Työntekijällä ei ole oikeutta pitää viittä peräkkäistä lomaviikkoa, mutta työnantajan kanssa sopimalla se saattaa joillaikin työpaikoilla onnistua.
Lähde ja lisätietoja vuosiloma-asioista Työsuojeluhallinon sivuilta: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/vuosiloma
Varmistin asian Kumulasta. Heillä on jäseniä, jotka työskentelevät myös erikoiskirjastoissa. Kirjastoalan asiantuntijat ovat Kumulan suurin työntekijäryhmä. Olet tervetullut mukaan!
https://kumula.fi/
Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön!
Kuvaus tapahtumasta löytyy kirjasta Junkkari, Tuomo: Köyliön varavankila - suovankilasta ja sotavankileiristä teollistuneeksi avovankilaksi (Köyliön varavankila, 1997).
Kirjan tiedot Finna-palvelussa https://finna.fi/Record/helka.9910024333506253?sid=2994309558
Molemmista löytyy kyllä tietoa: verkkosivuja, artikkeleita ja kirjoja. Suosittelen tekemään verkkohakuja sekä hakemaan heidän nimillään www.finna.fi- palvelusta. Finnan hakutulossivulla voit rajata tuloksia aineistotyypin mukaan. Ottamalla yhteyden lähimpään kirjastoosi voit saada näitä aineistoja kaukolainaan, mikäli ne eivät löydy omasta kirjastostasi.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Hilma Granqvistista on julkaistu elämäkerta ruotsiksi: Hilma Granqvist : antropolog med hjärtat i Palestina (Svenska folkskolans vänner, 2016).
Hilma Granqvistin arkisto on vapaasti selattavissa netissä: Hilma Granqvists arkiv (ruotsi, englanti). Sieltä löytyy arkistomateriaalia liittyen hänen tutkimuksiinsa, kaikki hänen julkaisemansa kirjat, sekä...
Pienen kuvan perusteella on oikeastaan mahdotonta varmasti päätellä minkä lajin hyönteinen on kyseessä.
Jos epäilet, että kyseessä on jokin kodin tuholaiseksi ajateltava otus, voit vertailla kuvia löydökseesi:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Turkiskuoriaisia: https://laji.fi/taxon/MX.192570
Verkon ötökkätieto tarjoaa jo kattavamman lajivalikoiman tunnistamiseen: https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Muutama kirjavinkki:
Rohmut ja riesat : tuhohyönteisten tunnistusopas
Olsen: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Luoto: Oman pihan ötökät
Sandhall: Ötökät : tunnistusopas, 445 lajia
Tekijänoikeus.fi-sivustolla todetaan, että :
"Yhteisteosten eli teosten, joita on ollut tekemässä usea ihminen, suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Elokuvateosten suoja-ajan päättyminen lasketaan viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan tai elokuvaa varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.
Esittävien taiteilijoiden ja tuottajien oikeudet ovat voimassa 50 vuotta kuvatallenteen ja 70 vuotta äänitallenteen tallennus- ja julkaisuvuodesta."
Lähteet:
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Kyseessä voisi olla tanskalaisen Lisbeth Wernerin Puck-sarja. Kirjoja julkaistiin suomeksi 1950-70-luvuilla, osassa tytön nimi on muodossa Puk ilman C:tä. Kirjoja näyttää olevan jonkin verran saatavilla kirjastoissa sekä antikvariaateissa.
Salla Simukan romaani Punainen kuin veri löytyy helmet-kirjastojen kokoelmissa tällä hetkellä äänikirjana vain cd-formaatissa. Helmetin ellibskirjaston e-kirjakokoelmassa sitä ei ole. https://www.ellibslibrary.com/collection
Kaupallisten palvelutarjoajien äänikirjavalikoimasta teos on kuunneltavissa.
Suomen ympäristötietokeskus kertoo, että sininen väri tulee kuolevista sinilevä- eli syanobakteerisoluista vapautuvasta fykosyaniini-nimisestä yhteyttämisväriaineesta. Parempikuntoiset sinileväsolut ovat väriltään vihertäviä tai kellertäviä, mutta kuivuessaan niiden väripigmentti muuttuu sinisemmäksi, ja tästä sinilevät ovat kutsumanimensä saaneet. Syke: Sinilevät värjäävät jäätä siniseksi Suomenlahden rannikolla
Säveltäjien elämäkerroissa käsitellään yleensä myös teoksia, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Sibeliuksesta on kirjoitettu useita elämäkertoja. Aineistoa löytyy myös verkosta, esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamalta Jean Sibelius -verkkosivustolta (https://www.sibelius.info/suomi/index.html). Kimmo Korhonen on kirjoittanut laajan elämäkerran Selim Palmgrenista. Kirjassa on myös teoshakemisto. Pekka Kostiaisesta ei ole tähän mennessä kirjoitettu varsinaista elämäkertaa, mutta Hanna Maria Pishro on tehnyt hänestä kuorosäveltäjänä opinnäytteen.Kun etsit tietoa säveltäjästä ja hänen teoksistaan kirjastojen luetteloista, esimerkiksi Finnan avulla, käytä säveltäjän nimeä aiheena eli asiasanana. Voit kokeilla tarkentaa hakua...
