Ensimmäisenä mieleen tulee (ehkä) tunnetuin esimerkki hallitsijasta, joka tapatti viestintuojan. Plutarkoksen Kuuluisien miesten elämäkertoja -teoksen mukaan Armenian kuningas Tigranes II Suuri (joko katkaisi pään tai) hirtätti viestintuojan, joka julkeni kertoa hallitsijalle roomalaisten sotajoukkojen Luculluksen johdolla lähestyvän. Toinen tunnettu tapaus oli Spartan kuningas Leonidas, joka historioitsija Herodotoksen mukaan vähät välitti persialaisten viestintuojien lähes pyhästä diplomaattistatuksesta.Lähteet: Plutarkhos. Kuuluisien Miesten Elämäkertoja. WSOY, 1989.Herodotos ja Edvard Rein. Historiateos. WSOY, 1964.
Hei,samaa asiaa oli kysytty myös 8.9.2023. Otava on aiemmin suomentanut Tahereh Mafilta kirjan Rakkaus suurempi kuin meri (2019).Sarjasta voi tiedustella kustantajilta ja esittää toiveita suomentamisesta. Tällä hetkellä ei ole suomennoksia tiedossa.
Runo on todellakin Claes Anderssonin runo ja löytyy Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus: suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005).
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään asiasta mitään tietoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen elokuvan tai tv-sarjan? Tietoja ja muistikuvia voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Muisteltu runo löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Neljäs lukukirjani (WSOY, 1958). Se on heti kirjan alussa, nimiösivua seuraavalla lehdellä eräänlaisena johdatuksena sisältöön. Sitä ei mainita sisällysluettelossa, joten otaksuttavasti se on kirjan tekijöiden itsensä sepittämä.
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit.
Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Osoitteenmuutos ei päivity kirjastoihin automaattisesti muualla tehdyn osoitteenmuutoksen myötä. Kirjastojärjestelmät eivät ole yhteydessä mihinkään muihin rekistereihin. Ilmoitathan osoitteenmuutoksesta jokaiseen kirjastokimppaan, joiden kirjastokortti sinulla on. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto on osa OUTI-kirjastoja, ja voit tehdä osoitteenmuutospyynnön kirjautumalla sisään OUTI-verkkokirjastoon. Voit myös asioida paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa.Lisätietoja muuttuneista yhteystiedoista OUTI-verkkokirjastossa
Tarkoitatko ehkä Suora Lähetys -yhtyeen kappaletta "Kosto on kuollut"? Samuli Edelmann ei ole mukana tämän kappaleen videolla eikä äänitteellä. Kappaleen ovat säveltäneet Timi Järvivuori, Tuure Kilpeläinen, Mertsi Lindgren ja Matti Pitkänen. Sen on sanoittanut Tuure Kilpeläinen. Kappale sisältyy cd-levylle "Saman taivaan alla" (Saman Taivaan Alla, [2015]) ja cd-levylle Suora Lähetys: "Tumma kaiho" (Warner Music Finland, 2016). Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Suora Lähetys: Kosto on kuollut YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ReqCg7lTtVoKosto on kuollut (sanat):https://lyricstranslate.com/en/suora-lahetys-kosto-kuollut-lyrics.html
Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoja, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi. Sarjan aiemman osan Kirjojen tytär (Sorcery of Thorns, suom. Mika Kivimäki) on julkaissut Karisto, joten kannattaa kuitenkin seurailla Kariston uutuuksia.
Tässä sitaatissa oli valitettavasti sen verran vähän tarttumapintaa, ettei sen paikantaminen onnistunut; edes kontekstia ei sen perusteella voi varmasti päätellä – kyse voi olla osasta proosateosta tai kirjettä tai vaikkapa haastattelussa esitetystä ajatuksesta.
Voisiko kyseessä olla Tiina Eskolan ja Katri Vuorisen kirja Meidän perhe (Pieni karhu, 2016). Kirjan kuvituksena on Matti Lintusen valokuvia.Kirjassa esitellään vauva-, monilapsinen, kolmos-, yhden vanhemman perhe sekä ero-, vammais-, vastaanotto-, sijoituslapsi, adoptio-, romani-, sateenkaari-, maahanmuuttaja-, pakolais- ja kahden kulttuurin perhe.Kirjan tiedot Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc09d60f6-e6af-4753-9002-c42c07e1c062
Ei toki. Itten kehitti väriteoriansa maalaustaidetta varten. s.53-54. Linkki Anne-Mari Meltaus, pro gradu tutkielma 2008.Värien nimet syaani ja magenta tulevat englanninkielisten nimien Cyan ja Magenta pohjalta. Linkki Wikipedia.Lisää tietoa väreistä, niiden nimistä ja muusta niihin liittyvästä. https://www.coloria.net/index.htm
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)...
