Presidentti Tarja Halonen myönsi Eila Rimmille sosiaalineuvoksen arvon 15.6.2007.Lähde: Seppo Aho (toim.), Tasavallan presidenttien 1926–2007 naisille myöntämät arvonimet
Sukututkijoille on kyllä tehty vanhojen käsialojen lukuoppaita, mutta nykykäsialojen tulkitsijoille on saatavissa oikeastaan vain grafologiseen tulkintaan paneutuvaa kirjallisuutta. Nimikirjoitukset ovat kyllä siinä määrin oma lukunsa, niin sanoakseni, että niiden selvittelyyn käsialantutkimuksen kirjoista tuskin on paljon apua (esim. Leo Pennanen, Käsialatiedon opas; Osmo Oksanen, Mitä käsiala paljastaa).
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Se saattaa olla mahdotonta, jos ei ollenkaan tiedä tai muista kirjaa.Asiaa voi yrittää selvitellä sivun sisällön avulla, mutta aina ei sekään onnistu. Jos sivulla on kuvia tai piirroksia, voi kokeilla esim. googlen kuvahakua.Kannattaa harkita myös tekoälysovellusten käyttöä.
Olisiko kyseessä voinut olla joku seuraavista?Matti Hannukselan Peikko Pompeli : tarinoita Kantturanniemen satuvaltakunnastaJosef Čapekin Kissa ja koira : Kertomuksia kissasta ja koirastaEduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira
Kysyin asiasta Maanmittauslaitokselta, jonka karttoja Vanhat kartat -palvelussa käytetään. Vastauksen mukaan Vanhat kartat -palvelun kartat ovat Maanmittauslaitoksen perus- ja taustakarttoja, niihin ei sisälly kaavamerkintöjä. Joihinkin karttoihin on voitu tehdä poikkeuksellisesti täydentäviä merkintöjä, jotka näyttävät kaavoitukselta, esim. vuoden 1982 Hämeenlinnan kartta, johon on tehty päällepainatus vielä kartan valmistumisen jälkeen. Alkuperäistä karttalehteä pääsee tutkimaan lataamalla karttatiedoston omalle koneelle klikkaamalla karttanäkymän päällä hiiren oikealla ja valitsemalla Lataa alkuperäinen karttalehti. Maininnat poikkeuksista tai muut lisätiedot on kirjattu alkuperäiselle karttalehdelle ja ovat luettavissa latauksen...
Kansallisarkiston digitoimasta Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n 6. komppanian sotapäiväkirjasta käy ilmi, että komppania siirtyi 10.4.1943 Orivedeltä lähistölle Hirsilään. Komppanian majapaikaksi tuli Hirsilän kansakoulu. Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n puhtaaksikirjoitettu digitoitu toimintakertomus vahvistaa II pataljoonan olleen Hirsilässä ja sisältää monenlaista tietoa koulutuskeskuksen arjesta. Toimintakertomuksen mukaan koulutuskeskus siirtyi kokonaisuudessaan syyskuussa 1943 Oriveden seudulta Miehikkälän-Luumäen alueelle. II pataljoona ja 6. komppania majoitettiin Nelos- ja Kolmoskylän alueelle. Toimintakertomuksen liitteistä löytyy jopa yksittäisen käymälän tarkkuudelle menevät kartat majoitusalueista.
Hei,Ainakin nämä löytyvät. Runsaasti on 2000-luvulla julkaistu omakustanteenomaisti runoteoksia eri murrealueilta:Tapio Koivukari: Se paatt men jo : runoi & Viäläk teils se paatt o? (lounaismurteet)Hullu huuhkaja / Viktor Kärki (savolaismurteet)Runoja pohjoiskarjalaisittain viäntämällä / Veli-Matti HyttinenKeeniperimä / Heikki Hemminki (eteläpohjalaismurteet)Hongan kolokuttelijat : savonmurteisia pakinoita ja runoja / Valde, Aho.Rakkaatta ruapimassa / Merja Toppi. (savolaismurteet)Näitä voi etsiä kirjaston tietokannoista vaikkapa vapaasanahaussa: murrekirjallisuus runot. Tai voit hakea myös tämän palvelu aiemmin vastatuista vaikkapa murrekirjallisuus-hakusanalla.Vanhemmissa teoksissa ei välttämättä ole asiasanoitettu sisältöä kovin...
P. J. Hannikaisen säveltämään ja sanoittamaan ”Karjalaisten lauluun” on ilmeisesti olemassa useampi ruotsinkielinen sanoitus.Joel Rundtin sanoitus ”Karelarnas sång” alkaa: ”I vårt land med skogar, dalar”. Säkeistöjä on kolme. Sanoitus löytyy esimerkiksi Åland-lehdestä (06.09.1941, s. 4), joka on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2235685?page=4Tämä sanoitus sisältyy myös esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Ollos huoleton, poikas valveill on : 20 sotilaslaulua pianosäestyksineen = 20 soldatsånger med pianoackompanjemang (ruotsinkielinen sanoitus on nuotin tekstiliitteessä; Oy Fazerin Musiikkikauppa, [1942])Finländsk sång och visa : sångbok för skolor, hem,...
Elokuvateatteri, missä Jäniksen vuosi -elokuvan kutsuvierasnäytös 16.12. järjestettiin, ei selvinnyt Audiovisuaalisen kulttuurin kirjaston lähteillä, vaikka tuosta illasta on paljonkin muisteluksia. Todennäköisesti kysymyksessä on ollut jokin elokuvaa levittäneen Suomi-Filmi Oy:n teattereista, joita olivat tässä vaiheessa esimerkiksi Ritz, Joukola ja Scala. Työryhmän ilta jatkui joka tapauksessa juhlilla Katajanokan kasinolla ja tuotantoyhtiö Filminorin toimistolla Katajanokalla. Yöllä Jarva saatteli ystävänsä Lehtisaareen ja kuoli paluumatkalla Kuusisaaressa taksin ajamassa kolarissa.
