Lista kansalaisopistoista löytyy kansalaisopistot.fi -sivustolta. Voit myös tarkastella kartasta opistojen sijainteja. Lisätietoja voit kysyä myös Kansalaisopistojen liitosta (KoL). Kansalaisopistot.fi: Opistojen yhteystiedot https://kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot/Kansalaisopistojen liiton yhteystiedot: https://kansalaisopistojenliitto.fi/yhteystiedot/
Hämeenlinnan pääkirjaston editointi- ja digitointitilassa voit sakannata paperikuvia digitaaliseen muotoon ja tallentaa ne omalle muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle. Tilan ja laitteiden käyttö on maksutonta.Varaa tila käyttöösi kirjaston tilavarauspalvelusta. Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja pin-koodin. Tarvittaessa voit varata myös opastuksen. Tee alustava varaus vähintään 5 päivää etukäteen. Saat erillisen vahvistuksen, kun olemme käsitelleet varauksen. Varaa opastusaika kirjaston tilavarauspalvelusta. Lisätietoja kirjaston editointi- ja digitointilasta löydät Vanamo-verkkokirjastosta.
En löytänyt varsinaisia osoiteluetteloita, mutta Seinäjoen on kirjastossa Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiön nimiluetteloita vuosilta 1919, 1922, 1923, 1926 ja 1927-1928 sekä puhelinluettelo vuodelta 1932. Näihin on koottu asukkaiden ja yritysten nimiä kylittäin. Mahtaisiko niistä olla apua?
Wilfred Owenin runoja ei löydy suomeksi Finna.fi haussa, joka on haku Suomen kirjastojen ja museoiden kokoelmiin. Linkki Finna.fi.WorldCat -haku ei myöskään löydä suomenkielisiä teoksia. Linkki WorlCat.org.
Kirjastolla käsillä olevassa kotirintamaa käsittelevässä kirjallisuudesta aiheesta ei löytynyt juurikaan mainintoja. Sota-ajalta löytyi Siirtolapuutarha-lehden 5/1942 Elisabeth Kochin artikkeli "Hyvä järjestys on siirtolapuutarhan kääpiöyhteiskunnan tärkeimpiä menestymisen ehtoja", jossa argumentoitiin voimallisesti, että "talvella asuminen siirtolapuutarhamajoissa ei saisi missään tapauksessa tulla kysymykseen." Kirjoittajan mukaan "sodan ja asuntopulan aikana on kuulunut mielipiteitä, että nyt olisi annettava lupa asua siirtolapuutarhamajoissa." Artikkelista voisi rivien välistä päätellä, että talvikauden asumislupien myöntäminen ei ollut 1942 vielä yleistä, mutta paineet talvikäytölle olivat kasvamassa. Sotien jälkeisen asuntopulan...
Päivä oli keskiviikko. LähteetViikonpäivälaskuri: https://krimaka.net/viihde/viikonp%C3%A4iv%C3%A4t/viikonp%C3%A4iv%C3%A4…Kalenteri 1936: https://kalender-365.de/kalenteri.php?yy=1936
Nimikirjoista ei Amarisa nimeä löydy. Vauvan-nimen-merkitys sivustolla kuitenkin kerrotaan, että kyseessä on heprealainen nimi ja merkitys on Jumalan antama.https://www.vauvan-nimen-merkitys.com/n/Amarisa
IMBD-tietokannan mukaan laulu löytyisi elokuvan Kenen joukoissa seisot ääniraidalta. Esittäjinä Kiti Neuvonen ja Paavo Raninen. Linkki tietokantaanElokuva löytyy mm. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmista. Linkki Finna.fi
Behind the Name-sivustolta löytyi tietoa Wieslaw-nimestä, joka pohjautuu siis nimen pidempään muotoon Wielislaw: Meaning, origin and history of the name Wiesław - Behind the NameMeaning, origin and history of the name Wielisław - Behind the NameSivuston mukaan Wielislaw taas pohjautuu slaavilaisiin sanoihin: "Derived from the Slavic elements velĭ "great" and slava "glory"". Puolan kielen oppimateriaaleja tai kirjoja puolan kielen sanastosta meiltä kirjastosta löytyi vain muutama, jos sinua kiinnostaa tutustua kieleen muutenkin:Polish phrase book & dictionary | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioColloquial Polish : the complete course for beginners | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio
Hiusmuodin historiasta löytyy melko runsaasti teoksia, mutta erityisesti Suomen alueen 1800-lukua edeltäneen ajan naisten hiusmuodista ei valitettavasti juuri teoksia ole. Suosittelen tutustumaan eurooppalaista muotia ja hiusmuotia yleisemmin käsitteleviin teoksiin sekä naisten muodin ja pukeutumisen historiaan Suomen alueella. Näistä saattaisi löytyä tietoa myös hiusmuodista.Kampausten ja hiusmuodin historiasta löytyy jonkin verran yleisteoksia, joissa esitellään myös eurooppalaista hiusmuotia ennen 1800-lukua. Tällaisia ovat esimerkiksi Victoria Sherrowin Encyclopedia of Hair: A Cultural History (2006), Irina Syromjatnikovan Kampausten historia (1989), S. P. Školnikovin Historialliset päähineet, kampaukset ja korut (1984) ja Maire...
