustavien oppi. Vuosina 726-842 hävitettiin ja turmeltiin lähes kaikki Kristusta ja pyhiä esittäneet ikonit. Eli ikonien kunnioittaminen on keskeinen asia ortodoksisen uskon harjoittamisessa. Tässä yhteydessä mainitsisin myös ortodoksisen kirkkolaulun (ei käytetä mitään soittimia) merkitys erottamattomana osana jumalanpalvelusta.
Toinen ortodoksiselle uskonnolle ominainen piirre on Pyhien ja erityisesti Jumalansynnyttäjän palvominen, siinä mielessä, että heitä paitsi kunnioitetaan heitä myös rukoillaan
Myös oppia Pyhästä...
Vaara-kirjastojen asiakas voi lainata ja varata kortin numerolla ja pin-koodilla Vaara-kirjastoissa lainattavissa olevaa aineistoa. Aineistoa on helpointa tarkastella niin, että valitset ensin yläreunan valikosta oman kirjastosi ja sen jälkeen selailet, mitä kirjastostasi löytyy. Ohjeet löytyvät täältä, http://ekirjasto.kirjastot.fi/ohjeet. Ekirjaston kautta löytyvät kirjat ovat samat kuin oman aineistotietokannan kautta löytyvät, https://www.ellibslibrary.com/fi/collection.
Vuonna 1982 julkaistu Kaustisen parhaat I on HelMet-kokoelmassa pelkästään LP-levynä, mutta kasettiversio löytyy Kansalliskirjastosta. Sieltä sitä ei kuitenkaan saa lainaksi, mutta sen voi siellä kuunnella. CD-versiota tästä äänitteestä ei ole koskaan tehty. Kasettiversiotakaan ei löydy yleisten kirjastojen kokoelmista.
Heikki Poroila
