Verkosta löytyi esimerkiksi seuraavia:
A cynic is a man who, when he smells flowers, looks around for a coffin. (H. L. Mencken)
The only way you can become a legend is in your coffin. (Bette Davis)
Ruumisarkku on täällä monen köyhän ensiasunto. (Erno Paasilinna)
Lisää löytyy googlaamalla esimerkiksi "coffin quotes".
Runoista tulee mieleen esimerkiksi Emily Dickinson: A Coffin - is a small Domain ja Edith Södergran: Kruununi on liian raskas.
Kallion kaupunginosaan liittyvistä kirjoista meiltä on kysytty ennenkin. Tässä joitakin aikaisempia vastauksia, jotta liittyvät aiheeseen:
Haluaisin tietää, missä kaikissa kirjoissa Helsingin Hakaniemi ympäristöineen esiintyy:
https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-missa-kaikissa-kirjoissa?language_content_entity=fi
Ketkä kirjailijat kirjoittavat tai ovat kirjoittaneet Helsingistä tai Kalliosta?
https://www.kirjastot.fi/kysy/ketka-kirjailijat-kirjoittavat-tai-ovat?language_content_entity=fi
Helmet-tietokannasta on mahdollista etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla Helsinki ja Kallio (rajasin Leena Lehtolainen kirjoittamat Maria Kallio -kirjat pois). Näin haettuna sain hakutulokseksi 80 teosta : Kallio-aiheista...
Tarkistin kysymäsi asiat kirjoista. Spiderwickin kronikoiden viidennessä osassa Mulgaratin raivo (suomentanut Ulla Lempinen, WSOY 2005) Mulgaratia sanotaan hirviöksi. En ainakaan selailemalla löytänyt mainintaa siitä, että hahmoa sanottaisiin myös örkiksi.
Simonin hiiret Lemondrop ja Jeffrey tunnetaan suomennoksissa nimillä Aapeli ja Nekku. Tämän tarkistin niin Haltijakirjasta (suomentanut U. Lempinen, WSOY 2004) kuin Mulgaratin raivostakin.
Messuhalli sijaitsi Uhtualla. Paikasta löytyy kuvia SA-kuva-arkistosta ja Finnasta. Lähteet ja linkitKansa taisteli 10/1984: https://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1984/Kansa_Taisteli_10_1984.pdfSA-kuva-arkisto: http://sa-kuva.fi/Finna.fi: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=sotilaskodit+messuhalli&type=Al…
Lokit ovat lähes kaikkiruokaisia ja ne syövät sitä ravintoa, jota helpoimmin on saatavilla. Avainsanoja lokkien ravinnonhankinnassa ovat kekseliäisyys ja joustavuus. Kaupunkien keskusta-alueilla eläville lokeille on tarjolla niin paljon helposti saatavilla olevaa ravintoa talousjätteestä linnunpoikasiin ja torien myyntipöytien antimiin, ettei niiden tarvitse välttämättä koskaan vaivautua hyödyntämään kalastustaitojaan – saatikka tehdä pitkiä ruoanhakumatkoja kaikkein välittömimmän elinpiirinsä ulkopuolelle.Kirjallisuutta: Riku Cajander, Lokkien maailma
Lapsesi kuulostaa kovalta lukijalta. Sherlock Holmes -kirjoissa ei varmaankaan ole mitään ikäryhmälle sopimatonta. Jos tekstissä tulee vastaan asioita, joita hän ei ymmärrä, vanhemmat varmaankin selittävät. Tapahtumat kuitenkin sijoittuvat viktoriaaniseen aikaan. Lukulistasta päätellen poikaasi kiinnostavat historiaan liittyvät "sopivan jännät kirjat". Tässä joitain mahdollisuuksia :Sherlock Holmes -maailmaan pääsee sukeltamaan myös lastenkirjojen kautta. Englantilainen Ali Standish on aloittanut baskervillen koulu -sarjan, josta ensimmäinen osa Outoja tapauksia Baskervillen koulussa on käännetty suomeksi (Tammi, 2024). Kirja kertoo Arthur-pojasta, jolla on poikkeukselliset päättelytaidot ja joka pääsee niiden avulla erityisellä...
Unto Kupiaisen runoteos Peeveli ja Peipponen (1958) löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista. Sitä on saatavilla myös useista muista Suomen kirjastoista.Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.259372?sid=4782531482Finna.fi: https://finna.fi/Record/anders.390784?sid=4782530804
Kysymyksessä voisi olla lähetys "Oopperailta New Yorkissa: Francis Poulencin ooppera Karmeliittain tarinoita", joka kuultiin Yle Radio 1:ssä 8.6.2019. Ohjelmatietojen mukaan ohjelmassa kuultiin taltiointi Metropolitan-oopperan esityksestä, lisäksi "Illan kuluessa oopperalaulaja Margareta Haverinen-Brandt, lakiasian johtaja Heikki Cantell ja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä."Ohjelma ei ole enää kuultavissa Yle Areenassa, mutta sen voi kuunnella Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä, joiden yhteystiedot löytyvät täältä:https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/kavinasiakaspiste/
Saatavilla olevista sukunimikirjoista, kuten Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta, ei löytynyt mainintaa Kasittula-sukunimestä. Sukunimi.info sivustolla kerrotaan hieman tästä harvinaisesta sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kasittula.html
Elokuva on esitetty Suomessa vain tv:ssä vuonna 2005. Videolla sitä ei ole julkaistu lainkaan. Siksi sitä voi olla vaikea löytää esimerkiksi kirjastosta. Vaihtoehdoksi taitaa jäädä tilaaminen ulkomailta.
Laulun tekijä on venäläinen Bulat Okudzava/ Okudzhava (1924-1997) ja laulun nimi suomeksi Francois Villonin rukous. Hän oli prosaisti ja runoilija, joka lauluissaan korosti sanojen merkitystä. Lauluja Okudzava teki noin 200 ja esitti näitä kitaran säestyksellä pienissä tapahtumissa. Lauluja äänitettiin salaa kaseteille ja ne kiersivät etenkin opiskelijoiden keskuudessa kädestä käteen, hiukan samoin kuin Vladimir Vysotskin laulut. Virallinen taho ei Okudzavan lauluja hyväksynyt.KOM-teatteri esitti 1982 ohjelman Avattu ovi, jossa se esitti Bulat Okudzavan ja Vladimir Vysotskin lauluja. Tässä Francois Villonin rukouksen esitti Pirkko Saisio. Laulun ovat suomentaneet Jukka Mallinen ja Kaj Cydenius yhdessä. Laulu kuultiin Saision...
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on...
Kunnalliskertomuksia ei löydy Inarin kirjastosta, vaan kunnalliskertomukset on varastoitu Inarissa johonkin muuhun paikkaan. Tähän vastaukseen ei ehtinyt tieto siitä, mihin. Rovaniemen kaupunginkirjasto on luetteloinut omistamansa kunnalliskertomukset nimellä toimintakertomukset: Inarin toimintakertomukset vuosilta 1957-1958 ja vuodesta 1960 eteenpäin löytyvät kyllä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta, mutta se on muun Rovaniemen pääkirjaston ohella suljettu kirjaston remontin ajaksi ainakin 31.5.2025 asti. Remontin aikana aineisto ei ole saatavilla, sen jälkeen toimintakertomuksia voi pyytää tarvittaessa lukusalilainaan oman kirjaston kautta.
Monikieliset kirjat, joissa on rinnakkaiskäännös arabiaksi (toinen kielistä on arabia) ovat lähinnä lasten aineistoa.Alla olevasta listasta löydät Helmet-kirjastojen kokoelmien monikieliset kirjat, joissa on toisena tai yhtenä kielenä arabia. Monikielisiä kirjoja Helmetissä - arabiaTässä vielä lista Finnasta, ts. listassa on Suomen muiden kirjastojen monikielisiä kirjoja, joissa on rinnakkaiskäännös arabiaksi. Monikielisiä kirjoja Finnassa - arabia
Kameratyöskentelyn, visuaalisen ilmeen ja todennäköisen valmistumisajankohdan perusteella sanoisin, että elokuva voisi olla Keke Soikkelin ohjaama kauhuelokuva Tuomion saari (2023).
Kyseinen runo löytyy teoksesta On kylmä, täällä palaa : kaksi runokokoelmaa (WSOY 2004). Runo löytyy aivan lopusta.Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran ruotsiksi nimellä Det är kalt, det brinner vuonna 2003 ja suomeksi 2004. Kääntäjänä Jyrki Kiiskinen.
Sukututkijoille on kyllä tehty vanhojen käsialojen lukuoppaita, mutta nykykäsialojen tulkitsijoille on saatavissa oikeastaan vain grafologiseen tulkintaan paneutuvaa kirjallisuutta. Nimikirjoitukset ovat kyllä siinä määrin oma lukunsa, niin sanoakseni, että niiden selvittelyyn käsialantutkimuksen kirjoista tuskin on paljon apua (esim. Leo Pennanen, Käsialatiedon opas; Osmo Oksanen, Mitä käsiala paljastaa).
Kyseinen laulu on nimeltään Raastuvan penkillä ja laulu on suosittu teekkareiden lauluilloissa.Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Helsingin kirjastoista Sellon musiikkiosasto ja tikkurilan musiikkivarasto, joten tätä kautta voit tarkistaa laulun sanat.Netistä kun etsin tietoa laulusta, niin useammassa lähteessä kappale mainittiin lauluna, jossa vaihtuu kieli kesken kappaleen.Löysin tallaiset sanat:"Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa.Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa-ra-ra-ra,Veera se vapisi ja penkki se natisija orkar du inte mera-ra-ra-ra.Veera se vapisi ja penkki sen natisija orkar du inte mera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera-...
Lahden kaupunginosien nimistön alkuperä on selitetty kattavasti seuraavassa teoksessa:Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö, Lahden kaupunki 1994. 951-849-391-X