Kissaduettoon, eli alkukielellä Duetto buffo di due gattiin, löytyy tarvitsemasi setsemänsivisesta partituurista Duetto buffo di due gatti = Comic duet for two cats. Se löytyy myös Rovaniemen pääkirjastosta, josta voit varata sen.Alla vielä pari linkkiä joista voit ladata ja tulostaa nuotit sanoineen.https://el-atril.com/partituras/Rossini/due_gatti.pdfhttps://www.nhchoiranddrama.net/uploads/2/0/9/2/20923888/duetto.pdf
Loimaan pääkirjastossa ja Hirvikosken kirjastossa on kokoelmassa Kalevi Kanteleen kirja Nopean lukemisen opas. Kirja on vuodelta 2000. Loimaan pääkirjastossa on saatavana myös kirja Memo extra: vinkkejä opiskeluun. Se kirja sisältää myös vinkkejä lukutekniikkaan ja nopeampaan lukemiseen. Muissa Suomen kirjastoissa on saatavana Reijo A. Kauppilan kirjaa Nopea lukeminen: opas nopeaan lukutaitoon (2018).
Voisiko etsimäsi kirja olla ...TEKIJÄ Wolde, Gunilla, kirjoittaja, taiteilijaTEOS Teemu rakentaa talon / Gunilla Wolde ; suomentanut Sirkka SalmiPAINOS 7. painos - 8. painos 1996. - 9. painos 2002. - 10. painos 2007Julkaisutiedot [Helsinki] : Tammi, 1989ULKOASU [24] sivua : kuvitettu ; 17 cm
Tarkoitatko ehkä laulua "Olin pyörteissä" tai "Olin pyörteissä maisten huvien"? Laulu alkaa: "Olin pyörteissä maisten huvien" (tai "Olin pyörteessä maisten huvien"). Säkeistöjen määrä eri julkaisuissa vaihtelee seitsemästä kahdeksaan, "Waloa kohti" -lehdessä (01.10.1923) säkeistöjä on kymmenen.Sävelmä on ruotsalaista alkuperää ja alkuperäinen sanoittaja on Axel (Oskar Henrik) Schager. Laulun ruotsinkielinen nimi on "Uti nöjdens". Laulu sisältyy useaan eri julkaisuun ja sanoitukset eroavat hiukan toisistaan. Suomenkielisen sanoittajan nimeä ei nuoteissa mainita, mutta esimerkiksi Eija Merilän ja Helka Hynnisen äänitteiden tiedoissa sanoittajaksi on merkitty Oskari Jalkio. Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna....
Seuraaviin kokoelmiin kannattaa tutustua:Häävene vesiä käypi. Runoja ja riimejä hääparilleJuhla on runojen aikaa.Tämän runon haluaisin kuullaTätä runoa en unohdaKauniita runoja on paljon. Ehkä seuraavien runoilijoiden teoksia voisi selata:Katri Valan Kootut runotEdith Södergranin Elämäni, elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Kootut runotTommy Tabermannin Valitut rakkausrunot tai Kootut runot tai moni muukin Tabermannin runokirja.Aleksis Kiven ja Eino Leinon runoista löytyy sopivaa kaikkiin tilanteisiin.Myös Makupalat.fi:n runoja kannattaa selata:https://www.makupalat.fi/fi/k/10797/hae?category=114565&sort=title&orde…
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaus hakutavaksi ja pääset varsinaiselle hakusivulle ja voit etsiä haluamiasi kirjoja useilla eri tavoilla. Muiden kirjastojen tietokantoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi kohdasta kirjastot ja kokoelmat.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Kohdasta omat tiedot pääset tutkimaan lainojasi, varauksiasi, ym. omia tietoja. Asiakastunnus -kenttään pitäisi kirjoittaa numerotunnus, joka on oman kirjastokortin päällä oleva numerosarja ja kohtaan salasana kirjoitetaan oma salanumero, jonka on saanut kirjastosta ja sitten painetaan kirjaudu sisään -painiketta. Jos tunnukset eivät toimi, niin ota yhteys kirjastoon, niin tarkistetaan tilanne. Selaus-kohdasta voi etsiä aineistoa tietokannasta ja haku-kohdasta voi haulle antaa tarkempia määrittelyjä, voi esim. määritellä, että minkälaista aineistolajia hakee (kirja, nuotti, cd-levy jne.)
Palvelu voi olla välillä ruuhkainen tai muita ongelmia...
Kesällä monet kirjastot joutuvat lyhentämään aukioloaikojaan. Työntekijöillä on kesälomia ja henkilökuntaa siis vähemmän paikalla kirjastoissa. En pysty sanomaan minkälainen tilanne Laukaassa on, mutta sijaisten palkkaamiseen ei välttämättä ole rahaa. Jos haluat kysysyä asiasta tarkemmin, voit lähettää sähköpostia Laukaan kirjastoon, osoitteeseen paakirjasto@laukaa.fi
Italialaisesta ruokakulttuurista löytyy paljon teoksia. Voit tutustua mm. näihin: Herkullista historiaa: kulttuurisia makupaloja Italian keittiöstä kautta aikain; Ihana Italian keittiö; Makujen maailma: Italia. Lisää kirjoja löydät www.lapinkirjasto.fi-sivulta aineistohaku ja varaukset. Haku-ruutuun kirjoita kahden asiasanan kohdalle italia ja ruokakulttuuri, saat lisää kirjavalikoimaa.
