Isoisän isoisän lastina on mitä todennäköisimmin ollut tervaa (tanskaksi tjære), joka 1700-luvulla oli Suomen ehdottomasti tärkein vientiartikkeli: parhaimmillaan Pohjanmaan tervan osuus oli jopa 95% koko Suomen viennistä. Fyrpenge ei ollut lastia, vaan kauppalaivoilta niiden kuljettaman lastin mukaan peritty maksu majakoiden ylläpitämiseksi ('majakkaraha' ~ fyr = majakka, penge = raha).Lähteet: Risto Kari, Lasteina tervaa ja sahatavaraa. – Navis Fennica : Suomen merenkulun historia. 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin Baltic connections : archival guide to the maritime relations of the countries around the Baltic sea (including the Netherlands) 1450–1800. 1, Denmark, Estonia, Finland, Germany
Muisteltu runo löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Neljäs lukukirjani (WSOY, 1958). Se on heti kirjan alussa, nimiösivua seuraavalla lehdellä eräänlaisena johdatuksena sisältöön. Sitä ei mainita sisällysluettelossa, joten otaksuttavasti se on kirjan tekijöiden itsensä sepittämä.
Hei! Hauska kysymys! Meitä oli kolme kirjastoammattilaista tämän kysymyksen äärellä.Kannatusta sai kirjaston uudeksi työntekijäksi joku Harry Potterin taitavimmista velhoista, mutta päädyimme Aku Ankan Pelle Pelottomaan ja hänen Pikku Apulaiseensa. Saisimme kaksi työntekijää yhden hinnalla. Pelle ja Pikku Apulainen pystyisivät ratkaisemaan käden käänteessä kaikki atk-pohjaiset ongelmat, kadonneet tiedot ja kirjat. Lisäksi saisimme ystävälliset ja sympaattiset työtoverit joukkoomme.
En selaamalla löytänyt syntymäpäiväkohtaa kirjasta, mutta viimeisillä sivuilla Juliennesta puhutaan 7 vuotta vanhana tyttönä, joten sen perusteella oletan, että hän on seitsemän silloin täyttänyt.
Kaarina Helakisan suomennos "Oli kerran koukkuinen ukko" perustuu ilmeisesti tähän loruun. Tästä suomennoksesta on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. "Riemukkaassa riimikirjassa" (Kirjalito, 1982) runo sisältyy kokonaisuuteen "Eriskummallista väkeä" ja siinä ukolla "oli olallaan koukkuinen kissa". Henriette Willebeek le Mairin kuvittamassa kirjassa "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000) ukolla "oli mukanaan koukkuinen kolli".Myös Hannele Huovin suomennos "Olipa kerran käppyrä äijä" perustuu ilmeisesti tähän loruun, vaikka senkään yhteydessä alkuperäistä lorua ei mainita. Tämä suomennos sisältyy kirjaan "Hanhiemon lorukoppa" (Tammi, 1996).
Nuotti löytyy seuraavista kokoelmista:Finnhits : Suomen suursuosikit 1970-2005 https://finna.fi/Record/3amk.159668?sid=5083854574Finnhits : Suomen suursuosikit https://finna.fi/Record/anders.1276950?sid=5083854574Hitit : rautainen 70-luku https://finna.fi/Record/anders.194361?sid=5083854574#componentpartsKuumat vuosikymmenet : 50-, 60- ja 70-luvun suosikit https://finna.fi/Record/anders.1002579?sid=5083854574Suomipopin helmiä. 8, Miespoweria ja hittejä Olavi Virrasta Timo Rautiaiseen https://finna.fi/Record/3amk.161424?sid=5083854574#toc
Saattaapa mennä hakuammunnaksi, mutta tarjoan Annegert Fuchshuberin kirjaa Unohdettu puutarha (Weilin+Göös, 1986). Siinä on keskeisenä henkilönä sangen eriskummallinen Kuperkeikka-niminen hahmo. Tiukuja hänellä ei kyllä ole, mutta varsin erikoislaatuiset jalat kyllä muuten.
