Tietoa ja lähteitä kehitysvammaisuudesta löytyy Kehitysvammaliiton sivulta sekä Verneri.net-verkkopalvelusta. Jälkimmäisessä on kerrottu diagnooseista, Downin oireyhtymästä löytyy kokonaisuus, jossa on lisää viitteitä verkkosivuille ja kirjallisuuteen.
Verneri.netissä on myös neuvontaa, jonne voi lähettää kysymyksiä.
Sinun kannattaa tutustua Uno Paunun teokseen Suomen pakanalähetystoimi. 2: Suomen lähetysseura vuosina 1859-1876 (1909), joka löytyy Turun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta. Kirjassa kerrotaan myös lehden tilaajamääristä 1860-1870 -luvuilla, mutta vain kirjaa tutkimalla näkee, onko juuri vuosista 1870 ja 1871 annettu luvut (s. 222). Ilmeisesti määrissä oli paljon vaihtelua. Lehden nimi oli tuolloin vielä Suomen lähetyssanomia.
Turun yliopiston kirjasto https://finna.fi/Record/utu.996749825405971
Åbo Akademin kirjasto https://finna.fi/Record/abo.9911203593405972
Kirjaa voi myös kaukolainata Varastokirjastosta tai muista yleisistä kirjastoista.
https://finna.fi/Record/vaari.2061
Rambo: First Blood sai Suomen ensi-iltansa elokuvateattereissa 4.2.1983.
VHS-levityksen aloittamisesta ei ole tarkkaa päivämäärää, mutta elokuvan VHS-versiota mainostettiin esimerkiksi Katso!-Videolehden vuoden 1984 ensimmäisessä numerossa, joten se on voinut olla saatavilla jo loppuvuodesta 1983 tai viimeistään heti alkuvuodesta 1984.
Kävimme läpi koko joukon erilaisia kilpailukokoelmia ja sarjakuva-antologioita, mutta emme törmänneet mihinkään kysyjän muistikuvia vastaavaan. Kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei myöskään tunnistanut kuvatun kaltaista albumia. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukijoista sarjakuvan? Kommenttikentässä sana on vapaa!
Muinaisia kieliä tutkii historiallis-kielitieteellinen ala eli komparatiivinen kielitiede.
Se pyrkii havaitsemaan todennäköisiä kehityskulkuja vertailemalla saman kieliryhmän tai kielikunnan kieliä, siis sukulaiskieliä, toisiinsa. Näitä ketjuja voi tutkia myös taaksepäin, ja näin pyrkiä rekonstruoimaan tilanne jonain hetkenä. Kyseessä on rekonstruktio ei siis totuus, vaikka se olisi valistuneen ajattelutyön tulosta.
Emme valitettavasti tunnistaneet laulua sanoituksen perusteella. Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista, mistä laulusta kyseiset rivit ovat peräisin? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Runoja sinulle / [toim. Maria Ahlstedt ja Marita Kansikas-Koivunen ; piirroskuv.: Seppo Polameri
7. painos 1984. - 8. painos 1987
Helsinki : Suuri suomalainen kirjakerho, 1979
342, [9] sivua : kuvitettu ; 23 cm
...
Ainakin Helsingin Oodissa (2.krs) on varattavissa kampasidontalaite.
Tarkemmat tiedot eri kierrekokovaihtoehdoista löytyy täältä:
Kampasidontalaite - Varaamo (hel.fi)
Varauskalenteri on aika tyhjä, joten varmaan laitteelle pääsee ihan jonottamallakin paikan päällä.
Kyseisellä hakusanalla Helmetistä löytyy nuottivihko: Leijonan pojat. 2 vihko : Lauluja sotapojille ja kotirintamalle / Toimittanut Toivo Rautavaara. Sieltä löytyy Viljo Larkon Kiitos äiti - hyvää yötä. Liekö kyse tästä?
Nuottia voi varata alla olevan linkin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907__S%22kiitos%20%C3…
Tässä ehdotuksia:
Kaari Utrion kanssa kilpaili yhtaikaa painoskuningattaren tittelistä Ursula Pohjolan-Pirhonen, jolla on vain historiallisia romaaneja, usein Suomi-Ruotsin historiasta.
