Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana...
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175.
Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun on tullut sama kysymys aikaisemminkin. Tässä linkki vastaukseen: Mikä kirjojen ISBN-tunnusta vastaava teoksen identifoiva tunnus hankitaan julkiseen käyttöön tulevalle omakustanne musiikki cd:lle? Kun kyseessä ei ole kirja… | Kysy kirjastonhoitajaltaMusiikkituottajat-sivustolla kerrotaan tarkemmin ISRC-koodista:"ISRC-tallennekoodi on kansainvälinen äänitteiden ja musiikkivideoiden ”kappalekohtainen” tunnistenumero. Sen tarkoitus on helpottaa äänitteiden tunnistamista ja tekijänoikeuksiin perustuvien esityskäyttöjen korvauksien hallinnointia. Tuottaja voi hakea äänitteissä ja musiikkivideoissa käytettävän ISRC-koodin luomista varten tuottajatunnuksen Musiikkituottajilta...
Pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua suomalaisissa almanakoissa on muutettu useaan otteeseen. Yksi muutosten vuosista oli 1955, jolloin Marian ilmestyspäivä (25.3.) siirtyi sunnuntaiksi ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä (24.6.) siirtyi lauantaiksi ja pyhäinmiestenpäivä (1.11.) siirtyi lauantaiksi ja muuttui pyhäinpäiväksi. Kirkon piirissä ei pyhäpäivien siirtelyä ole katsottu suopeasti, mutta uudistus huomioitiin Yliopiston almanakan lailla heti myös Kirkkokansan kalenterissa (vuodesta 1956 Kirkon kalenteri). Yliopiston almanakassa siirryttiin pyh. miest. p.:stä pyhäinpäivään.Lähteet: Heikki Oja, Aikakirja Kirkon kalenteri Yliopiston almanakka
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon tekijää tai selvittämään sen alkuperää. Jos joku vastauksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon runon alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Kirjaa onkin vaikea löytää Suomesta. Voitte tehdä kaukolainapyynnön. Mainitkaa siinä kieliversiot. Pohjoismaista etsittävä maksaa Vantaalla kympin ja Helsingissä 4 €.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Pelkän valokuvan perusteella varmaa lajitunnistusta ei rohkene ilman yökköslajien erityisasiantuntemusta tehdä. Näin maallikon silmin kuvan perhonen muistuttaa kyseistä yökköslajia, mutta saattaa olla kyseessä joku toinenkin laji ritariyökkösten alaheimosta.
Lisätietoja:
Suomen perhoset.fi: https://www.suomen-perhoset.fi/saharitariyokkonen/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.324966
Ainoita verkkokauppoja, joissa kyseistä kirjaa löytyy edes mainittuina, on Booky ja sielläkin on maininta, että "tuotetta ei ole tilattavana". Myöskään kirjan kustantaneen WSOY'n kirjahaussa tätä teosta ei tullut vastaan, joten on hyvin mahdollista, että painos on täten loppu.
Yksi lähde kirjan ostamiseen voisivat olla joko antikvariaatit tai kirpputorit, tai verkossa toimivat myyntisivustot kuten Tori.fi tai Huuto.net. Näiden kohdalla on kuitenkin hyvä olla tarkkana siinä, keneltä ostaa, ja varmistua että saa oikeanlaisen tuotteen.
Lähteet ja linkit:
https://www.booky.fi/index.php
https://www.wsoy.fi/kirjat
https://www.tori.fi/
https://www.huuto.net/
Paras arjen tekojen herättelijä on kenties Ulkoministeriön globaalikasvatusaineisto kouluille.
Sivustolla yritetään vastata kysymykseen Miten minä voin vaikuttaa? Sivuston teemat on jaettu neljään ryhmään: vaikuta päätöksentekoon, kuluta viisaasti, toimi tasa-arvon puolesta ja toimi köyhyyttä vastaan. Kannattaa myös perehtyä asioihin, jotta voi tehdä harkittuja päätöksiä.
Tarkempia ohjeistuksia esim. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä.
Voi myös osallistua tasa-arvotekojen kampanjaan. Tasa-arvoteot.fi sivustolta saa myös vinkkejä tasa-arvotekoihin.
Tietenkin kaikkien tasaveroinen kohtelu ja huomiointi arjessa on myös tärkeä tasa-arvoteko.
