Kysyin asiaa Suomen kirjastoseuran kirjastotyöryhmän jäseneltä ja kirjastoautosivujen toimittajalta, https://www.kirjastot.fi/kirjastoautot. Hän vastasi näin:
Kirjastoautoissa on vaihtelevasti asiakaspäätteitä, melko monissa kirjastoautoissa on mahdollisuus nettikoneiden käyttöön. Mitään varsinaisia lukuja minulla ei ole valitettavasti antaa.
Piki verkkokirjaston mukaan tuon vuoden Aamulehti löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista mikrofilmattuna. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria ja mikrokortinlukija. Koneet ovat varattavissa (max 3 tuntia) asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa.
Kokoelmat, sanomalehdet:
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/kokoelma-ja-tiedonhaku.html
Asiakaskoneet:
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet.html
Kansalliskirjasto on digitoinut Aamulehden vuoteen 1929 asti. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-6913?display=…
Haet osoitteessa helmet.fi hakusanalla fillari. Valitset vaikkapa Espoon lehdet Fillari: Espoo. Saat näkyviin ruudun, jossa kerrotaan mihin kirjastoihin Fillari tulee. Skrollaat tekstiä alaspäin ja näytössä näkyy kirjastoittain olemassa olevat numerot. Juuri nyt 2/2020 ei ole hyllyssä Soukassa, mutta kuitenkin Tapiolassa tai Nöykkiössä.
Voit varata haluamasi numeron klikkaamalla "varaa". Syötät kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Nyt saat näytön, jossa on lehdet lueteltu numero numerolta ja voit varata haluamasi. Jos missään ei ole haluamaasi numeroa hyllyssä, voit tietysti katsoa myös Helsingin tai Vantaan lehdet. Tärkeää on siis, että kohdennat varauksen tiettyyn numeroon.
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivustolla, www.kotus.fi, on Kielitoimiston sanakirja, www.kielitoimistonsanakirja.fi, jonka mukaan teknologia on "vars. pitkälle kehittynyt tekniikka ja sen sovellukset, us. nähtynä laajoina kokonaisuuksina." Esimerkkeinä mainitaan elintarvike-, metsäteknologia, huipputeknologia.
Kankaanpään kirjaston aukioloajat löytyvät parhaiten Kankaanpään kirjaston verkkosivuilta: http://kirjasto.kankaanpaa.fi/ Kirjasto oli suljettuna 24.-27.12.20.
Hei ja kiitos viestistä!
Pikalinkit uutuuksiin löytyy etusivulta (https://keski.finna.fi/) hakulaatikon alta siniseltä pohjalta. Peleissä uutuudet ovat kolmelta kuukaudelta, muissa aineistolajeissa kuukauden ajalta.
Uutuuksia voi rajata kokoelmasta niinkin, että painaa vaan suurennuslasia (hae-painike) hakulaatikon jälkeen. Näin esille saa koko kokoelman. Aineistotyypin alta voi rajata haluaako uutuuksiin esille vaikkapa kirjat tai muun aineistolajin. Vasemmassa laidassa alimpana valintana on Uutta Keskissä. Sen alta voi rajata uutuudet vaikkapa viimeisen viikon ajalta (tai viimeisen kuukauden, 3 kk, 6 kk, 12 kk tai oman päivämäärän mukaan.
Toivottavasti tästä on apua.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalia ei voi ainakaan vielä uusia internetin välityksellä. Sen sijaan puhelimitse uusiminen on mahdollista numerosta 0600-060504. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 12-18 ja se maksaa 4,50,- /minuutilta.Uusittaessa kannattaa pitää kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu sekä uusittava aineisto käsillä.
Kysymiäsi Joan Wolfin kirjoja ei ole suomennettu. Kirjat englanninkielisinä löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.lib.hel.fi tai soittamalla aineistotiedusteluun p. 310 8512.
Viimeisimmän painoksen voit tarkistaa kirjakauppojen sivuilta tai kustantajien sivuilta. Osoitteesta: http://booknet.cultnet.fi/ voit löytää kirjakauppojen ja kustantajien www-sivut. Näillä sivuilla on hakumahdollisuus, voit hakea tietoa mistä tahansa yksittäisestä kirjasta.