Tammi julkaisi 1970-luvulla Tam tam-kirjat nimistä sarjaa. Kirjailija Sven Wernström julkaisi Latinalaiseen Amerikkaan liittyviä romaaneja tässä sarjassa.Kirjojen nimet ovat "Kapina", "Köyhien kylän aarre", "Mateo, meksokolainen", "Mateon kylä" ja "Orjat".
PV Magazine kertoo italialaisen tutkimusryhmän kehitelleen hybridijärjestelmän, jossa lämpösähköinen generaattori synnyttää lisätehoa aurinkokennon hukkalämmöstä. Artikkeli pohjaa ryhmän julkaisuun Practical development of efficient thermoelectric – Photovoltaic hybrid systems based on wide-gap solar cells.Enhanced Performance of Combined Photovoltaic–Thermoelectric Generator and Heat Sink Panels with a Dual-Axis Tracking System käsittelee vastaavan aurinkokennon ja lämpösähköisen generaattorin yhdistelmän tehokkuutta.Hybridijärjestelmien tehokkuutta kartoittaa myös Solar photovoltaic/thermal-thermoelectric generator performance review.
Muisteltu kertomus lienee Alphonse Daudet'n kokoelmaan Maanantai-tarinoita sisältyvä Viimeinen opetustunti : pikku elsassilaisen kertomus. Maanantai-tarinoita sisältää Daudet'n kuvauksia "elsassilaisten elämästä [Ranskan ja Preussin] sodan aikana iloineen ja suruineen".Viimeinen opetustunti oli mukana WSOY:n Oma lukutaito -sarjan 8. kirjan osiossa Kirjailijat kuvaavat sotaa uutena suomennoksena nimellä Viimeinen koulupäivä, varustettuna selittävällä johdannolla "Entäpä jos jonakin päivänä kävisi niin kuin kävi Itä-Ranskassa vuoden 1871 jälkeen... Siellä on Elsass-Lothringenin maakunta joutunut saksalaisten haltuun...".
HeiEtelä-Karjalan alueella ei tällä hetkellä ole tarjolla bulgarian kielen kursseja. Myöskään netistä en löytänyt ilmoituksia yksityisopetuksesta. Paras mahdollisuutesi oppia kieltä on varmasti verkossa ja pyytää paikallista kieltä osaavaa auttamaan, jos sellaisen pystyt löytämään.
Hei,Helmet-kirjastoista musiikkistudioita on Entressessä, Isossa Omenassa, Itäkeskuksessa, Oodissa, Pasilassa, Sellossa, Tapiolassa, Tikkurilassa. Espoon ja Helsingin studiot varataan Varaamossa ja Vantaan studiot Timmissä. Studioissa voit äänittää ja editoida musiikkia itse. Neuvontapalvelua on tiedusteltava erikseen noista kirjastoista.Tuolta sivulta pudotusvalikosta löytyy kirjastokohtaiset yhteystiedot:https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84922
Paljon riippuu siitä, mitä taivaankannessa näkyy. Jos esimerkiksi kuu tai aurinko näkyy kuvassa, voidaan tästä jo mahdollisesti päätellä jotain: esimerkiksi auringon tietyt sijainnit suhteessa kuvaajaan ovat mahdollisia ainoastaan tietyillä leveyspiireillä. Useiden taivaankappaleiden - kuten tähtien - näkyminen kuvassa lisää mahdollisuutta määrittää tarkka sijainti huomattavasti, sillä tällöin on mahdollista arvioida taivaankappaleiden sijainteja suhteessa toisiinsa, eikä ainoastaan suhteessa kuvaajaan.Seuraavassa artikkelissa on sinua mahdollisesti kiinnostavaa tietoa erään tähtitieteilijän pyrkimyksistä arvioida esimerkiksi taideteosten ja historiallisten tapahtumien sijainteja taivaankappaleiden ja ajankohtien asettamien reunaehtojen...
En valitettavasti löytänyt tietoa pelin suomeksi dubatusta versiosta. Löysin yhden suomalaisen arvostelun pelistä vuodelta 1991, mutta peliin viitataan arvostelussa ainoastaan "Spellboundina". (Linden, T., Nirvi, N., & Alho, S. (1991). Pc-pelit: 1991. Erikoislehdet, s. 85.)Muistaisikohan kukaan pelejä 1990-luvulla harrastaneista lukijoistamme kyseisen pelin suomenkielistä versiota?