Sain apua Eduskunnan kirjastosta vastaamiseen: Säädökset aiheesta löytyvät helposti, mutta niissä ei ole liitteitä näistä varsinaisista hevosottoalueiden luetteloista.https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1920/95 lakihttps://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1922/272 laki, joka kumoaa vuoden 1920 lain x3 § Valtioneuvosto määrää jo rauhan aikana sen hevosmäärän, joka sotavoiman ennestään käytettävissä olevien hevosten lisäksi tarvitaan sotavoiman liikekannallepanon sattuessa.14 § Valtioneuvosto jakaa valtakunnan yhden tai useamman kunnan käsittäviin hevosottoalueisiin. Kutakin tällaista aluetta varten tulee olla ottolautakunta, …https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1924/6 asetus x12 § Hevosottolain 14 §:ssä mainitut hevosottoalueet...
Sain kollegalta tälllaisen ohjeen: Ainakin näin onnistuu:Valikoista Lisää à Erikoismerkit à etsi oikea merkki haulla (No-break space)Ohjeistus löytyy esim. täältä: https://support.google.com/docs/thread/268807740/how-do-you-add-a-non-b…
Kollega ehdottaa Monica Dickensin Varsanjalka-kirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175954248686Meidän sakki -kirjoja, joista ensimmäiset painokset ovat tulleet 70-luvulla. Ne sijoittuivat Australiaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Meid%C3%A4n%20sakkiKolmas, joka sopisi kuvaukseen, ei ole nuorten kirjasarja: Laura Mooren Rosewood-sarjalla on aikaa ja paikkaa lukuun ottamatta melkein identtinen kuvaus tähän annettuun tietoon.Perheen kolmesta siskosta nuorin, 18-vuotias Margot, on supermalli, joka muuttaa takaisin perheen hevostilalle, kun perheen isä on kuollut lento-onnettomuudessa ja äiti ei pärjää surunsa kanssa. Tarinassa on myös tallipoika, jonka kanssa ilmeisesti Margotilla on jonkinlainen suhde...
Louhimiehen Tuntematonta kirjallisuudentutkimuksen keinoja hyödyntäen käsitellään ainakin Jussi Ojajärven esseessä Tuntemattoman sotilaan kaksi elämää, jossa sitä vertaillaan Kristian Smedsin näytelmäversion (2007) kanssa. Se sisältyy vuonna 2020 julkaistuun kirjoituskokoelmaan Väinö Linna : tunnettu ja tuntematon. Kysymyksessä mainitun kaltaista johtopäätöstä en kuitenkaan suoranaisesti Ojajärven tekstistä löytänyt; Linnan teosta nationalistisempana hän kuitenkin Louhimiehen tulkintaa piti ja halutessaan kaiketi siinä ilmenevää sankaruuden korostusta voisi pitää enemmän sotaa ihannoivana kuin pasifistisena. Valitettavasti tämän paremmin kysymystä vastaavaa esseetä ei tutkimieni vuonna 2017 tai sen jälkeen ilmestyneiden Linna-, Louhimies-...
Muisteltu kirja on Painajaisia : WSOY:n nuorten jännityskertomuskilpailussa palkittuja novelleja (1996). Keväällä 1995 julistettuun kilpailuun saivat osallistua kaikki alle 18-vuotiaat. Painajaisia sisältää 12 parhaaksi katsottua novellia kilpailuun määräaikaan mennessä lähetetyistä 1526 kirjoituksesta, 4 palkittua ja 8 lunastettua. Yksi jälkimmäisistä on Marko Puhakan Joulupukki.
Kuvauksesi kuulostaa aivan Anneli Kannon, Antti Kannon ja Markku Soinnun kirjalta Tehtävä maassa (Gummerus 2010). Teoksen juonta avataan esimerkiksi Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auda0b23c9-5ecc-42b0-ba8c-481413b50e7b
Poijutietoutta jäljittäessäni vastaani ei tullut viitteitä siitä, että uimiseen tarkoitetun vesialueen rajaamisessa käytetyillä poijuilla olisi kokoon tai näköön perustuvia nimityksiä. Erilaisten poijujen samanaikaisella käytöllä on tarkoituksensa: se helpottaa veteen vajonneen ihmisen paikannusta ja pelastustoimenpiteiden kohdentamista.Eri poijuilla on kyllä toisistaan poikkeavia nimityksiä käyttötarkoituksen mukaan. Reittien tai alueiden merkitsemiseen käytettävät poijut ovat merkkipoijuja. Veneilijöille on lisäksi ankkuri- ja kiinnityspoijuja.https://tukes.fi/uimarantojen-turvallisuusKirjoja en Mältinrannasta tai sen historiasta löytänyt. Antoisin löytämäni tietolähde on Tammerkoski-lehti, jossa vuosien varrella on julkaistu joitakin...
Hei,löysin Helmet-kirjastojen hakukoneesta osoitteesta helmet.finna.fi 54 tietokirjaa Suomen lamasta 1990-luvulla. Sieltä löytyvät esimerkiksi nämä kirjat:Krugman, Paul; Raivio, Jyri (kääntäjä) – Lama: talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot (2009)Kiander, Jaakko; Vartia, Pentti – Suuri lama: Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu (1998)Keurulainen, Marita – Elämää perheinä 1990-luvun Suomessa (1998)Blomberg, Helena; Hannikainen, Matti; Kettunen, Pauli – Lamakirja: näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin (2002)Kajander-Ruuth, Sanna; Andelin, Jussi (haastateltava) – Laman lapset: mitä meille tapahtui? (2021)Kivikuru, Ullamaija; Aslama, Minna – Laman julkisivut: media, kansa ja...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tuntunut muistavan kyseistä kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tällä hetkellä VHS-kasettien digitointi onnistuu vain Tapiolan ja Pasilan kirjastoissa. Niissäkin videot täytyy ensin tallentaa DVD R-levylle. Jos haluat tallenteet tikulle tai pilveen, voit siirtää ne myöhemmin DVD-aseman kautta. Tapiolan kirjastoPasilan kirjasto
