Radioteatterin äänitteinä säilyneistä kuunnelmista vuosilta 1938–70 löytyy tietoja Pekka Gronowin kirjasta Kahdeksas taide : suomalaisen radioilmaisun historia 1923-1970 (Avain, 2010). Gronowin listan ulkopuolelle jäävien kuunnelmien tietojen etsiminen onkin sitten hieman vaivalloisempaa. Yksi käyttökelpoisimmista lähteistä lienee radion ja television ohjelmatietoihin keskittynyt Antenni-lehti (1965–73), aiemmilta nimiltään Radiokuuntelija (1936–61) ja Radiokuuntelija-tv (1961–65).
"Punainen puu" esiintyy lestadiolaisten kirjallisessa tuotannossa paikkana, josta käsin "linnut" katselevat taivaalliseen Jerusalemiin tai taivaan valtakuntaan. Linnut tässä yhteydessä tarkoittanevat uskovia, mutta punaisen puun merkitys ei oikein avautunut minulle - punainen väri tuntuisi mahdollisesti viittaavan Kristuksen vereen. Ks. "punainen puu" digitoiduissa lehdissä.En saanut selvitettyä mainitsemasi laulun nimeä, mutta sen sanoja on siteerattu esimerkiksi kuolinilmoituksissa, ks. linkki. Laulu saattaa löytyä jostakin Siionin laulut tai Siionin virret -kirjan painoksesta.Lestadiolaisuudesta:Aspegrén, Jorma: Näkökulmia lestadiolaisen kansanliikkeen vaiheisiinLiniakumpu, Aini: Politiikka, talous ja työ - lestadiolaisuus...
Näytelmä "Siinä näkijä, missä tekijä" on näytetty ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginteatterissa 09/08/1976.Lähde:Siinä näkijä, missä tekijä - naytelmat.fi
Et kerro tarkemmin, minkälaisia kirjastoja tarkoitat. Oletan, että mielenkiinnon kohteena ovat yleiset kirjastot. Kävin läpi yleisten kirjastojen historiaa Suomessa sekä kirjastoammattilaisille kohdennettua ammattikirjallisuutta eri aikakausilta. Läpikäymäni aineisto ei tietenkään ole aukoton, mutta en löytänyt mistään viittauksia siihen, että kirjastokortin hakijoita ja haltijoita olisi arvioitu kuvaamallasi tavalla. Suomessa kirjastojen lähtökohtana näyttää ylipäänsä olevan kansansivistystyö, ja lainaajiksi on haluttu alusta alkaen saada mahdollisimman suuri osa väestöstä, kuten alla olevat esimerkit kuvaavat.A. A. Granfelt muotoili jo vuonna 1905 Kansanvalistusseuran julkaisemassa kirjassa Opas kansakirjastojen hoidossa asian näin: "...
Kaikkia julkisin varoin ylläpidettyja kirjastoja tulisi voida käyttää, joko
niin että lainaa tai hyödyntää lukusalia. Kannattaa etukäteen ottaa selvää käyttöehdoista.
Pääkaupunkiseudulla on paljon kirjastoja ja paljon erikoisalaojen kirjastoja, joten olisi hyvä tietää, minkä alan aineistosta olet kiinnostunut. Kurkkaapa
internetosoitetta www.kirjastot.fi tai pyydä näyttämään sitä kirjastossa asioidessasi.
Terveisin Myyrmäen kirjasto
Hei,
kirjastotunnukset löytyvät avattuina ainakin osoitteesta
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA_kstotunn.htm
terveisin Leena Salminen, Vaasan kaupunginkirjasto
Joitain tietoja chatista löytyy tästä julkaisusta: "Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa". Katsauksia 2004/4. Tilastokeskus 2004. Sivulla 86 on taulukko 7.7. "Eräiden internetpalvelujen käyttö...", jossa on myös chatin käyttö mukana.
Ko. julkaisua saa lainaksi mm. Tilastokirjastosta.
