Lasin ja veden välillä vaikuttaa adheesiovoima. Sen synnyttää lasin ja vesimolekyylin erimerkkiset varaukset.Lähteet:Veden adheesio ja koheesio - Opetus.tv
Näyttäisi siltä, että 1950-luvulla Helsingissä toimivat ainakin Helsingin Pallonlyöjät, Helsingin Pallo-Toverit ja Helsingin Veto. Voisiko kyseessä olla jokin niistä? Joukkueiden Wikipedia-sivut ovat melko tiiviit, joten niiden perusteella ei pysty kunnolla arvioimaan toiminnan laajuutta 1950-luvulla.Tässä joukkueiden Wikipedia-sivut:https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Pallonly%C3%B6j%C3%A4thttps://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Pallo-Toverithttps://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Veto
En löytänyt tietoa nimenomaan patapesukone-sanan etymologiasta. Olettaisin kuitenkin nimityksen juontavan juurensa ammattikeittiökäyttöön, jossa koneeseen on tarpeellista mahtua isoja keittoastioita ja pesukoneelta vaaditaan sekä tehokkuutta että nopeutta myös pinttyneen lian puhdistuksessa. Pata-sanaa käytetään suomen kielessä myös vahvike-elementtinä (https://kielikello.fi/tapotaysi-ja-patajuoppo/) mutta siitä en uskoisi tässä olevan kyse.Asiaa voi halutessaan tiedustella vielä Kotimaisten kielten keskuksesta esimerkiksi tällä verkkolomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/
Et kerro tarkemmin, minkälaisia kirjastoja tarkoitat. Oletan, että mielenkiinnon kohteena ovat yleiset kirjastot. Kävin läpi yleisten kirjastojen historiaa Suomessa sekä kirjastoammattilaisille kohdennettua ammattikirjallisuutta eri aikakausilta. Läpikäymäni aineisto ei tietenkään ole aukoton, mutta en löytänyt mistään viittauksia siihen, että kirjastokortin hakijoita ja haltijoita olisi arvioitu kuvaamallasi tavalla. Suomessa kirjastojen lähtökohtana näyttää ylipäänsä olevan kansansivistystyö, ja lainaajiksi on haluttu alusta alkaen saada mahdollisimman suuri osa väestöstä, kuten alla olevat esimerkit kuvaavat.A. A. Granfelt muotoili jo vuonna 1905 Kansanvalistusseuran julkaisemassa kirjassa Opas kansakirjastojen hoidossa asian näin: "...
Pohjan Tornio -lehti on ilmestynyt vuosina 1978-1991. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilmattuina Kansalliskirjastossa.Pohjan Tornio | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu
Ainakin Vanhusten Turva Säätiön Laitelainaamo tarjoaa tablet-laitteita ikäihmisille: Laitelainaamo | Helsinki | Vanhusten Turva Säätiö järjestää ikäihmisille suunnatun tapahtuman Kampin palvelukeskuksessa 25.11.2025 klo 13-14.30. Lisätietoa tässä: Laitelainaamo Kampin palvelukeskuksessaHelmet-kirjastoissa on joitakin kotiin laittavia digilaitteita kuten skanneri ja DVD-asema, mutta suurin osa digilaitteista on kirjastossa käytettäviä, eikä niitä anneta kotilainaan.Laitteiden käytön neuvontaa ja erilaista digitukea on tarjolla kuitenkin runsaasti niin kirjastoissa kuin esimerkiksi asukastaloilla. Yleensä jos omaa laitetta ei ole, opastus tapahtuu neuvontapisteen laitteilla. Kirjastoissa käytössä on pöytätietokoneita, kannettavia...
