Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan kirjaa ei ole käännetty muille kielille ollenkaan.LähdeKäännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Mark Twainin teosta Following the Equator: A Journey Around the World ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Wikipediasta löytyi listattuna japanilaisia kustantamoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Japanilaiset_kustantamotKustantamoiden maailmanlaajuisilta sivuilta voi löytää englanniksi tietoa ja mahdollisesti kääntää sivuston selaimessa vaikka suomeksi.Esimerkiksi https://www.kodansha.com/ on yksi Japanin suurimmista kirja- ja lehtikustantamoista. Sivustolta löytyy ohjeet yhteydenottoon erilaisissa tilanteissa.
Minne tai minnelaulu oli saksalaista lyyristä ritari- eli hovirunoutta. Se oli laulettavaksi tai lausuttavaksi tarkoitettua 1100-1300-1uvun rakkauslyriikkaa, jonka kukoistusaikaa olivat vuodet 1190-1220.Sana Minne tulee keskiyläsaksan (vv. 1100 - 1500) sanasta, joka tarkoittaa rakkautta.Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä:https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:minnelaulu
Hei,vuonna 1908 perustettu Vallilan kirjasto aloitti toimintansa osoitteessa Itäinen Viertotie 39, joka nykyisin on Hämeentie 101. Lisää tietoa kirjaston vaiheista saat esimerkiksi Marjut Kiannon kirjasta Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908–1998: Vallilan kirjasto 90 vuotta.Helmet-Finna:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1034107?sid=4792660025
Mikäli olet kuullut runon Esko Salmisen esityksestä Eskon runot ja pari matkakumppania, se voisi olla Federico García Lorcan Uskoton aviovaimo (suom. Matti Rossi). Aivan tuollaista säettä ei runossa ole, mutta tematiikaltaan se on samantyylinen ja esityksessä nähdyistä runoista lähinnä etsittyä vastaava. Eskon runot ja pari matkakumppania -esitys löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50646614
Jos rekisteröidyn tavaramerkin tunnusta käytetään nimen yhteydessä yhtäjaksoisessa tekstissä, riittää, että sitä käytetään vain kun nimi mainitaan ensimmäisen kerran. Useissa tekstilajeissa, kuten lehtiartikkeleissa, merkkiä ei käytetä ollenkaan. Jos kyseessä on mainos tai tuote-esittely, mikään sääntö ei kuitenkaan estä käyttämästä tunnusta aina kuin tavaramerkin nimi mainitaan. Tunnus kirjoitetaan nimen jälkeen ilman välilyöntiä ja usein yläindeksinä, oli se tekstissä sitten perusmuodossa tai lauseyhteyden edellyttämällä tavalla taivutettuna.Rekisteröity ja rekisteröimätön tavaramerkki (®, ™) - Kielitoimiston ohjepankki Trademark Symbols - International Trademark Association
Hei, löydät tietoja väestöstä Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (https://stat.fi/tilasto/vaerak). Ajankohdalla 31.12.2023 Suomessa oli 521 satavuotiasta henkilöä. Vuoden 2024 tiedot julkaistaan 4.4. Tässä vielä poiminta tietokantataulukosta, mistä näet 100-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän tuolla ajankohdalla: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/e7df4856-7f33-4866-95bc-abfdaddf1c49
García Lorcan näytelmiä on Ilona-tietokannan mukaan esitetty Suomessa useampia, joista kysymääsi Mariana Pinedaa vaikuttaa esittäneen vain Mikkelin teatteri vuonna 1989 suomeksi kotoistetulla nimellä Maria Pineda. Sen käsikirjoituksen perään voinee kysellä Mikkelin teatterista tai Teatterimuseosta, jonka tekemä selvitystyö on kuitenkin maksullista. Muita García Lorcan näytelmiä on ahkerasti kääntänyt Pentti Saaritsa. Niitä voi hakea esimerkiksi Finna-tietokannasta.
Helen Kellerin kirja Elämäni tarina (WSOY 1957, 2. painos) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Teoksen voit varata lähimpään Helmet kirjastoon tai voit myös pyytää teoksen kaukolainana muualle Suomeen. https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1335321?sid=5005644101
Kyseessä on Kotiliesi 1986 : 23, s. 2-5.Lähde:Nobel-palkittu Rita Levi-Montalcini: En ole koskaan katunut valintaani | Kansalliskirjasto - Arto | Oula-Finna | Oulun yliopisto
Kyseessä on harvinainen sukunimi. Digi-ja väestötietoviraston sukunimihaun mukaan kyseinen sukunimi on tällä hetkellä alle kymmenellä henkilöllä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-kirjassa on Kiimalainen-sukunimen yhteydessä kerrottu asiasta seuraavaa:"Länsi-Suomen Kiima-nimet ovat alkuaan lintujen tai muiden eläinten kiimasta aiheensa saaneita luontonimiä."Karjalassa puolestaan "ortodoksisesta ristimänimestä Jevdokim on kehittynyt venäjässä muotoja Akim, Jakim, Joakim, Kim ja Kima, joista karjalaisille on siirtynyt mm. muotoja Kima, Kimo ja Kiima." "Ristimänimipohjaisista talonnimistä Kiima tai Kiimala on johdettu asukkaannimitys Kiimalainen, joka sitten on vakiintunut sukunimeksi"
Kaupunginteatterin esitysluettelossa ensimmäinen maininta Juha Hyppösestä on näytelmässä "Sanny Kortmanin koulu" v. 1967-68, ja viimeisin näytelmässä "Metsähiisi" v. 1986.Lähde:Microsoft Word - Nettisivujen esitystiedot 30.5.2017