Nimenmuutoksia löytyy Suomen Virallisesta Lehdestä, jonka tietoja on digitoitu Suomen Sukututkimusseuran Sukuhakuun osoitteeseen https://sukuhaku.genealogia.fi. Kyseessä on tosin vain jäsenille avoin tietokanta. Kansalliskirjasto on myös digitoinut lehteä, joskin sitä löytyy vapaasti vain vuoteen 1931 asti – https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322?display=THUMB&year=1931. Nimien etsiminen suoraan lehdestä lienee aika työläs homma.Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista listata kaikkia ruotsinkielisiä nimiä, jotka on vaihdettu sukunimeen Laiho. Tässä kuitenkin joitakin esimerkkejä nimistä, jotka on vaihdettu Laihoksi: Blomqvist, Eriksson, Fihlström, Grahn, Gustafsson, Henriksson, Jakobsson, Johansson,...
Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla Elon Musk. Tosin ohusemmassakin elämäkerrassa, Ashlee Vancen teoksessa Elon Musk : visionääri Teslan, Space X:n ja Solar Cityn takana on lähes 500 sivua. Tuomas Kilven selkokirja Elon Musk selkokielellä sen sijaan olisi alle 100-sivuinen, jos haluaa helpompaa ja kevyempää luettavaa.Toinen vaihtoehto voisi olla Richard L. Brandtin teos Klik: Jeff Bezos ja Amazon.comin tarina. Siinä tosin on ilmeisesti paljon yrityksen historiaakin, mutta tuossa on vain hiukan päälle 200 sivua.Jos kiinnostaa laajemmin lukea rikkaiden historiasta, Detlef Gürtlerin teos Kroisokset : rikkaiden historia faaraoista Bill Gatesiin voisi olla kiinnostavaa luettavaa. Siinä on noin 300 sivua.Monien muiden runsaasti rahaa ansainneiden...
978 (tai nykyisin myös 979) ISBN-numeronalussa on kansainvälinen “Bookland”-prefixi, eli se kertoo, että kyseessä on kirja. Numero ei siis viittaa Suomeen. Sen jälkeen tulee ryhmä- tai kielialuetunnus, joka kertoo, minkä kielialueen kustantajalle ISBN on annettu.Suomen kohdalla:951 = suomenkieliset kirjat (perinteinen koodialue Suomelle).952 = myös Suomen käytössä, kun 951-alueen numerot alkoivat loppua.Toisin sanoen sekä 951 että 952 -numero kuuluu Suomelle. Ne eivät erottele sidontatapaa (pokkari vs. kovakantinen) tai mitään muuta ulkoista ominaisuutta. ISBN vain yksilöi kirjan painoksen, sidostavan version ja kustantajan, ja ryhmätunnus kertoo minkä maan/kielialueen kustantajasta on kyse.Siksi samalta kustantajalta voi...
Voisikohan kyseessä olla Jerry B. Jenkinsin ja Tim LaHayen sarja Viimeisten päivien vaellus, jossa Raamatun antikristukseksi osoittautuva poliitikko nousee maailmanyhteisön ylivaltiaaksi?Viimeisten päivien vaellus
Larin-Kyöstin mukaelma Valge Daam -legendasta sisältyy hänen teokseensa Uusia balladeja ja legendoja (1934). Mukaelma on nimeltään Valkea neitsyt : Legenda tuomioherrasta ja Mirga neitseestä. Voit lukea legendan Valkeasta neitsyestä Kansalliskirjaston digitoimasta Larin-Kyöstin Uusia balladeja ja legendoja -teoksesta (linkki alla). httpshttps://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NE…https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NEITSYT&page=1https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1362806?sid=5145778475
Muisteltu satu on vanha englantilainen kansantarina Master of all masters, jonka Joseph Jacobs kirjasi talteen 1890-luvulla. Siinä on päähenkilönä vanha herra, joka nimittää kaikkia asioita ja esineitä omalla tavallaan. Sadun alussa käydään läpi joukko näitä eriskummallisia nimityksiä ja lopussa miehen uusi palvelija osoittaa neuvokkuutensa käyttämällä sujuvasti oppimaansa isäntäänsä herättäessään, kun kipinä on sytyttänyt kissan hännän ja taloa uhkava tulipalo on saatava sammutetuksi.Sellaista suomenkielistä tulkintaa en valitettavasti onnistunut löytämään, jossa sadun avainsanat olisivat kysymyksessä muistellut. 60-luvulla satu oli mukana Aarteiden kirja -sarjan toisessa osassa Kerro äiti! nimellä Kaikkeinarmollisin Jacobsin nimiin...