Kissankieli syntyi vuonna 1908, ja se on Fazerin edelleen valmistamista konvehdeista kaikkein vanhin. Fazer: Kissankieli, mantelirouhe, caramel… Tutustu konvehtirasian kuuluisuuksiin! https://www.fazer.fi/tuotteet/suklaa/artikkelit/kissankieli-mantelirouhe-caramel-tutustu-konvehtirasian-kuuluisuuksiin/Tässä Helsingin kaupunginmuseon kuvassa Kissankieliä-rasian on arveltu olevan 1930-luvulta rasia; Kissankieliä - Kattungor; makeisrasia, konvehtirasia | Helsingin kaupunginmuseo | Finna.fiTurun kaupunginmuseon Tuliaislajitelma-kuvan perusteella rasia näyttää vanhalta, mutta tiedoista ei löydy rasian ilmestymisajankohtaa. Keksipaketti Hangon Tuliaislajitelma | Turun kaupunginmuseo | Finna.fiJörn Donnerin Fazer 100- historiikissä (...
Nykytaidemusiikin nuottijulkaisut ovat yleisissä kirjastoissa melko harvinaisia. Uusista pianonuoteista suurin osa on vanhojen klassikoiden valikoimia tai populaarimusiikkia. Alla muutama ehdotus, joita löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.Paavo Heininen: Etydejähttps://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=etydit+heininen&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22 Kalevi Aho: 19 preludia pianolle on sävelletty 1960-luvulla, mutta julkaistu nuottikirjana vasta kymmenkunta vuotta sitten:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3552291?sid=5255456554 Lauri Kilpiö: Yösoutu järvellähttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.4349452?sid=5255456554 Lauri Mäntysaari: Chats before sunrise :...
Meille tuli päällimmäisenä mieleen muutama kotimainen kirjailija. Kysymyksestä ei käy ilmi, että onko haussa kotimainen vai käännöskirjailija, joten laitan tähän listaan nyt nämä ensimmäisenä mieleen tulleet kirjailijat.Absoluuttisen nollapisteen Tommi Liimatta on kirjoittanut useampia teoksia, joten häntä tarjoaisin nyt kysymyksesi perusteella vahvimpana ehdokkaana. Samoin Mokoma-yhtyeen Marko Annala on kirjoittanut useampia kirjoja. Elonkerjuu-yhtyeen Simo Ralli on kirjoittanut muutaman kirjan. Insomnium-yhtyeen Niilo Seväseltä on julkaistu kaksi kirjaa ja Sentencedin Sami Lopakka on myös kirjoittanut kaksi kirjaa.
En löytänyt tällä hetkellä muualta ukulele-ryhmiä. Lainattavia ukuleleja on monessa kirjastossa, esim. Helsingissä https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55493. En löytänyt myöskään maksutonta ryhmää muilta toimijoilta, musiikkikouluista löytyy kyllä ryhmiä. Tapahtumat ovat tosin olleet pitkään jäissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, ne lähtevät vähitellen käyntiin rajoitusten poistuessa. Voisit ehkä esittää toivomuksen lähikirjastoosi ukulele-ryhmästä.
Facebookista löytyy Helsinki Ukulele ryhmä, jossa on jonkin verran keskustelua, sieltä voisi myös kysyä vapaista soittoryhmistä, https://fi-fi.facebook.com/groups/282910178471416/
Electric vehicles tax benefits and purchase incentives (2021) sisältää vertailua Euroopan unionin jäsenvaltioiden veroeduista ja hankintatuista, näin yksityiskohtaista tietoa en kuitenkaan sieltä löytänyt. Muiden maiden tietoja löytyy World Economic Forumin artikkelista aiheesta sekä IEA:n Global EV Outlookista, Sähköautojen hankintatukeen on perehtynyt Traficom, sieltä osataan varmaankin auttaa lisää.
Etsimäsi teos voisi olla James Pattersonin Suzannen päiväkirja, WSOY 2002
"Katie Wilkinson on löytänyt unelmiensa miehen. Lupaava suhde katkeaa äkillisesti, kun Matt Harrison jättää hänet. Ainoaksi selitykseksi jää vain päiväkirja, joka tuntematon nuori äiti on kirjoittanut lapselleen.
