Telttasaunan ohjeita löytyy myös verkosta:
http://wiki.partio.net/Telttasauna
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/sauna.htm
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/firm/telttasauna.pdf
Isotekstiset kirjat löytyvät HelMet-haulla helposti esimerkiksi näin: Kirjoita hakulaatikkoon "isotekstiset kirjat" (hipsuja ei tarvita). Näin löydät kaiken isotekstisinä saatavan tieto- ja kaunokirjallisuuden. Jos haluat etsiä vain esimerkiksi isotekstistä kaunokirjallisuutta, voit rajata hakutulosta esimerkiksi suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen sivun vasemmassa reunassa näkyvillä rajoittimilla. Voit etsiä myös tietyn kirjailijan isotekstisiä teoksia lisäämällä hakusanojen "isotekstiset kirjat" perään kirjailijan nimen.
Laila Hirvisaaren teoksia ei valitettavasti näytä olevan isotekstisinä, mutta jos kokeilet esimerkiksi Kaari Utrion, Eppu Nuotion tai Antti Tuurin teoksia, niin tulos on jo parempi.
www.helmet.fi
Suomalaisia tinaleimoja löytyy netistä ainakin tältä sivustolta: https://macacke.com/finnishpewter/home/marks-a-z.html#. Osasta valmistajia löytyy lisätietoa linkin takaa, mutta Karjalan tinasta valitettavasti ei.
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy digitoituna Karjalan tinan kuvitettu hinnasto vuodelta 1933: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/347949?page=1. Omistajaksi nimetään veljekset Koivula. VirtuaaliViipuri 1939 -sivuston mukaan osoitteessa Uudenportinkatu 7 on sijainnut sekä Oy Veljekset Koivula (hopea-, uushopea- ja tinateoksia) että Karjalan Tina: http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/block/7/plot/70.
Vanessa Brettin Phaidon guide to pewter -kirjassa (1981) esitellään tinaesineitä Yhdysvalloista ja...
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään vastausta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan vuoden 1934 20 markan kolikon myyntihinta vaihtelisi 3 ja 140 euron välillä rahan kunnon mukaan. Eri sävyisistä rahoista tai niiden arvosta ei ollut mainintaa.
Kannattaisi ehkä kysyä asiaa Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä:
http://www.snynumis.fi/
Aika vähän tuollaista matkakirjallisuutta näyttäisi löytyvän ainakaan asiasanojen perusteella. HelMetistä löytyi pari teosta, jotka voisivat olla kiinnostavia:
Santiago de Compostela : matka apostoli Jaakobin haudalle / Carl Jacob Gardberg (Schildt, 2009)
Sir John Mandevillen ihmeelliset matkat / John Mandeville (Savukeidas, 2013)
Keskiajasta ja sen ihmisten elämästä kertovia kirjoja löytyy runsaasti, esimerkiksi nämä:
Euroopan synty : keskiajan historia / Tuomas Heikkilä, Samu Niskanen (Edita, 2004)
Helsingin pitäjän keskiaika / Gunvor Kerkkonen (Helsingin maalaiskunta, 1965)
Ihmeiden peili : keskiajan ihmisen maailmankuva (Atena, 1998)
Keskiajan kevät : kirjoituksia eurooppalaisen kulttuurin juurista / toimittanut Tuomas M. S. Lehtonen (...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Sukututkija...
Löydät vastauksen kirjasta: Tieteen ja tekniikan merkkitapauksia Otava 2002. Unkarilainen lehtimies Laszlo Biro keksi "uudenlaisen mustekynän" vuonna 1938. Kynän kärkeen on asennettu pieni pyörivä kuula, joka päästää mustetta tasaisesti paperille.
Keskustan periaateohjelma 19.6.2006, hyväksytty Oulun puoluekokouksessa 10.6.2006, löytyy Keskustan sivuilta www.keskusta.fi kohdasta Tietopankki -> Ohjelmat ja kannanotot (2. sivu).
Kirjoissa, joissa kuvataan Molieren näytelmiä, on jonkin verran tietoa myös Luulosairaasta:
- Railo, Eino: Yleisen kirjallisuuden historia 4, 1936
- Dantensta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja, kirj. Vappu Roos, 1962.
- Schück: Yleinen kirjallisuuden historia, 1961.
Muita:
- Guide to French literature : beginnings to 1789, 1994.
- Mihail Bulgakov: Herra Moliere, 1980.
Netissäkin oli muutamia tekstejä:
http://www.bookrags.com/studyguide-imaginaryinvalid/chapanal001.html
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/euroopankult…
http://www.jstor.org/pss/3720399
http://www.jstor.org/pss/1562274
http://www.librarything.com/work/140767/reviews
Mikäli kahden kilpailijan tulosten välillä ei pystytä löytämään eroa, jää IAAF:n sääntöjen mukaan voimaan tasapeli. Sääntö löytyy the International Association of Athletics Federations: Yleisurheilun kansainväliset säännöt –dokumentista. Dokumentti on suomennos kauden 2014–2015 säännöistä, mutta sama sääntö on voimassa myös kauden 2016–2017 englanninkielisessä dokumentissa.
Suomenkielinen dokumentti: http://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/iaafn_saannot_2014-2015…
Uusin englanninkielinen dokumentti ladattavissa sivustolta: https://www.iaaf.org/about-iaaf/documents/rules-regulations
Mikäli kaksi juoksijaa siis saisi saman ajan kilpailussa, jaettaisiin molemmille kultamitali. Wikipediaan kerätyn jaettujen mitalisijoitusten listasta...
