Laite on nimeltään oftalmometri tai keratometri. Sitä käytetään silmien tutkimiseen. Sketsissä esiintyvä laite lienee valmistettu noin 1950-luvulla, ks. https://www.ricardo.ch/de/a/ophthalmometer-titnus-eurocon-usa-50er-jahre-1216936544/
Jyrinkoski on niin harvinainen nimi (Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä alle 10 henkilöllä), että suomalaisten sukunimien perushakuteos, Mikkosen & Paikkalan Sukunimet (2000), ei mainitse sitä lainkaan.Samainen hakuteos kertoo Jyrinki-nimestä seuraavaa: "Nimi saattaa hyvinkin liittyä jyristä-verbiin tai sanoihin jyrämä 'pieni koski, pyörre' ja jyrä 'jyrkkätöyräinen puro, syvä notko, jonka pohjalla on puro'." Nimen taustalla voi olla Mikkosen ja Paikkalan mukaan myös henkilönnimi Georgius (suom. Jyrki, Jyri). Ehkä Jyrinkoski-nimen tausta on johdateltavissa näille samoille lähteille?
Jos lehtileikkeiden keräystyö on esimerkiksi sukulaisen sota-aikana tekemä, säilyttäisin itse leikekirjat suvussa muistona raskaista sotavuosista. Suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet ovat vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoteen 1939, ja sitä uudemmat lehdet ovat käytettävissä vuoteen 1954 digitaalisesti vapaakappalekirjastoissa. Tutkijoilla ja muillakin kiinnostuneilla on siis jo nyt kattavasti käytössään kotimaiset sota-ajan lehdet. Jos leikkeissä on paljon paikallisia uutisia, leikekirjoja voisi ehkä tarjota omaan lähikirjastoon, joissa on yleensä jonkinlainen paikalliskokoelma.
Sieniä ei kannata opetella tunnistamaan yksin kuvista. Erehtymisen ja myrkytyksen vaara on silloin suuri. Kuvan sieni voisi olla jokin mesisienistä (kasi käsiteltynä syötävää, yksi syömäkelvoton), mutta se voisi olla myös tappava myrkkynääpikkä. Linkki Luontoportin sivustolle. tai Linkki Luontoportin sivustolle.Kokeilisin Sieniseura Facebook-sivustoa tai kävisin näyttämässä sientä sienineuvonnassa. Tosin tämän vuoden tapahtumat näyttävät olevan ohi. Linkki Sieniseura FacebookKirjastosta löytyy myös hyviä sienikirjoja. Esim. Rikkinen, Jouko: Sienten kirjo tai Korhonen, Mauri: Sienet Suomen luonnossa. Linkki Lapinkirjasto.finna.fi.
Kaivattu nuortenkirja on norjalaisen Evi Bøgenäsin Kartanon Stina. Päähenkilö Stinan ohella kirjan henkilöitä ovat mm. tytöt Grete ja Unni sekä pojat Viggo ja Sverre.Kartanon Stina | Kirjasampo
Tove Janssonin kuvakirja Vaan kuinkas sitten kävikään? (alkuteos ruotsiksi Hur gick det sen?) on käännetty espanjaksi nimellä El pequeño trol Mumin, Mymla y la pequeña My. Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Tähän kysymykseen on aikaisemmin vastattu: Koetin itse jo etsiä, mutten löytänyt "pätevää" vastausta. Eli miten se aivastus-rimpsu menee? Hyvää, pahaa, rakkautta, rahaa... Variaatioita tuli vastaan… | Kysy kirjastonhoitajalta
Hei,Jack Halkaisija lienee ollut alkuperäinen yleistynyt nimitys Suomessa, koska se löytyy lehdistä jo vuoden 1888 joulukuussa eli saman vuoden aikana, kun murhat tapahtuivat. Kirje, josta Jack the Ripper -nimitys tulee, putkahti esille syyskuun lopulla 1888. Vuodelta 1889 löytyy myös nimitys "Silpoja Jaakko" ja "Jack watsanleikkaaja".Jack Halkaisija oli yleisin nimitys vielä 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, koska Saksalaisissa Theo von Blankenseen kirjoittama Sherlock Holmes-novelli on sanomalehden jatkokertomuksessa suomennettu nimellä "Kuinka Jack-halkaisija vangittiin" Wiipuri n:o 27 3.2.1910. Alkuperäinen novellin nimi on "Wie, Jack, der Aufschlitzler, gefasst wurde" ja aufschlizen tarkoittaa pikemminkin viiltäjää kuin...
