Lyhyin matka taitaa olla Ahvenanmaalta Mainen osavaltioon, noin 5500 km. Itä-Suomesta Alaskan länsiosaan on hiukan pitempi matka. Lähde: Google mapsin "Mittaa etäisyys" -työkalu.
Löysin Järjestelykeskuksen paikat nettihaulla. Järjestelykeskus on ollut ainakin Kuopiossa, Kontiolahdella, Pieksämäellä, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Järjestelykeskus 1 edeltäjä Järjestelykeskus 18 oli Hämeenlinnassa. Linkki sotapolku.fi. Linkki digihakemisto.net.Tarkemmissa tiedoissa paras paikka kysyä lienee Maanpuolustuskorkeakoulu. Linkki Maanpuolustuskorkeakoulu yhteystiedot.Tomi Saikkonen on kirjoittanut 2007 pro gradu tutkielman Henkilötappioiden täydentäminen Talvi- ja Jatkosodassa. Siinä käsitellään myös järjestelykeskus 1. Linkki tutkielmaan.
Täysin kuvauksesi kaltaista kirjaa en valitettavasti löytänyt. Mutta ehdotan kuitenkin vuonna 1974 ilmestynyttä klassikkoteosta Susityttö (engl. Julie of the wolves). Kirjoittaja on Jean Craighead George. Kirjasampo-palvelussa kirjan esittelytekstissä kerrotaan muun muassa, että "eskimotyttö Mijaks on lapsivaimo, joka on lähtenyt avioliittoaan pakoon. Hän eksyy Alaskan rannattomalla tundralla. Susilauma on lähettyvillä, ja hänen ainoa pelastuksensa on liittyä laumaan! Susien johtajauros Amaroq pitää huolta tytöstä." Teosta on pari kappaletta Pasilan kirjavarastossa ja sen voi varata Helmetin kautta.Tai ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa kirjan?Lähteet:Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/fi
Se varmaan riippuu siitä, millaisesta velhomaailmasta puhutaan. Fantasiakirjallisuudessa taikuus ei yleensä ole tavallisen maailman fysiikkaa tehokkaampi tapa tehdä itselleen mitä tahansa, vaan sitä rajoittavat maailman omat säännöt. Esimerkiksi Maameren velhoilla taikuuteen liittyy tasapainon laki, joten taikuuden käyttäminen omaa elämää vastaan voisi olla pelkkää loitsua paljon monimutkaisempi asia. Fantasiassa velhot usein kuolevat ennemmin taistelussa tai toisia suojellessaan kuin käyttämällä taikuutta suoraan itseään vastaan. Terry Pratchettin Kiekkomaailmassa asia on tietysti hieman toinen. Siellä velhot ovat välillä niin hengenvaarallisen typeriä, että oman turvallisuuden vaarantaminen onnistuu varmasti ilman mitään erityistä...
Kenties muistat uutisoinnin vuoden 2014 tammikuulta. Silloin Lidl poisti karkit Britanniassa. "Brittikassojensa karkit ja suklaat Lidl korvaa terveellisimmillä välipaloilla, kuten kuivatuilla hedelmillä ja pähkinöillä. Muutos koskee kaikkia sen 600 liikettä Isossa-Britanniassa, kertoi Daily Mail -lehti tiistaina." Linkki IS.fi
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole luetteloita maalauksista.
Kirjastosta löytyy joitakin kirjoja meriaiheisista maalauksista, kuten
Aivazovskia tai esim. kirja nimeltään Taide ja meri, Itämeren merimaalareita. Kirjoissa maalauksista on yleensä seuraavat tiedot: taiteilija, maalauksen nimi,
vuosi, käytetty tekniikka, koko sekä omistaja, yksityisistä useimminen pelkkä maininta yksityiskokoelma.
Ehkä kannattaisi kääntyä taidemuseoiden puoleen.
Kyllä teos löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Vantaan kirjastoista teos kuuluu Hakunilan, Tikkurilan, Koivukylän ja Myyrmäen valikoimaan.
Kysymääsi kirjaa ei ainakaan vielä ole Hyrynsalmen kirjastossa. Se on julkaistu tänä vuonna. Voit tiedustella suoraan kirjastosta, onko kirja tulossa kokoelmiin tai mahdollisuutta varata kirja toisesta kirjastosta. Linkki kirjaston aineistotietokantaan: http://www.havukka.net/ ja kotisivulle: http://www.hyrynsalmi.fi/kirjasto/
Lauren Brooken suomennetut kirjat on julkaistu Pollux-hevoskerhossa. Hänestä, kuten ei muistakaan kirjakerhon kirjailijoista löydy tietoa kirjoista eikä Internetistäkään. Pollux-kerhon kirjoja julkaisee kansainvälinen Stabenfeldt-kustantamo, jonka kotisivulla www.stabenfeldt.se on myös palautesähköpostiosoite. Sieltä voi yrittää saada tietoa yhtiön kirjailijoista. Myös Pollux-kerhon sivulla www.polluxinfo.com olevasta sähköpostiosoitteesta kannattaa yrittää kysyä.
