Jari Haavikon "Saarenkylän ympäristö- ja rakennusinventointi 1991" -julkaisussa on lyhyesti kerrottu rakennuksen historiaa.
Rovaniemen kaupungin vanhainkodista ei ole historiikkiä eikä sitä mainita historiateoksissakaan, ei vanhustenhoitoakaan. Tietoa on murusina eri lähteissä.
Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkodin historiasta löytyy tietoa vanhainhoidon historiasta ajalta kun kunnat olivat yhdessä.
Kunnalliskertomuksessa v.1951 on lyhyt maininta uudesta vanhainkodista. Nämä kunnalliskertomukset ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla.
Arkkitehti Sulo Hartosesta löytyi tietoja arkkitehtimatrikkeleista, matrikkelit ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Rovaniemen...
Tein Helmet-haut sanoilla Eu ja Venäjä. Haku toi esiin 10 kirjaa aiheesta. Kirjat ovat melko vanhoja (1998-2017) Esim.
Länttä vai itää : Suomi ja geopolitiikan paluu / Hannu Himanen. 2017 ja Ulkopolitiikkaa / Matti Vanhanen. 2016. Linkki hakutulokseen.
Kun vaihdoin hakusanoiksi Euroopan Unioni ja Venäjä, kasvoi tulos jo 48 kirjaan ja kirjat ovat uudempia. (- 2023) Esim.Epävarmuuksien aika : kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? / toimitus: Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston työryhmä. 2023 ja Jättiläisen jalanjäljet : alaviitteitä suomettumisen historiaan / Jukka Tarkka. 2023. Linkki hakutulokseen.
Tässä muutamia ehdotuksia:
-Ballard, J.G.: Tornitalo (1999). Huippumodernin lontoolaisen tornitalon huipulla asuu talon suunnitteluun osallistunut arkkitehti. Talon teknologisten ratkaisujen reistaillessa alkaa asukkaista ilmetä raadollisia piirteitä. Musta satiiri.
-Delaney, J.P.: Edellinen asukas (2017). Jane muuttaa huippumoderniin, arkkitehtonisesti poikkeukselliseen taloon, jonka suunnitellut arkkitehti ohjeistaa tarkoin, miten talossa on elettävä. Janelle selviää edellisen asukkaan hyytävä kohtalo. Psykologinen trilleri.
-Gavalda, Anna: Lohduttaja (2009). 47-vuotias arkkitehti Charles saa kuulla, että hänen lapsuudenystävänsä äiti on kuollut. Charles päätyy hylkäämään vanhan elämänsä ymmärtääkseen, miksi hänen oma onnensa on...
Valitettavasti emme löytäneet hänestä mitään tietoja. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista hänet? Tietoja lasitaiteilijasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseinen kohta Publius Vergilius Maron Georgicassa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomentamana seuraavasti:
”Maecenas, mikä saa vihannoimaan laihot ja milloin
aika on kääntää maa, jalaviin pyhä kietoa köynnös..."
Publius Vergilius Maro: Georgica : laulu maanviljelijän työstä (suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala ; johdanto ja selitykset: Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela, 2020), s. 37
Tupakkalain 549/2016 pykälässä 74 määritellään missä tupakointi ei ole sallittua. Kohta kaksi kuuluu näin: "ulkotiloissa järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa tai katsomoissa taikka muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan."
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei ole ammattitaitoa arvioida, miten tätä lakikohtaa tulkintaan. Tarkemmin lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta.
Kyseessä on Aale Tynnin runo En tiedä, oletko jossain kokoelmasta Vihreys (1979).
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksista Pää tallella : runoja ikääntyville (toim. Tuula Korolainen, Riitta Tulusto, 2008) tai Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000).
Tarkistin kysymäsi asiat kirjoista. Spiderwickin kronikoiden viidennessä osassa Mulgaratin raivo (suomentanut Ulla Lempinen, WSOY 2005) Mulgaratia sanotaan hirviöksi. En ainakaan selailemalla löytänyt mainintaa siitä, että hahmoa sanottaisiin myös örkiksi.
Simonin hiiret Lemondrop ja Jeffrey tunnetaan suomennoksissa nimillä Aapeli ja Nekku. Tämän tarkistin niin Haltijakirjasta (suomentanut U. Lempinen, WSOY 2004) kuin Mulgaratin raivostakin.
Kyseisten kylännimien alkuperä on jäänyt epäselväksi. Iso-Äiniö on tunnettu myös nimellä Äinää ja Vähä-Äiniö nimellä Äinönen. Lähde: Suomalainen paikannimikirja SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf (kotus.fi)
Mahdollisen lisätiedon saamiseksi suosittelen Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoiden tarjoamaa nimineuvontaa osoitteessa: Kieli- ja nimineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Etsitty kirja on Tapio Aaltosen Prinsessa Kiharaisen seikkailut Suoramaassa (Karas-Sana, 1985)."Tämän kirjan seikkailuissa kohtaavat toisensa jäykät suoramaalaiset ja kujeilevat kippuralaiset. Viimeiseen saakka he ovat vältelleet toisiaan, mutta mitä tapahtuu, kun Kippuramaan prinsessa joutuu vahingossa Suoramaahan?"
Lisäys: Osa nykyistä Mannerheimintietä oli aiemmin nimeltään Heikinkatu. Metro Auton myymälä oli 1930-luvulla Heikinkadulla tai Kaisaniemenkadulla. Mannerheimintiellä se oli 1950-luvulla.
Varminta on käyttää lataamisen siihen tarkoitettua porttia. Se on usein merkitty tietokoneeseen jonkinlaisella sähkövirran symbolilla (ks. esim. https://www.kensington.com/news/docking-connectivity-blog/usb-c-demysti…).Tarvittaessa oikean portin voi varmistaa tietokoneen käyttöohjeesta, jonka voi hakea internetistä koneen merkin ja mallin avulla.
Varauslistan järjestelyvaihtoehdoista Luotu (uusin ensin) ja Luotu (vanhin ensin) viittaavat päivämäärään, jolloin varaus on alun perin tehty. Jos esimerkiksi varaus, jossa on sijalla 375, on luotu 1.1. ja varaus, jossa on sijalla 5, on luotu 12.1., järjestää valinta vanhin ensin listan niin, että 375 on ensimmäisenä, koska se on ollut pisimpään listalla. Varauksia ei voi järjestää jonotussijan mukaan. Jonotussija ei myöskään kerro suoraan, kuinka nopeasti varauksen saa. Se riippuu siitä, kuinka monta nidettä varatusta nimekkeestä järjestelmästä löytyy ja kuinka monta jonossa edellä olevista varauksista on lukittu.Järjestelyvaihtoehto Noudettavissa olevat ensin nostaa ensimmäisiksi listalla ne varaukset, jotka ovat jo saapuneet...
Unto Kupiaisen runoteos Peeveli ja Peipponen (1958) löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista. Sitä on saatavilla myös useista muista Suomen kirjastoista.Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.259372?sid=4782531482Finna.fi: https://finna.fi/Record/anders.390784?sid=4782530804
Saatavilla olevista sukunimikirjoista, kuten Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta, ei löytynyt mainintaa Kasittula-sukunimestä. Sukunimi.info sivustolla kerrotaan hieman tästä harvinaisesta sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kasittula.html
