Kirjastonhoitaja ei ole asiantuntija ötökkäaiheissa, mutta ötökkä vaikuttaisi metsätorakalta. LinkitÖtökkätieto: Metsätorakka https://www.otokkatieto.fi/species?id=179Aiempi vastaus samasta aiheesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/loysin-keittion-lattialta-aamulla-kyseise…
Kyseessä on öljysäiliö. Helsingin kaupungin verkkosivuilta löytyy Vasikkasaaren virtuaalikierros, jonka mukaan Vasikkasaaren öljysäiliöt rakennettiin ensimmäisen maailmansodan alla laivaston polttoainesäiliöiksi. Ks. linkki.
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi...
Jyväskylän kaupunginkirjaston syksyn ensimmäinen Digitietoisku on tosiaankin 26.8. Sen aiheena on Paikallisaineistojen löytäminen Finna.fi-hakupalvelussa.Löydät Digitietoiskujen ohjelman kirjaston verkkosivuilta. Linkki ohjelmaan. Henkilökohtaisen opastusajan Ikääntyvien yliopiston digineuvojille voi varata vaikka heti ottamalla yhteyttä oman kirjastosi asiakaspalveluun. Kaikki digineuvojien syksyn opastusajat eivät ole vielä varmistuneet, mutta esimerkiksi pääkirjaston digineuvojille ajan voi jo varata.
Etelämantereella ei ole valtioita eikä alkuperäisasutusta. Mantereen ihmisasutus koostuu vaihtuvista tutkijoista ja muista tukikohtien henkilökunnasta sekä turisteista. Joidenkin valtioiden kansalaisia on syntynyt Etelämantereella, joten heitä voidaan pitää harvoina syntyperäisinä etelämanterelaisina.Lähteet:Mikä on Etelämanner – ja miten se liittyy Suomeen? - UlkoministeriöAntarctic - Wikipedia
En löytänyt tietoa nimenomaan patapesukone-sanan etymologiasta. Olettaisin kuitenkin nimityksen juontavan juurensa ammattikeittiökäyttöön, jossa koneeseen on tarpeellista mahtua isoja keittoastioita ja pesukoneelta vaaditaan sekä tehokkuutta että nopeutta myös pinttyneen lian puhdistuksessa. Pata-sanaa käytetään suomen kielessä myös vahvike-elementtinä (https://kielikello.fi/tapotaysi-ja-patajuoppo/) mutta siitä en uskoisi tässä olevan kyse.Asiaa voi halutessaan tiedustella vielä Kotimaisten kielten keskuksesta esimerkiksi tällä verkkolomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/
Kyseessä lienee Jevgeni Jevtušenkon runo Olen kuin juna, joka alkaa riveillä Olen kuin juna / joka jo kauan on törmäillyt / kaupunkiin Kyllä / ja kaupunkiin Ei.Runo sisältyy Jevtušenkon runokokoelmaan Kyllä ja ei (Meždu gorodom da i gorodom net, 1967), jonka on suomentanut Erkki Peuranen.
Yrjö Saarnion sävellys "Kaukainen koti" löytyy ainakin kokoelmalta Yrjö Saarnion parhaat 1 (Fazer 1965 - 76), josta löytyy lainattavia kappaleita kirjastoista. Kirjaa ei ole Keski-kirjastojen kokoelmissa, mutta siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
"Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa" -runo esiintyy ensimmäisen kerran Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjassa vuodelta 1947. Lauluna se on tullut tunnetuksi vuonna 1980 julkaistun Marjatta Meritähden sävellyksen myötä. Laulu on sen verran suosittu ja tunnettu, että ihmettelen, jos vanhemmat ikäluokat ovat voineet välttyä siltä. Päiväkodissa oleminen ei sinänsä mielestäni liity asiaan, koska laulua on laulettu myös esimerkiksi kotona, koulussa ja kerhoissa.
Sanonta viittaa onnettomuuksien ennakoimattomuuteen: ei ole kelloa, joka soi ennen vahingon sattumista. Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008, s. 366) sanonta esiintyy myös muodossa "onnettomuus ei tule kello kaulassa" ja sille annetaan selitys "[i]kävät asiat eivät varoita tulostaan". Outi Lauhakankaan teoksessa Svengaava hirvi: sanontojen kootut selitykset (2015, s. 12) kerrotaan, että "[s]ananlasku on pysynyt sinnikkäästi hengissä, koska se antaa luvan pieneen huolimattomuuteen ja samalla lohduttaa vahingon satuttua kohdalle." Lähteet Vaskin verkkokirjastossa:Lauhakangas, Outi (2015): Svengaa kuin hirvi :...