Kansallisikirjaston Finna-tietokannassa tästä Jarno Pasman säveltämästä ja Kale Puontin sanoittamasta laulusta on vain äänitetiedot, eli nuottina Haaveet kantaa -kappaletta ei ole julkaistu.
Laulun sointuja voi kuitenkin tutkia ChordU-sovelluksessa.
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston Finnassa.
Kirjailijoiden oikeuksia valvova Sanosto seuraa myös lainatilastoja. Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen info@sanasto.fi ja kysyä tilastoja.
Lisätietoa:
https://www.sanasto.fi/
Kirjastoilla ei ole julkaisutoimintaa. Sinun kannattaa tarjota runojasi kustantamoon. Kustantamoja löytyy Suomen kustannusyhdistyksen jäsenlistasta, Kirjastot.fi kustantajat-listasta ja Makupalat.fi:stä Kustantajat ja kirjakaupat.
Kirjassa T.S. Eliot: Autio maa: Neljä kvartettia ja muita runoja (Otava 1988)The Dry Salvages on suomennettuna. Kirjan alussa runojen suomentajiksi on listattu Yjö Kaijärvi, Sinikka Kallio-Visapää, Kai Laitinen, Juha Mannerkorpi, Kai Mäkinen, Leo Tiainen ja Lauri Viljanen. Jos tulkitsen kirjaa oikein, kyseisen runon suomentaja on Kallio-Visapää.
WSOY:n v. 2007 julkaisemassa T.S. Eliotin Neljä kvartettoa - Four quartets -kirjassa runot ovat sekä englanniksi että suomeksi ja suomentaja on Juhani Siljo.
Jos kaipaat kirjaa lainaksi, sitä löytyy monista eri kirjastoista Suomesta, ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-kaukopal…. Kaukopalvelu on maksullista.
Mikäli haluaisit ostaa kirjan, tilanne tuntuu olevan hankalampi. Ainakaan tällä hetkellä en onnistunut löytämään sitä verkkoantikvariaateista. Antikvariaateille voi jättää myös kyselyjä kirjasta siltä varalta, että se löytyy myöhemmin.
Helmet-kirjavarastosta Pasilasta löytyy Tekniikan Maailma -lehdet vuodesta 1953 alkaen. Lehtiä ei lainata, mutta niitä voi lukea kirjastossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109735
Vanhoja Tekniikan Maailma -lehtiä säilytetään myös Tikkurilan kirjastossa, josta niitä voi myös lainata.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109760
Kirjan ulkonäkökuvaukseen sopii parhaiten kirja:
Mertanen, V. (2007). Tietokirjoittajan käsikirja. Vastapaino.
Muita mahdollisia kirjoja Helmet-tietokannasta:
Kuortti, J., & Pietiäinen, J. (2014). 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa: Abckiriasta Mustaan orkideaan. Paasilinna.
Leino-Kaukiainen, P. (2003). Tiedon taitajat: Suomen tietokirjailijat ry:n historia. Edita.
Äidinkielen opettajain liitto, Hiidenmaa, P., Hiidenmaa, P., Ruuska, H., Havaste, P., Löytönen, M., . . . Virtanen, L. (2017). T niin kuin tietokirjallisuus. Äidinkielen opettajain liitto.
Suomen tietokirjailijat, julkaisija, Hiidenmaa, P., Maasalo, K., Hiidenmaa, P., Arponen, A. O., Blomberg, O., . . . Vuoristo, K. (2008). He...
Maakaasun tuonti Venäjältä Suomeen lakkautettiin toukokuussa 2022, mutta Venäjä toimittaa maakaasua nesteytetyssä muodossa joihinkin EU-maihin. Suomeen tulee tällä hetkellä maakaasua Belticonnector-putken kautta Viron Paldiskista sekä nesteytettynä LNG:nä Liettuan Klaipedasta.
Lähteitä:
Gasgrid Finland Oy
Yle.fin uutinen
Energiateollisuus
Energiavirasto
Wikipedia
Hei!
Ajattelisin, että Nurmijärven museon henkilökunnalta voisi tiedustella asiaa tai saada heiltä tietoa, mistä asiaa voisi kysyä.
https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/yhteystiedot/