Kasvi on orjanlaakeri, joka tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama. Orjanlaakeri on liitetty jouluun ainakin Iso-Brianniassa jo keskiajalla. Postikorteissa orjanlaakeri on esiintynyt englantia puhuvissa maissa n. vuodesta 1850. Orjanlaakeri ei juurikaan menesty hyvin Suomen ilmastossa, joten tämä jouluperinne on omaksuttu muualta.https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakerihttps://www.english-heritage.org.uk/learn/histories/christmas-greenery-history/https://culturical.com/the-first-christmas-cards/
Rauni Mollberg (1927-2007) oli ankara ja ehdoton ohjaaja, jonka elokuvissa esiintyminen oli usein ihmisillekin koettelemus. Hän todella oli usein työtoveriensakin mielestä liian julma eläimille. Elokuvan keinoin on mahdollista esittää väkivaltaa niin ihmisiä kuin eläimiäkin kohtaan ilman että sitä toteutetaan oikeasti, mutta Mollbergin elämäkerran kirjoittaneet Niko Jutilan mukaan tällainen ei ohjaajalle useinkaan kelvannut. Tietääksemme Mollberg ei saanut koskaan rangaistusta eläinrääkkäyksestä. Julkisuudessa sitä kuitenkin paheksuttiin, erityisesti Maa on syntinen laulu -elokuvan (1973) kohdalla. Aika on onneksi muuttunut. Vaikka eläimet kärsivät monin tavoin ihmisen toimista edelleen, eläinrääkkäys suomalaisessa...
Hei!
Saa tuoda jos kirjastossa on kirjankierrätyspiste. Valitettavasti tekijänoikeuksien takia niitä ei voi tarjota kirjastoille lainakokoelmaan otettavaksi. Sellon kirjastossa Espoossa olisi ehkä eniten potentiaalisia ottajia, koka siellä on suuri venäläinen kokoelma. Tikkurilan kirjastossakin on taas kierrätyskärry. Muista kirjastoista kannattaa varmuudeksi kysyä ovatko ne jo palauttaneet kirjankierrätyspisteensä, koska monesta paikasta ne otettiin koronan takia pois.
Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua historiatietoa kyseisessä paikassa toimineista firmoista ennen thai-ruokapaikkaa. Kyseinen ravintolahan on ollut jo niin kauan tuossa osoitteessa, että muistivarainen perimätietokin oli kirjastossa hataraa paikan aiemmasta toiminnasta. Pari henkilöä tosin muisteli, että siinä saattoi olla aiemmin kampaamo... tai sitten ei:-)
Mikäli olet Facebookissa, suosittelen tiedustelemaan asiaa seuraavilla FB-foorumeilla:
Lahti -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/10530030157/
Lahden ravintolahistoria -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/1945162302429793/
Kirjoja kyseisestä tykkikomppaniasta ei vaikuttaisi olevan. Muutamia muita lähteitä:
Tykkikomppanian digitoidut sotapäiväkirjat 18.6.1941-14.8.1944 löytyvät Sotasampo -palvelusta:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11698
34. Panssaritykkikomppanian (todennäköisesti sama yksikkö uudelleen nimettynä) sotapäiväkirjat 1.8.1944-20.11.1944 on myös digitoitu:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11691
34. Tykkikomppania esiintyy myös Martti Kokon Viipurin taistelua 1941 käsittelevässä artikkelissa Kansa taisteli -lehdessä 9/1983. Lehti on saatavilla digitoituna Suomen Sotahistoriallisen Seuran sivuilta:
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1983/Kansa_Taisteli_09_1983.pdf
Finna-palvelussa on muutama valokuva:
https://finna.fi/...
Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet...
Valitettavasti verkkolähteistä ei löydy tietoa siitä, miksi Sylvi Kekkonen ei pitänyt anopistaan. Voi olla, ettei kyseinen tieto ole levinnyt julkisuuteen. Asian tutkimiseksi ensisijaisia lähteitä ovat Kekkosen ja hänen perheenjäsentensä elämäkerrat, joita olitkin jo pari lukenut.
Sylvi Kekkosen elämäkerrat on löytyvät Helmet-kirjastosta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssylvi%20kekkonen%20el%C3%A…
Tietoa voi etsiä myös Urho Kekkosen elämäkerroista, jotka löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Surho%20kekkonen%20el%C3%A4…
Varsinaisia stand up-komiikan oppaita ei ole Helmet-kirjastoissa saatavilla kovin montaa. Alla olevista linkeistä aukeavat tiedot teoksista, joissa käsitellään stand upin teoriaa ja annetaan vinkkejä stand up -koomikoille.
Ala naurattaa! : stand up -komedian käsikirja / Markku Toikka & Maritta Vento (2000)
Das humoristische Manifest : kirja stand up -komiikasta / André Wickström (2005)
The best stand-up and comedy routines / compiled by Mike O'Brien (2006)
Be a great stand-up / Logan Murray (2010)
Sanalla stand up -komiikka löydät Helmet-haulla lisää esimerkiksi aiheeseen liittyviä elämäkertoja ja DVD-tallenteita. Sanalla ståuppkomik löydät aiheesta ruotsinkielistä aineistoa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jos sinulla on...