Päiväkirjassaan äiti kertoo rakkaudesta lapseen ja suunnattomasta riemusta, jonka äitiys on tuonut hänen elämäänsä. Toivon ja tuskan vallassa Katie huomaa päiväkirjan kertovan myös Matt Harrisonista - paljon enemmän kuin hän osasi kuvitellakaan. Entistä syvempi rakkaus lähtee itämään miehen aiemmasta elämästä, josta hän ei kyennyt koskaan kertomaan Katielle." -Kirjasampo
Jos tarkoitit Arno Kotron, Christer Lybäckin kirjoittamaa elämäkertaa, kirjaa ei valitettavasti voi hankkia kirjastoon äänikirjana. Kirjasta ei ole olemassa cd-muotoista äänikirjaa. Kirjasta on olemassa Otavan kustantama sähköinen äänikirjaversio, mutta sitä ei voi hankkia kirjastoihin. Kustannusyhtiö Otava on päättänyt, että se ei toistaiseksi myy kirjastoille kustantamaan sähköistä aineistoa. Kiellon syynä on se, että sähköisen kirjastoaineiston kirjailijakorvauksista ei ole saatu valtakunnallisesti sovittua. Perinteisenä kirjana kirjaa on toki kirjastossa tarjolla.
Yle uutiset:
https://yle.fi/uutiset/3-11183060
Tässä joitakin mahdollisesti sopivia kirjoja.
Aikuisten kaunokirjallisuutta
Tommi Kinnunen: Lopotti
Kalle Niinikangas: Tervetuloa Mongoliaan
Lars Sund: Kolme sisarta ja yksi kertoja
Sofi Oksanen (toim.): Sokea ei pelkää pimeää (novellikokoelma)
Vappu-Tuuli Fagerson: Special edition
Tietokirjallisuutta
Hanna Väätäinen: Rumbasta rampaan - vammaisen naistanssijan ruumiillisuus pyörätuolitanssissa (väitöskirja)
Matti Laitinen: Vammaiset - vaivaisista täysivaltaisiksi kansalaisiksi?
Amu Urhonen: Kompastuksia - vammaispoliittinen pamfletti
Janette Hannukainen, Tuomas Leppäniemi, Veeti Nevalainen, Sanni Purhonen & Sanna Rämö (toim.): Puhu...
Jos sinulla on Helmet-kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, pääset käyttämään PressReader-palvelua vaikka kotoasi käsin. PressReader tarjoaa luettavaksi ulkomaisia aikaus- ja sanomalehtiä. Linkin PressReaderiin löydät Helmet-sivustolla olevan E-kirjasto -otsikon alta. Kun kirjaudut palveluun, valitse ensin Library or group ja sen jälkeen Helmet. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Pääset lukemaan lehtiä missä tahansa.
Nyt voit halutessasi tehdä itsellesi myös oman käyttäjätilin.
PressReader Helmet-sivulla. https://www.helmet.fi/fi-FI/PressReaderiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250189)
Åbo Underrättelser -lehteen vuosina 1876–86 "Ali-kirjeitään" kirjoitteli pappismies Karl-Robert Malmström. Ensimmäinen Åbo-bref julkaistiin lehdessä 22.1.1876, ja Ali hyvästeli lukijansa 189. kirjeensä lopussa 11.4.1886: "Antagligen komma wi då och då att ännu mötas i Å. U. men icke under rubriken 'Åbo-bref' och icke heller under namnet Ali."
Lähteet:
Maija Hirvonen, Salanimet ja nimimerkit
Malmström, Karl Robert (1830-1900) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/361537
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/76331
Hei,
Kannen suunnittelija Seppo Pietikäinen kertoi, että kuva on otettu Helsingissä Johanneksen kirkon edessä. Kuvassa ei ole Pekka Pohjola, vaan Risto Nieminen, josta tuli myöhemmin Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja.