Ks. myös http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html
Tunnuslukua ei tiedä kukaan muu kuin sinä itse eikä sitä siis valitettavasti voi saada selville myöskään kirjaston asiakastiedoista.Uuden tunnusluvun saat lähimmästä kirjastosta. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Lahden kirjastoon on tilattu vasta Koiratytöt 5, joten emme osaa sanoa tässä vaiheessa, jatkuuko sarja ja milloin seuraava osa mahdollisesti ilmestyy. Koiratytöt no 5:n on ilmoitettu ilmestyvän elokuussa.
Sarjaa kustantaa Karisto Oy, josta voit tiedustella asiaa itse. Sähköpostiosoite on kustannusliike@karisto.fi
Vaasan kaupunginkirjastossa ei tällä hetkellä järjestetä satutunteja, mutta asia on mietinnän alla, ja niitä on tarkoitus alkaa taas pitämään. Ajankohtaa ei ole vielä päätetty.
Kaarlo Sarkian runo Kehtolaulu on julkaistu kokoelmassa Unen kaivo.(1936). Teos löytyy myös viime vuonna julkaistuna äänikirjana. En osaa sanoa, millaisessa elämäntilanteessa mainittu runo on kirjoitettu. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu kaksi elämäkertaa, jotka löytyvät Helmetistä. Aune Hiiskun teos Kaarlo Sarkia: uneksija - kilvoittelija on julkaistu 1972 ja Magnus Björkenheimin teos Kaarlo Sarkia jo vuonna 1952.
Suomen Sukutukimusseuralla on SukuForum -niminen keskusteluryhmä, josta löytyy henkilö, joka on käyttänyt vanhempaa Juuret -tietokantaa. Sukututkimusseuran sivulta, www.genealogia.fi, on myös linkkejä muihin keskusteluryhmiin.
Tavallisesti Pasilan kirjastossa on ollut kirjojen poistomyynti Lainan-päivän (8.2) aikoihin. Edelleen jatkuva korona-pandemia vaikuttaa siihen,
ettemme tiedä koska seuraava poistomyynti on. Koronan jälkeen, elämän tultua normaaliksi.
Hei,
Bruce Springsteenin uusin cd Letter to you on saapunut kirjastoon marraskuun loppupuolella ja se on luetteloitu noin viikko sitten. Se odottaa vielä tarroitusta, joka tehdään pikimmiten. Sen jälkeen levy lähtee lainaan varausjärjestyksessä. Koska varauksia on niin paljon, levyn laina-ajaksi tulee kaksi viikkoa.
Terveyskirjaston mukaan vatsan vähähappoisuus ei ole sairaus sinänsä, vaikka se voikin aiheuttaa haittaa, kuten röyhtäilyä, lievää vatsakipua, raajojen puutumista. Vaikka vatsan vähähappoisuus ei ole sairaus itsessään se voi olla oire sellaisesta, joten vähähappoisuuden syy tulee selvittää.
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupungin kirjastot ovat suljettuna 1.2–14.2. heikentyneen koronatilanteen takia Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän linjauksen mukaisesti.
Uusia varauksia ei myöskään oteta vastaan kirjastojen ollessa suljettuna. Tämän vuoksi Jyväskylän kirjastoja ei voi valita noutopaikaksi sulkuaikana ja verkkokirjasto ehdottaa muiden Keskikirjastoihin kuuluvien kuntien kirjastoja. Haapamäen kirjasto on aakkosissa ensimmäisenä, siksi se näkyy noutopaikkana ensin. Alasvetovalikosta voi valita myös muita kirjastoja.
Jos kirjan tarvitsee nopeasti, sen voi varata toiseen kuntaan. Silloin varauksen tosin joutuu myös hakemaan ko. kunnan kirjastosta.
Toivottavasti Jyväskylään pääsee taas tekemään varauksia...
Vaasan kaupunginkirjastossa olevista tietolähteistä ei ikävä kyllä löytynyt tietoa tästä asiasta. Asiaa voisi ehkä tiedustella Kansallisarkiston Vaasan toimipisteestä, Varastokatu 2, Vaasa, p. 0295337300.