Kyseessä on kappale Meidän talon porukka, jonka on säveltänyt Veikko Samuli (nimimerkillä Eno-Samuli) ja sanoittanut Jorma Toiviainen. Se on julkaistu Atsipoppaa-levyllä vuonna 1983.
Kyseessä näyttäisi olevan ortodoksinen siunausristi eli käsiristi. Verkosta löytyy useita huutokauppailmoituksia samanlaisista risteistä, ks. esim. linkki. Risti on antiikkia, ehkä 1800-luvulta, ja materiaali on mahdollisesti osittain emaloitua pronssia.
Suomenkielisenä ilmaus löytyy suomalaisista sanomalehdistä joko muodossa "uusin huuto" tai "viimeinen huuto" noin 1930-luvulta alkaen. Ranskankielinen muoto "dernier cri" löytyy suomenkielisestä lehdistöstä 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ja ruotsinkielisestä hieman aiemmin, noin 1890-luvulta alkaen.En löytänyt tarkkaa tietoa, milloin sanontaa on alettu käyttää esim. muodin uutuuksista, mutta sanonnan taustat ovat keskiajalla, jolloin uutisia kirjaimellisesti huudettiin kaduilla.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin, sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän elintärkeiden toimintojen turvaamista, jotta yhteiskunta toimii ja ihmisten arki jatkuu turvallisesti. Huoltovarmuuskeskuksen sivuilla on hyvin selostettu mitä kaikkea tämä käytännössä pitää sisällään: Huoltovarmuus Suomessa - Huoltovarmuuskeskus
Naisten kirjoittamaa tanskankielistä kaunokirjallisuutta on saatavilla melko hyvin myös suomeksi käännettynä. Tässä muutamia vinkkejä viime vuosilta.Solvej Balle: Tilavuuden laskemisesta -sarja (2024-). Antiikkikirjakauppias Tara Selter putoaa ajan virrasta marraskuun 18. päivänä. Septologian ensimmäisessä osassa Tara herää aamu toisensa jälkeen samaan päivään samassa talossa, jonka jakaa puolisonsa kanssa, kun muu maailma jatkaa tavallista kulkuaan. Lopulta Taran on alettava luoda itselleen uutta, laajempaa elämää yhden vuorokauden sisälle. Suomeksi on ilmestynyt toistaiseksi osat 1-4, ja 5. osa on tulossa myöhemmin tänä vuonna (2026).Sissel-Jo Gazan: Yksi pisara (2026). Tanskassa Själlannin saarella asuvat Finn ja Merethe adoptoivat...
Seuraaviin kokoelmiin kannattaa tutustua:Häävene vesiä käypi. Runoja ja riimejä hääparilleJuhla on runojen aikaa.Tämän runon haluaisin kuullaTätä runoa en unohdaKauniita runoja on paljon. Ehkä seuraavien runoilijoiden teoksia voisi selata:Katri Valan Kootut runotEdith Södergranin Elämäni, elämäni, kuolemani ja kohtaloni. Kootut runotTommy Tabermannin Valitut rakkausrunot tai Kootut runot tai moni muukin Tabermannin runokirja.Aleksis Kiven ja Eino Leinon runoista löytyy sopivaa kaikkiin tilanteisiin.Myös Makupalat.fi:n runoja kannattaa selata:https://www.makupalat.fi/fi/k/10797/hae?category=114565&sort=title&orde…