Ihminen räpyttelee silmiään normaalisti muutamien sekuntien välein. Varmasti tässä on yksilöllistä vaihtelua, mutta tietoa siitä, kuinka pitkään on normaalia olla räpyttelemättä, emme löytäneet.
Nelli on lyhentymä Eleonorasta, joka puolestaan tulee arabialaisesta nimestä Ellinor, Jumala on valoni.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen) Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Kaarina Maununtytärtä voi yrittää lähestyä häneen liittyneiden henkilöiden kautta. Ursula Pohjola-Pirhosen "Kuninkaan amiraali" kertoo Eerik XIV:stä. Pohjolan-Pirhosen romaani "Kuninkaan tytär" kertoo Kaarinan ja Eerikin tyttärestä Sigrid Vaasasta.
Pirjo Tuomisen "Kaarina Hannuntytär" sivuaa myös Kaarina Maununtytärtä Liuksialassa. Aili Somersalo on julkaissut romaanin Kaarina Hannuntyttärestä jo vuonna 1937.
Raine Raition, Kangasala-seuran julkaisema teos "Totta ja tarua Kangasalan Kaarinasta" on luokiteltu tietokirjaksi, mutta varmaan tutustumisen arvoinen.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Tässä muutama aiheeseen liittyvä lastenkirja:
Sanna Pelliccioni: Onni-pojan kierrätyskirja
Marika Kokkonen: Roska-Reima ja jätevuoren valloitus
Annastiina Syväjärvi: Yllin kyllin
Salla Savolainen: Kirpputorikoira Napo
Frith, Alex: Roskat pois!: kurkista ja kierrätä (tietokirja)
Kirjastosta löytyy myös useita kierrätysaskartelukirjoja.
Tällä hetkellä henkilöt, jotka voisivat antaa juridisesti pätevän virallisluontoisen lausunnon asiasta, ovat lomalla.
Epävirallisesti kerrottakoon, että kirjastojen poistokirjoja näkee usein kirppu- ja kierrätystoreilla myynnissä. Kirjasto ei asiaan reagoi, koska kirjojen omistusoikeus on siirtynyt niiden ostajalle tai saajalle. Ne eivät siis kuulu kirjastolle enää. Kirjan iällä tai hankinta-ajankohdalla ei ole väliä. Näin maallikkona en näe estettä ostettujen tai saatujen kirjaston poistokirjojen eteenpäin myymiselle.
Mikäli et ole vielä Celian asiakas, voit rekisteröityä Celian palvelujen käyttäjäksi osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä ja saat samalla Pratsam reader -tunnukset. Rekisteröintejä tehdään tällä hetkellä Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Lauttasaaren ja Pasilan kirjastoissa. Espoossa voit rekisteröityä Celia-asiakkaaksi Ison Omenan ja Sellon kirjastoissa ja Vantaalla Tikkurilan kirjastossa. Tilanne voi muuttua, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa Helmet-sivustolta.
Rekisteröintejä tehdään myös Malmin kirjastossa, joka tosin on suljettuna 18.4.2017 saakka.
Jos olet jo Celian asiakas eli sinulla on Celian asiakastunnus, voit tilata Pratsam reader -tunnukset alla olevasta linkistä löytyvällä verkkolomakkeella.
https...
Lapsilisien määrä on markka- / euromääräisesti noussut tasaista tahtia, mutta luvut eivät ole rahanarvon muutosten takia suoraan vertailukelpoisia keskenään.
Kun lapsilisät vuonna 1949 pantiin ensimmäisen kerran jakoon, lisän suuruus yhtä lasta kohden vuodessa oli 7200 mk. Myöhempi rahauudistus pudotti summasta kaksi nollaa pois, joten todellinen lisä oli 72 mk. Valtion sosiaalimenoista lapsilisien osuus oli tuolloin peräti 40 %!
Vuoden 1977 lopulla lapsilisiä korotettiin siten, että ensimmäisestä lapsesta sai liki 900 mk, toisesta 1025 mk ja kolmannesta 1200 mk.
Euroaikana vuonna 2011 lapsilisän suuruus ensimmäisestä lapsesta oli 100 euroa, toisesta 111 euroa ja kolmannesta 141 euroa kuukaudessa eli 1200, 1330 ja 1700 euroa...
Kävin läpi Sarah Maasin kirjoja suomessa julkaisevan kustantaja Gummeruksen vuoden 2022 uutuusluettelot, ja valitettavasti näyttäisi siltä, että tänä vuonna julkaistaan suomennoksena vain Throne of Glass -sarjan viimeinen osa Tuhkan valtiatar. Sen jälkeen suunnitelluista suomennoksista Gummeruksen sivuilla ei ole vielä tietoa.
Tähän asti Throne of Glass- ja Valtakunta-sarjoja on julkaistu suomeksi molempia yksi vuodessa, joten lienee todennäköistä, että ensi vuonna julkaistaan taas Valtakunta-sarjan suomennoksia vuoden tauon jälkeen. Mutta tämä on tässä vaiheessa vain arvailua.
Lähteet:
Gummeruksen uutuusluettelo kesä-syksy 2022: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Etunimimuunnoksia slangin näkökulmista tutkivan nettisivuston mukaan Nita on muunnos nimestä Anita. Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)tietää kertoa sivulla 31, että Anita ja Anitta ovat espanjalaisen Anna-nimen hellittelymuotoja.