Eila Pennasen Pyhä Birgitta
Jyrki Heinon romaanit, Kellari, Kello ja Kelmit
R. M. Rosenbergin Hakoisten Anna
Mika Waltarin historialliset romaanit ovat tarkkoja, niistä tosin vain osa sijoittuu Suomeen.
Virolaisen Hargla Indrekin kirjoissa seikkailee Apteekkari Melchior keskiajan Virossa ja sen ympäristössä.
Kävisivätkö tietokirjat? Niissä on tietysti tarkkaa kuvausta. Mirka Lappalaisen teokset ovat varsin vetävää tekstiä.
Lisää vinkkejä voisi löytyä kokoelmasta kysymyksiä historiallisista romaaneista.
Kyseessä on Catherine & Laurence Anholtin kuvakirja nimeltään Kaikkein paras paikka (2000). Verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.262705?sid=3123933201
Kirja kertoo Jonista, joka rakastaa kaupunkia. Jonin pappa asuu maaseudulla meren lähellä. Joni matkustaa pappansa luokse maalle. Illalla hän ei saa unta. "Siellä oli rauhallista. Siellä oli erilaista. Maalla oli niin pimeää, ettei hän pystynyt nukkumaan".
Hei!
Järvenpää-Tuusula-Kerava-Mäntsälä -alueen kirjastokimpalla on yksi yhteinen varausjono. Kun teet varauksen, se kohdistuu kaikkiin kimpan kirjoihin ja ensimmäisenä käsitelty kirja tärppää varaukseen.
Joskus kirja on pikalaina/lähilaina, jolloin se varaaminen on estetty.
Voin neuvoa tarkemmin sähköpostitse tai puhelimella, jos varaaminen ei vieläkään onnistu.
Tällainen juoni on ainakin Warner Bros. -yhtiön Merrie Melodies -sarjaan kuuluvassa Ding Dog Daddy -nimisessä piirretyssä. Se on julkaistu alunperin joulukuussa 1942. Sen voi katsoa YouTube-videopalvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=efGc5iEMVwM.
Tietoa filmistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Ding_Dog_Daddy
Kyseinen kohta Publius Vergilius Maron Georgicassa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomentamana seuraavasti:
”Maecenas, mikä saa vihannoimaan laihot ja milloin
aika on kääntää maa, jalaviin pyhä kietoa köynnös..."
Publius Vergilius Maro: Georgica : laulu maanviljelijän työstä (suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala ; johdanto ja selitykset: Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela, 2020), s. 37
Helmet-verkkosivut siirtyvät toiselle alustalle ja Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Sitä en tiedä, miksi Helmet ei ole pystynyt lisäämään tätä tietoa tuon virheilmoituksen tilalle.
Kyseisestä teoksesta löytyy Suomen kirjastoista kolmea eri painosta: Järvenpään kaupunginkirjasto (2019), Lahden kaupunginkirjasto (2018) sekä Valkeakosken kaupunginkirjasto (2010). Voit pyytää kirjastoasi tilaamaan haluamasi painoksen kaukolainana.
Secret London: an unusual guide | Hakutulokset | Finna.fi
Mitta tarkoittaa kirjan selän korkeutta. Kirjastojen aineistorekistereihin on tapana merkitä kirjan ulkoisista tiedoista sivumäärä, selän korkeus sekä se, onko kirjassa kuvia tai ei. Jos kirjan syvyys on suurempi kuin selän korkeus, myös tämä syvyys merkitään kirjan tietoihin.
Esimerkiksi : https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2565354 . Tiedot tarkoittavat, että kirjan korkeus on 17 cm ja sen syvyys on 20 cm.
Tiedot on tapana pyöristää, jos kirjan selän korkeudeksi on merkitty 17 cm, se tarkoittaa, että kirjan korkeus on yli 16 cm, mutta ei enempää kuin 17 cm.
Benjamin Hoffin kirjoittama, Ernest H. Shepardin kuvittama teos The tao of Pooh on Erik Frykmanin ruotsintamana nimeltään Tao enligt Puh (1993, lisäpainos 1995).
Tao enligt Puh Helmet-kirjastoissa