Oi lintu mustasiipi -kokoelman runo Elokuu 1945 käsittelee sodanjälkeiseen maailmaan syntynyttä lasta. Kokoelmaan Neidonkaivo sisältyvä runo Me olemme kansa ("Kun poikani syntyi -- ") voitaisiin ehkä tulkita laajemmin tähän ikäluokkaan kuuluvia käsitteleväksi: "Lukemattomat ovat lapseni tänään, / oraana raunioille nousseet. / Joka mökissä heitä on syntynyt, / joka veräjänpielessä vilisee / näitä sinijärvisilmäisiä, / näitä auringonlämpöihoisia, / sodanjälkeistä satoa."
1940-luvun aivan ensimmäiset suomalaiset maitotölkit muistuttivat nykyisiä "harjakattotölkkejä", mutta ne olivat alaspäin kapenevia ja tölkin pohja oli pyöreä. Myös ruotsalaisten 50-luvun alussa kehittelemään pyramidimaiseen pakkaukseen meikäläistä maitoa kokeiluluontoisesti pakattiin, mutta tämäkään malli ei saavuttanut kuluttajien suosiota.Varsinainen maitotölkkikausi Suomessa alkoikin oikeastaan vasta 60-luvun lopun lyhyen muovisen maitopussivaiheen jälkeen. Purkkimyynnin alkuvaiheissa 70-luvulla meilläkin käytettiin pitkään Keski-Euroopassa yhä suosittuja tiiliskiven mallisia tölkkejä, kunnes Amerikassa jo 1910-luvulla keksitty harjakattomalli päihitti kilpailijansa ja vakiintui meillä ainoaksi "oikeaksi" maitotölkiksi. Siinä,...
Deutsche Bundesbank on tehnyt vertailusivuston saksan markan arvolle vuodesta 1873 alkaen.Sen mukaan 1 saksanmarkka vuonna 1942 vastaa 4,60 €. Linkki sivustolle.
"Saharan etelärajan eli Sahelin vyöhykkeen valtiot päättivät vuonna 2005 luoda yhteistoimin 15 kilometriä leveän ja lähes 8 000 kilometriä pitkän metsä- ja kasvillisuusvyöhykkeen torjumaan aavikoitumista. Vyöhykkeelle annettiin nimeksi Saharan Vihreä muuri ja toiselta nimeltään Afrikan vihreä muuri. –– Suuri vihreä muuri (GGW) on afrikkalaisvetoinen projekti, jonka tarkoituksena on kasvattaa puita ja aikaansaada hedelmällistä maata Sahelin alueella, mukaan lukien Burkina Faso, Mali ja Niger."Sahelin vyöhykkeen suuri vihreä muuri yhdistää - YK:n alueellinen tiedotuskeskus - FinnishAlueen maista Burkina Faso on ollut edelläkävijä aavikoitumisen torjunnassa. Siellä on menestyksekkäästi kasvatettu puita ja parannettu maan hedelmällisyyttä 80-...
Valtosen sitaatin kahden ensimmäisen säkeistön lähde on Hessen runo Abschied, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Velhagen u. Klasings Monatsheftessä vuonna 1908. 1911 se oli mukana Hessen runokokoelmassa Unterwegs. Suomeksi runoa ei vaikuta käännetyn. Hessen Huilunsoittaja-suomennosvalikoiman sisältöä analysoinut Aarre Heino huomauttaakin, että sen painotus on selvästi Hessen myöhäisessä runotuotannossa (Huilunsoittaja – Hessen runoja suomalaisille, teoksessa Myytit ja runon arki).Suomenkielisen sitaatin ensimmäinen säkeistö jättää pois ja sekoittaa säkeitä niin, että lopputulos on hiukan absurdi. Hessen runossa malvoilla ei soiteta – ne vain seisovat kuihtuneina puutarhapolun varrella ("Verblühte Malven stehen / den Gartenweg entlang")....
Koulun ja kirjaston yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Toteutustavat vaihtelevat hyvin paljon kunnasta toiseen. Monet kirjastot sijaitsevat koulujen yhteydessä, jolloin kirjaston henkilökuntakin tulee oppilaille tutuksi ja on koulun arjessa läsnä. Joissakin kunnissa kirjaston kirjavinkkarit kiertävät alueensa kouluissa, vaikka ne sijaitsisivat kauempanakin. Myös kirjastoautojen reiteillä on monia kouluja. Lukuinnostamiseen on siis monia erilaisia mahdollisuuksia.Esimerkiksi Turussa kirjaston ja koulun yhteistyö perustuu kulttuurikasvatussuunnitelmaan, jonka nimi on Elämyspolku. Voit halutessasi tutkia tarkemmin Elämyspolun verkkosivuilta https://blog.edu.turku.fi/elamyspolku/, mitä kaikkea kirjasto tarjoaa kouluille. Turussa...