Lasten valokuvatyökirja -niminen teksti on ilmestynyt Valokuva-lehden numerossa 7, vuonna 1986. Tekstin ovat kirjoittaneet Harri Hietala, Riitta Jokiranta ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa. Lehti löytyy Tikkurilan kirjastosta nimellä Valokuva 1986.
Kuningatar Viktoriasta löytyy ainakin seuraavat suomenkieliset kirjat:
Strachey, G. Lytton: "Kuningatar Viktoria" (1927)
Tingsten, Herbert: "Viktoria ja viktoriaanit" (1966). Tämä teos käsittelee sekä kuningatarta että viktoriaanista aikaa.
Lisäksi löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset:
Strachey, Lytton: "Queen Victoria" (1984)
Duff, David: "Albert & Victoria" (1972)
Bolitho, Hector: "The reign of Queen Victoria" (1949)
Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Tämä vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta-arkistosta.
Mielestäni ei ole mitään tyhmää siinä, jos puhutaan syömisestä ja siinä yhteydessä kertoo, miten itse nauttii blinit - tai mitä muuta tahansa. Syömiseen liittyvät asiat kiinnostavat ihmisiä ja joskus sitä sanoo ääneen sellaista, josta joku toinen saa mielenkiintoisen idean. Mikäs sen mukavampaa?
Sen sijaan minusta olisi vähän tyhmää ruveta väittämään, että makuasioissa on vain yksi totuus. Jos joku toinen syö blininsä smetanan ja suolakurkun kera, hän on aivan yhtä "oikeassa" kuin se, joka valitsee täytteeksi jotain muuta. Usein perinteiset yhdistelmät ovat melko onnistuneita, siksi ne ovatkin jääneet käyttöön. Mutta mikään ei estä kokeilemasta makuja. Itse esimerkiksi valmistin vastikään uunissa haudutettua turskanfilettä, jonka olin...
Suomalaiset kirjastot eivät ole toistaiseksi ryhtyneet systemaattisesti lisäämään tietokantoihinsa vapaasti verkon kautta saatavana olevia julkaisuja paitsi niissä tapauksissa, joissa on olemassa myös paperimuotoinen julkaisu. Kirjastoilla ei myöskään ole vakiintunutta tapaa "mainostaa" tällaisia julkaisuja, koska tarjonta on varsin runsasta ja minkä tahansa itse kootun linkkilistan kokoaminen ja ylläpito olisi erittäin työlästä. Valitettavasti myös Kansalliskirjaston ylläpitämä Fennica-tietokanta sisältää pelkästään maksuttomana julkaistuja PDF-julkaisuja toistaiseksi vielä varsin vähän.
Tilanne koetaan kirjastoissakin ongelmallisena, koska maksuttoman tarjonnan piirissä on paljon kansalaisille hyödyllistä aineistoa. Nopeasti ei asialle...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on 2 kpl kyseisen kirjan painosta vuodelta 1964 ja 1 kpl vuonna 2000 otettua näköispainosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28euroopan%20ensimm%C3%A4inen%20naisel%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri%29__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Hei,
kiitos viestistä.
Kyseessä on Kultakypärä-niminen kappale, esittäjänä Hauli Bros.
Kappale on kuunneltavissa Youtubessa https://www.youtube.com/watch?v=bzs6The426Q&t=94s
Bändin omat sivut http://haulibros.com/index.php
Taideyliopisto Sibelius-Akatemian kirjastossa on eniten kirjoja ja useita opinnäytetöitä aikuisten pianonsoitosta. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa Anu Silvastin: " Pianon avain 1: näkökulma alkeispianonsoittoon". Monesti opinnäytetöistä on myös olemassa verkkoversio, jolloin teosten osoite löytyy kirjaston ARSCA(Finna) -tietokannasta osoitteesta https://lib.uniarts.fi/ (myös https://uniarts.finna.fi/)
Joitakin kirjoja löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta, esim. Kianto, Mervi: "Matka pianon soittamiseen: Kirja pianonsoiton ja pianopedagogiikan opettajille ja oppilaille", Paavola, Satu: "Ihanteena bel canto: näkökulmia laululliseen pianonsoittoon", Tuurna, Stefanie:"Vapaat kädet: pianonsoiton ja improvisoinnin opas" (nuotti),...
