Pahoittelen, että vastaaminen on viivästynyt. Sinulla on mielenkiintoinen, mutta haastava aihe. Et kertonut kysymyksessäsi, mitkä kielet sinulle käyvät. Suomeksi tietoa tuskin paljoa löytyy. Maailmalla aiheesta on varmasti kirjoitettu. Tässä joitakin ehdotuksia haun alkuun. Hollantilainen Dola de Jong on kirjoittanut romaanin, joka kertoo juutalaispakolaisista pohjois-Afrikassa. Kirja on käännetty ruotsiksi nimellä Åkern är världen (Nilsson förlag, 2017). Kirjan voi tilata kaukolainana vaikka Tammisaaren kirjastosta. Kaukolainan hinta on 4 €. Verkossa löytyy luettavana Oxford University Pressin julkaisema artikkeli, joka kertoo jugoslavialaisista pakolaisista Egyptissä sodan aikana. Building Yugoslavia in the...
Hei,Näitä on hieman hankala hakea, koska näin tarkaan kirjoja - saati lehtiä ei ole kuvailtu. Kollega löysi kuitenkin Ann-Mari Nilssonin kirjasta Neulo, pipot, käsineet, sukat! (Minerva, 2011) esimerkin. Kirjasta löytyy ohje Nuohooja-pipolle (ss. 34-35), joka lienee juuri kysymäsi mallinen pipo. En tiedä miten laajalti tuo nuohoojapipo-nimitys on käytössä. Tähän kirjaan on tehty ehkä vain suora käännös.
Kysymys voi olla näistä kirjoista:
Ellis, Mel. Valkoisen suden pako. Valkoisen suden pako | Kirjasampo
London, Jack. Susikoira Valkohammas (romaani) – Wikipedia
Pääkirjaston remontin takia emme pysty selailemaan Ellis Melin kirjaa "Valkoisen suden pako".
Helen Kellerin kirja Elämäni tarina (WSOY 1957, 2. painos) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Teoksen voit varata lähimpään Helmet kirjastoon tai voit myös pyytää teoksen kaukolainana muualle Suomeen. https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1335321?sid=5005644101
Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta saada käsiini suomennettua kirjaa, siitä on varausjono. Kirjan nimi on suomeksi Tätä on kristinusko. Jos mahdollista, voit varata kirjan itse Helmet-kirjastosta ja tutkia suomennosta, jonka on tehnyt Marja Liljeqvist.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Stella yhtyeen kappaleeseen "Vie mua" ei ole olemassa nuottia. Chordify -sivustolta löytyy kappaleeseen sanat, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.https://chordify.net/chords/stella-songs/vie-mua-chords
Sota-ajan päivärahoista ja kuukausipalkoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehden 3/2018 Perinnetietoutta -palstalla . Miehistö oli talviosodan alussa alussa päivärahan varassa, mutta helmikuussa 1940 annetulla asetuksella he saivat kuukausipalkan. Mahdolliset työkyvyttömät vanhemmat ja sisarukset huomioitiin ylimääräisellä huoltorahalla. Kuukausipalkka riippui sotilasarvosta, perheenjäsenten lukumäärästä ja alueellisesta luokituksesta, ja se saattoi sii siis vaihdella paljonkin. Palokankaan artikkelin taulukosta käy ilmi, että sota-ajan peruskuukausipalkka kesäkuusta 1941 alkaen oli sotamiehelle 600 markkaa. Toisesta perheenjäsenestä sai tuolloin 200 markkaa, ja kustakin seuraavasta 150 markkaa lisäpalkkaa.Lähde ja...
Wisława Szymborskan runo Kiitokset (Podziękowanie) kokoelmasta Wielka liczba (1976) sisältyy Szymborskan runojen kokoelmateokseen Ihmisiä sillalla (1998, s. 62). Runon on suomentanut Jussi Rosti.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1538279?sid=5065739160
Kyseessä on Karen Wallacen Kelmisiepparit-kirjasarja, joka kuuluu Lukuraketti-sarjaan. Sen osat ovat: Voileipävitsaus, Pähkinäpetos, Kaapattu keitto ja Höpsishyytelö.
Hei,Valitettavasti meillä ei ole tuota painosta saatavilla tällä hetkellä, joten en voi tutkia asiaa. Ehkäpä joku, jolla on kirja käsillä voi auttaa. Olemassahan on myös puhelimiin sovelluksia, jotka tunnistavat fontit.
Kysyin asiaa kurssin pitäjiltä.Alun perin oli tarkoitus tarjota vain jatkokursseja, mutta kovan kysynnän vuoksi he yrittävät mahduttaa myös alkeiskurssin aikatauluunsa. Se onnistuuko yritys, on nähtävissä ensi viikon kuluessa Helmet tapahtumista. Toivotaan parasta!
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana...
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175.
Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun on tullut sama kysymys aikaisemminkin. Tässä linkki vastaukseen: Mikä kirjojen ISBN-tunnusta vastaava teoksen identifoiva tunnus hankitaan julkiseen käyttöön tulevalle omakustanne musiikki cd:lle? Kun kyseessä ei ole kirja… | Kysy kirjastonhoitajaltaMusiikkituottajat-sivustolla kerrotaan tarkemmin ISRC-koodista:"ISRC-tallennekoodi on kansainvälinen äänitteiden ja musiikkivideoiden ”kappalekohtainen” tunnistenumero. Sen tarkoitus on helpottaa äänitteiden tunnistamista ja tekijänoikeuksiin perustuvien esityskäyttöjen korvauksien hallinnointia. Tuottaja voi hakea äänitteissä ja musiikkivideoissa käytettävän ISRC-koodin luomista varten tuottajatunnuksen Musiikkituottajilta...
Pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua suomalaisissa almanakoissa on muutettu useaan otteeseen. Yksi muutosten vuosista oli 1955, jolloin Marian ilmestyspäivä (25.3.) siirtyi sunnuntaiksi ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä (24.6.) siirtyi lauantaiksi ja pyhäinmiestenpäivä (1.11.) siirtyi lauantaiksi ja muuttui pyhäinpäiväksi. Kirkon piirissä ei pyhäpäivien siirtelyä ole katsottu suopeasti, mutta uudistus huomioitiin Yliopiston almanakan lailla heti myös Kirkkokansan kalenterissa (vuodesta 1956 Kirkon kalenteri). Yliopiston almanakassa siirryttiin pyh. miest. p.:stä pyhäinpäivään.Lähteet: Heikki Oja, Aikakirja Kirkon kalenteri Yliopiston almanakka
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on tapana järjestää kokoelmasta poistetun aineiston myyntitapahtuma pari kertaa vuodessa. Muulloin kirjaston aineistoa ei myydä, ja myynnissä on vain jo poistettua aineistoa. Seuraava poistomyynti on syksyllä. Kannattaa seurata ilmoitteluamme.