Löysin Puulajipuiston Facebook päivityksen vuodelta 2013. "Kuusen (Picea abies) juurista valtaosa sijaitsee aivan maan pinnassa, 5–10 sentin syvyydessä. Juuristo leviää useita kertoja laajemmalle alueelle kuin mitä puun latvuspiiri ja varttuneella kuusella juuret voivat ylettyä rungolta maanpinnan muotoja seuraten yli 30 metrin päähän. Valtaosa kuusen juurista on kuitenkin läpimitaltaan alle yhden millimetrin, eikä puun paksumpi ja selvästi näkyvissä oleva "tuki- ja kiinnitysjuurakko" ulotu lähellekään niin kauas, vaan levittäytyy yleensä korkeintaan kymmenen metrin päähän kuusen tyveltä. Tiheässä kasvavat kuuset voivat olla kiinnittyneinä toisiinsa juuriyhteyksien avulla, näin metsikössä on tasaisempi kosteuden jakauma kuin se olisi...
Näin uusien muotivaatteiden kaavoja ei ole vielä kirjoissa ja yleensäkin kokoelmamme kirjoista löytyy lähinnä historiallisia ja eri aikakausien vaatekaavoja. Kokoelmiimme onkin hankittu erilaisia muotilehtiä, joista osaa voi lukea kirjastoissa
(ja kopioida kaavoja) ja osa on lainattavia.
Lista lehdistä ja osastot, joille niitä on hankittu, löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/leaih.htm#65
Nopeuden mittayksikön fps (foot per second) voit muuttaa m/s esimerkiksi osoitteessa:
http://www.digitaldutch.com/unitconverter/ tai
http://www.convert-me.com/en/
1 fps on 0.3048 m/s (meter per second)
Oulun kaupungin historia -teoksissa (osat 2-5) on varsin seikkaperäisesti selostettu myös Oulun kaupungin huoltotoimen ja siis myös kunnalliskotien historiaa:
2. osa: vuodet 1721-1809, kirj. Aimo Halila, 1953
3. osa: vuodet 1809-1856, kirj. Kustaa Hautala, 1975
4. osa: vuodet 1856-1918, kirj. Kustaa Hautala, 1976
5. osa: vuodet 1918-1945, kirj. Kustaa Hautala, 1982
6. osa: vuodet 1945-1990, kirj. Turo Manninen, 1995
Teoksia kannattaa kysyä lähimmästä kaupungin- tai kunnankirjastosta!
Tällä hetkellä ei ole Kirjavälityksen ennakkotiedoissa eikä kustantaja WSOY:n internetsivuilla tietoa, jatkuuko Geoffrey Huntingtonin Korppikartano -sarja.
Kustantajan kotisivulla http://www.wsoy.fi on Info /Palaute -osio, josta voit asiaa vielä tiedustella.
Näkyy olevan pro-gradu työ ja löytyy Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta
Pitäisi aueta myös verkossa pdf-tiedostona
http://www.tukkk.fi/julkaisut/pg2005/MakiJohannna.pdf
Paperiversion voit tilata kaukolainana tällä lomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Vanhat kolikot jaetaan neljään luokkaan niiden kunnon mukaan: F (fine), VF (very fine), XF (extra fine) ja UNC (uncirculated). Viimeksi mainittu merkitsee siis sitä, että kolikko ei ole ollut lainkaan käytössä.
Amerikkalaisen Standard catalog of world coins -julkaisusarjan mukaan 5 ören kolikko vuodelta 1899 olisi arvoltaan $1.00, jos se kuuluu luokkaan F, $6.00, jos se on VF, $20.00, jos se on XF ja $60.00, jos se olisi UNC.
World Coin Gallery, http://worldcoingallery.com/ , joka on enemmän ajantasalla arvostaa sen vastaavasti F $1.00, VF $5.00, XF $13,50 ja UNC $55.00. Jos Us Dollarin vaihtokurssi euroon on 0,8938, niin VF kuntoisena sen arvo voisi olla 15.00-18.00 euroa.
Standard catalog of world coins painottaa kuitenkin, että nämä...
Kirjastotilastoja kannattaa hakea yleisten kirjastojen kotisivulta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/
Tilastoja löytyy myös sekä opetusministeriön että lääninhallitusten sivuilta osoitteista: http://www.minedu.fi/OPM/?lang=fi ja http://www.laaninhallitus.fi/
Manga-sarjakuvia tilataan kirjastoon näytteenomaisesti. Niitä ilmestyy paljon ja pitkiäkin sarjoja. Kaikkia ei voida hankkia. Mahdollisuuksien mukaan voidaan myös mainitsemaasi sarjaa tilata lisää.