Lisäksi voit tarkistaa myös Helkasta, joka on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo osoitteessa: www.helsinki.fi/helka/. Siitä pääset katsomaan aineistotietokantaa. Helka ei kuitenkaan välttämättä sisällä kaikkia painoksia jokaisesta kirjasta. Ne löytyvät kansallisbibliografiasta, Fennicasta,
johon vain kirjaston henkilökunnalla on pääsy. Eli voit myös kysyä uusinta painosta suoraan kirjastosta.
Laitan ensiavuksi pari linkkiä HelMet-aineistohaun ohjeisiin.
Yleisimpiin teknisiin ongelmiin löytyy apua täältä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#teknisia
Varausohjeet:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Valitettavasti ei ole, ei myöskään muissa kirjastoissa. Yoshihiro Takahashin sarjakuvia ei ole ainakaan vielä käännetty suomeksi. Hopeanuoli-dvd kuuluu Pasilan ja Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Kirjastoissa on myös Hopeanuoli-videoita, jotka ehkä ovatkin sinulle jo tuttuja. HelMet-aineistohaun avulla voit katsoa mitä aineistoa kirjastoista löytyy. Tässä on linkki HelMetiin: http://www.helmet.fi/
Kirjasarjojen nimiä olisi hyvä tiedustella esim. sähköpostitse Piteå Museumista, osoite on http://www.piteamuseum.nu/index.htm. Roland Selin on Föreningen Piteå Museumin puheenjohtaja.
Valitettavasti yhtäkään näistä luettelemistanne teoksista ei löydy Suomen korkeakoulukirjastoista taikka yleisistä kirjastoista.
Aihetta hieman sivuten, jonkin verran tietoa OLAP-kuutioista löytyy englanninkielisestä Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Olap
Tuon artikkelin lopussa on myös muutamia linkkejä, joista voi löytyä lisää tietoa aiheesta.
Valitettavasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kysymiäsi Sweet Valley Highn englanninkielisiä osia. Myöskään kyseistä sarjaa ei ole saatavana videona tai dvd:nä. Mahdollisesti kirjakaupassa tiedetään, onko sarjan suomenkielisiä lisäosia tulossa.
Hei! Valitettavasti en ole pystynyt selvittämään, kenen säkeistä on kysymys. Tietoa on etsitty eri tietokannoista ja myös runokirjoja on selattu, mutta säkeiden tekijä ja niiden tarkoitus jäi löytymättä.
Kirjastokortin Helmet-kirjastoon saa jokainen, jolla on osoite jossakin Suomessa. Ne asiakkaat, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, saavat kirjastokortin vain vuodeksi kerrallaan. Kortin voi kuitenkin uusia vaikka kuinka monta kertaa. Jos ulkomaalainen työntekijä rekisteröityy Suomen väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään ja saa suomalaisen henkilötunnuksen, hän saa myös pysyvän kirjastokortin. Kotikunnalla ei tässä asiassa ole merkitystä.
Kuninkaallisen kirjaston lehtihakusivulla annetaan tieto, että rajoitettuja lehtiä voi lukea vain tietyissä ruotsalaissa kirjastoissa.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyd…
Kannattaa ehkä silti kysyä asiaa Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastosta Helsingin Kaisaniemestä.
Hei,
Kiitos ajankohtaisesta ja monia askarruttavasta kysymyksestäsi. Olemme yrittäneet etsiä luotettavaa tietoa mm. ottamalla yhteyttä THL:ään,
mutta valitettavasti he ovat tällä hetkellä niin kiireisiä, etteivät pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yksityiskohtaisesti. Monista lukemistamme
lähteistä selviää, että iän myötä immuunijärjestelmän toiminta heikkenee.
Sairastumisherkkyydessä on myös yksilöllisiä eroja. Tähän mennessä lapset ovat sairastuneet covid-19-virukseen aikuisia vähemmän. Syytä tähän ei vielä
tiedetä. Perimä ja geenit voivat vaikuttaa vastustuskyvyn muodostumiseen. Julkisuudessa on spekuloitu myös veriryhmien vaikutuksesta vastustuskykyyn. Kehoitamme katsomaan THL:n sivustoa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja...
Valitettavasti tällaista tietoa emme löytäneet.
Kannattaa tarkistaa vielä historiikkiteos Kempeleen Kiri 1915-1985
https://www.finna.fi/Record/outi.411995
Kirja kuuluu Kempeleen kirjaston kotiseutukokoelmaan. Lainattava kappale löytyy Oulun kaupunginkirjastosta.
