Saamelaisaktivisti ja uranuurtaja Elsa Laula Renbergistä (1877-1931) löydät tietoa esim. Vuokko Hirvonen. Saamenmaan ääniä, SKS 1999 (väitöskirja, myös saameksi)ja norjaksi Peder Borgen. Samenes förste landsmöte, 1997 (ISBN 82-519-1249-0)Teos mikä kertaa saamelaisten kansallisesta heräämisestä kertoo kyllä myös Laulasta. Myös artikkeleita, OTTAR-lehdessä. Kaukopalvelun kautta saatavissa Lapin maakuntakirjasto, Lappi-osasto/Saamelaiskirjasto
Huom. myös nettiyhteydet aineistorekisteriin:
http://lapponica.rovaniemi.fi
http://www.rovaniemi.fi/aurora
Etsimänne teos Ekblom Uno: Reseskildring av motorbåtsfärden från Åland till New York : med Eckerö, den minsta motorbåt som någonsin krossat Atlantiska oceanen löytyy esimerkiksi Maarianhaminan kirjastoista ja Åbo Akademin kirjastosta. Teos on alunperin ilmestynyt vuonna 1940, mutta siitä on otettu uusi painos vuonna 2018. Maarianhaminassa on teoksesta myös tuo uusi painos.
Teidän kannattaa siis tehdä kaukolainapyyntö oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
Valtiollisissa menoissa käytetään virallista kieltä tai kieliä. Jos joku ei niitä ymmärrä, on hänen omalla vastuullaan hankkia käännös tai tulkki. Luonnollisesti tilanne on toinen, jos kysymyksessä on esimerkiksi valtiovierailu, jollaisen yhteydessä ainakin pääosa asiakirjoista julkaistaan molempien maitten virallisellä kielellä. Toisaalta jos joku pitää spontaanin puheen, ei siitä voi olla etukäteen käännöstä, vaan sellainen tehdään tarpeen mukaan.
Heikki Poroila
Kyseessä on ruotsalainen kirjailija Elsa Carlsson. Hän on ilmeisesti eri henkilö kuin hänen täyskaimansa, joka oli tunnettu näyttelijä. Kirjailijasta löytyy hiukan tietoja osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf3852939-850e-44a8-8d3e-06a99d761946. Häneltä on myös suomennettu muutama teos.
Kiitos myös mukavasta kirjastomuistosta!
Samankin kasvin kylmänsietokyky vaihtelee eri vuodenaikojen mukaan. Kun kasvi kasvaa voimakkaasti, kylmänsieto on heikoimmillaan. talvella tai kuivuuden aikana kylmänsieto on vahvempaa. Vihreiden kasvien (klorofylliä sisältävien) kylmyyden sietokyky myös kasvaa ympärisötn vaatimusten mukaan. Siksi lajit, joiden siemenet ovat peräisin kylmillä alueilla kasvaneilta lajeilta, kestävät kylmää paremmin kuin tropiikin siemenistä kasvaneet.
https://peda.net/hankkeet/sk/dkt:file/download/efdf0037785b746acda82fe16decaf96d47c325c/Kasvit%20talvella%20pdf.pdf
Luontoon liittyviä kysymyksiä kannattaa lähettää myös Kysy luonnosta -palstalle.
https://suomenluonto.fi/kategoria/luonto/kysy-luonnosta/
Siellä luontokysymyksiin on ryhmä...
Arvelen, että kyse oli ehkä laulun sanoista? Valitettavasti en löytänyt tällaista Youtubesta, kirjaston aineistokokoelmista, Fono.fi-palvelusta, http://www.fono.fi/ enkä Viola-diskografiasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/.
Suomessa on erityyppisiä säätiöitä. Itsenäisten säätiöiden lisäksi on paljon ns. epäitsenäisiä säätiöitä ja rahastoja. Säätiöt rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään säätiörekisteriin. Säätiöiden enemmistö on pieniä säätiöitä, joiden hallituksessa saattaa olla usein vain lain vaatimat kolme henkilöä. Pienten säätiöiden hallinto perustuu usein täysin vapaaehtoisuuteen ja muun muassa hallituksen jäsenyydet ovat tavallisesti luottamustoimia, joista ei makseta palkkiota.
Suuri osa säätiöistä hoitaa varainhankintansa itse, osa taas on julkisen viranomaisen perustamia ja/tai rahoittamia. Säätiön vuosittaiset tulot voivat koostua sijoitusten tuotoista kuten koroista ja osingoista, vuokrista, lahjoituksista sekä...
Backman, Fredrik: Kiekkokaupunki. Arvostelijan mukaan "Ruotsalainen pikkukaupunki hengittää jääkiekkoa, mutta juniorijoukkueen tähtipelaajaan kohdistettu rikostutkinta mullistaa koko kaupungin. ”Kiekkokaupunki” on erinomaisesti kirjoitettu fiktiivinen jääkiekkokirja.". Rikostutkinnasta huolimatta ei ole dekkari.
Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa. - Kertomus menetyksestä ja selviytymisestä.
Asko Sahlberg: Yö nielee päivät. - suomalainen kirja, tapahtuu Göteborgissa, ulottuu 2000-luvulle.
Tarkennettu Helmet-haku rajauksin kaunokirjallisuus ja ruotsi ja 2000-luku ei jännitys tuottaa seuraavan tuloksen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kaunokirjallisuus%29%20%28Ruotsi%29%20%282000-luku%20-j%C3%A4nnitys%...
Eduskunnan kirjastolla, www.eduskunta.fi, on Euroopan unionia koskeva kattava tietopaketti, josta mm. löytyy linkki Euroopan unionin sivulle ks. EU in the World - European External Action Service (europa.eu) Samassa Eduskunnan kirjaston tietopaketissa on myös osio EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, josta suora linkki samannimiseen julkaisuun ks. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Publications Office of the EU (europa.eu)
Eduskunnan kirjasto on tällä hetkellä suljettu, mutta Euroopan unionia koskevat ajankohtaiset asiat ja eri aihepiirien asiantuntijat löytyvät myös Eurooppatiedotuksen sivulta ks. https://eurooppatiedotus.fi/keita-me-olemme/ Eurooppatiedotus on osa ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän...
Viime vuosilta on useita esimerkkejä siitä, kuinka Suomen poliittiset päättäjät ovat leikanneet palkkojaan tai palkkioitaan.
Vuonna 2013 Tasavallan presidentti alensi omaa palkkiotaan 20 prosenttia. Sitä ennen presidentin veroton palkkio oli 160 000 euroa vuodessa, presidentti Niinistö alensi oman palkkionsa 126 000 euroon. Tämän jälkeenkään sitä ei ole nostettu.
Juha Sipilän hallitus teki vuonna 2015 useita päätöksiä, jotka alensivat ministereiden palkkioita. Sipilä ilmoitti tuolloin, että hallituksen ministerit tekevä joka vuosi viikon ajan töitä ilman palkkaa. Lisäksi Sipilän hallitus sopi edellisten hallitusten tavoin siitä, että hallituksen jäsenille maksettavaa palkkiota alennetaan viidellä prosentilla hallituskauden...
Tautinimeke 63 on vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön perusteella Pitkälliset keuhkosairaudet (Affectiones chronicaea pulmonum). Sotapalveluskelpoisuusluokka B II on puolestaan Vaikeat tapaukset, jotka kokemuksen perusteella eivät tule toimeen kenttäoloissa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Tarina ei varsinaisesti liity Littoisiin. Mutta perheen äiti Hanna Kattilakoski on aikoinaan käynyt koulua Littoisissa. Ja kun poliisi Rillirousku haluaa selvittää, kuka on se riiviö, joka kasteli hänet vesi-ilmapalloilla, Hanna keksii hädissään, että riiviö on muuttanut Littoisiin. Hän nimittäin itse pudotti pallot Rillirouskun päähän vahingossa.
Tämä selviää kirjan uudemman painoksen (2014) sivuilta 22-23.
Hei!
Sivuston www.discogs.com mukaan levyä olisi myynnissä parissa verkkokaupassa. Mene siis sivustolle, valitse advanced search ja kirjoita title/name-kenttään levyn nimi ja klikkaa sivun alaosassa Search. Valitse hakutuloksista oikea levy ja klikkaa sivun vasemmassa laidassa kohtaa Marketplace Buy CD.
Hei,
näyttäisi olevan sepän signeeraus. Yritin tutkia meiltä kirjastosta löytyviä suomalaisia hopealeimoja käsitteleviä teoksia, mutta niistä ei oikein ollut apua tekijän henkilöllisyyden selvittämiseksi. Olisikohan kyseessä helsinkiläinen seppä? Toinen kuvio oikealta näyttäisi kovasti veneeltä. Leimat-sivustolta löytyy helsinkiläisiä hopeaseppiä ja heidän käyttämiään nimikirjainleimoja. Sieltä tulee vastaan nimi Hjalmar Gräsbäck, joka käytti leimaa HjGr. Jos signeerauksen toisen kirjaimen voisi tulkita J:ksi ja viimeisen R:ksi, saattaisi Gräsbäck olla tekijä. Tämä on toki vain tulkinta.
Tässä linkki sivustolle:
https://www.leimat.fi/leimahaku/leimahaku_fi.php?nimileima=&paikkakunta…
...
Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
Hei!
Toki hankitaan! Jos haluat tarkentaa toivomusta tai tehdä hankintaehdotuksen tietyistä levyistä voit tehdä sen myös tällä lomakkeella: https://formbox.fi/e-form/fi/LPR/a90dd0372c
tai sähköpostiin niko.kolehmainen@lappeenranta.fi tai musiikki.kirjasto@lappeenranta.fi
Ystävällisin terveisin
Niko Kolehmainen / Lappeenrannan kaupunginkirjasto
lehiä (= liesuta)
kuljeskella ympäriinsä, olla menossa, liesussa.
Esimerkki Orimattilasta: "Likkakii on alkannuk kovast lehii kylällä, vaik koulu viälä kesken on."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Voisikohan olla kyseessä Steven Halprinin Chakra Suite, https://www.stevenhalpernmusic.com/product/chakrasuite/?
En löydä sitä Helmet.fi:stä, mutta kylläkin muita joogamusiikkilevyjä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28jooga%29%20%28musiikki%…
