Kyse saattoi olla perinteisestä Madagaskarilta peräisin olevasta aluksesta, jonka swahilinkielinen nimi on lakana. Alus tunnetaan Wikipedian mukaan myös nimillä laka ja la'kana. Kanootti on tuettu (tasapainotettu) vain toiselta puolelta. Kanootissa on yleensä purje, nykyisin myös moottori on mahdollinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Outrigger_boat
Literature-Mapin kanssa samalla käyttöliittymällä toimii myös Music-Map: https://www.music-map.com/
Lisäksi verkossa on paljon erilaisia yhteisöllisiä musiikkipalveluita, joissa voi tutustua artisteihin tyylillä "mitä muut, jotka pitävät artistista X, ovat kuunnelleet". Tällaisista esimerkkinä vaikkapa Last.fm: https://www.last.fm/
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Aloittaisin hakemalla henkilön nimellä verkkopalvelusta Finna.fi, jossa on esillä eri muistiorganisaatioiden aineistoa. Finna.fi sisältää myös Keski-kirjastojen aineiston. Palvelusta löytyy kuvia ja digitoituja artikkeleita, joilla pääset alkuun. Hyvältä artikkelilta vaikuttaa Laukaan joulussa julkaistu Niin hyvää vuosikertaa.
Keski-Suomen museon rakennusinventointiarkiston aineisto on myös pääasiassa digitoitu ja nähtävillä juuri Finna.fi:ssä. Keski-Suomen museo tutkii ja tallentaa tämän alueen rakennettua kulttuuriympäristöä. He pystyvät varmasti auttamaan sinua paremmin eteenpäin.
Tätä kappaletta en onnistunut tunnistamaan. Se on instrumentaaliesitys, joten sanoistakaan ei ole apua. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kappaleessa soitetaan mm. puulusikoilla. Ehkä joku tämän lukija tunnistaa kappaleen.
Nimekkeeseen ei liity yhtään nidettä. Toisin sanoen, siitä on olemassa kuvailu, mutta itse levyä ei ole yhtään kappaletta.
Luettelointitietue poistuu aikanaan.
Koronapotilaille on tienkin oma koronateho-osasto, mikä selviää esim. oheisesta uutisesta:
https://yle.fi/uutiset/3-11826284
”Meilahden 15-kerroksisen Hiltonin eli HUSin tornisairaalan ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee koronapotilaiden teho-osasto. Meilahden 20-paikkaisella koronateholla on tällä hetkellä hoidossa kymmenkunta potilasta.”
Eeva Joenpellon kirjaa Kaakerholman kaupunki - romaania on saatavissa useissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä. Henkilökunta auttaa tarvittaessa paikantamisessa.
Hei,
Omat asiakastietosi voit tarkistaa ja niitä voit myös tarvittaessa muokata kirjautumalla verkkokirjastoon osoitteessa keski.finna.fi. Kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Oikeaan yläkulmaan tulee valikko, josta valitsemalla Omat tiedot näet, mitkä yhteystiedot sinulla on tallennettuna kirjaston tietokantaan (kohdassa kirjaston ylläpitämät henkilötiedot).
Tarina ei varsinaisesti liity Littoisiin. Mutta perheen äiti Hanna Kattilakoski on aikoinaan käynyt koulua Littoisissa. Ja kun poliisi Rillirousku haluaa selvittää, kuka on se riiviö, joka kasteli hänet vesi-ilmapalloilla, Hanna keksii hädissään, että riiviö on muuttanut Littoisiin. Hän nimittäin itse pudotti pallot Rillirouskun päähän vahingossa.
Tämä selviää kirjan uudemman painoksen (2014) sivuilta 22-23.
Kirja löytyy mm. Oulun kaupunginkirjastosta. Tiedot OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1864152
Sitä on saatavilla myös monessa muussa kirjastossa. Näet kaikkien kirjastojen niteet Finna.fi-sivustolta: https://finna.fi/Record/helka.9930529713506253
En löytänyt Pentti Haanpään kirjoitusta Lastuja mistään kokoelmasta. Sitä ei myöskään ole listattu esimerkiksi Kirjasammossa kirjailijan tuotantoon. Voisiko kyse olla Juhani Ahon Lastuja-novellikokoelmista?
Ainakin Kuusamon kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Kuusamo-humpan nuotit ja sanat.
Kuusamon kirjaston yhteystiedot: https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-yhtey…
Sinun on mahdollista nähdä lainaushistoriasi vain mikäli olet ottanut sen käyttöön. Muutoin lainaushistoria ei tallennu minnekään.
Lainaushistorian käyttöönotto:
Kirjaudu Helmet.fi:ssä omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Valitse
Omat tietoni
Lainaushistoria
Aloita lainaushistorian seuraaminen
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä. Taskukirjastossa voit tyhjentää koko lainaushistorian, mutta Helmet.fi:ssä voit poistaa lainaushistoriasta myös yksittäisiä teoksia. Lainaushistorian voi tulostaa tai lähettää sähköpostiin vain...
Kansallisikirjaston Finna-tietokannassa tästä Jarno Pasman säveltämästä ja Kale Puontin sanoittamasta laulusta on vain äänitetiedot, eli nuottina Haaveet kantaa -kappaletta ei ole julkaistu.
Laulun sointuja voi kuitenkin tutkia ChordU-sovelluksessa.
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston Finnassa.
Hei, ja kiitos maukkaasta kysymyksestä!
Tarkoitittekohan sitä, että peruna hajoaa kypsennettäessä? Siinä tapauksessa ensimmäisen alle laittamani linkin mukaan kyse olisi tärkkelyksen määrästä perunassa. Kiinteässä perunassa on Kalaneuvokselta tulevan ohjeen mukaan vähemmän tärkkelystä, mistä johtuen se ei hajoa kypsennyksen aikaan.
Toisessa laittamassani linkissä ruokatoimittaja Annika Elomaa tuo esiin, että varhaisperunoista ei kannattaisi tehdä keittoa. Syyksi hän mainitsee niiden vetisyyden.
Toivottavasti tämä auttaisi vähän!
Paras kalakeitto: Vinkit täydelliseen kalasoppaan | Makuja | MTV Uutiset
Ruokatoimittaja paljastaa: näin teet elämäsi parhaan kalakeiton | Maku (meillakotona.fi)
Merkinnät vaihtelevat hieman vuodesta riippuen, mutta esimerkiksi vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä luokan 16 merkitys on seuraava:
16. Yksipuolisen, virheellisen ravinnon aiheuttamat taudit (Avitaminosus: Scorbutus etc.)
B-luokalla viitataan eräin rajoituksin sotapalvelukseen kelpaaviin, tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana määrättäviin.
Märssy-Mikko piristyy heti kun hän saa innostuneet kuulijat merimiesjutuilleen. Märssy-Mikon surullisuus ja väsymys johtuu yksinäisyydestä, syrjäytymisestä ja
vanhuudesta.
TEKIJÄ Anderson, Lena
TEOS Mari ja Märssy-Mikko / Lena Anderson ; suom. Jukka Kemppinen
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1990
ULKOASU 37 sivua : kuvitettu ; 24 cmTEKIJÄ Anderson, Lena
