Runo on Eino Leinon, mutta sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu missään kokoelmassa. Se löytyy Sunnuntai-lehdestä 19.8.1917. Lehti löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, Pasilan kirjavarastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Hei,
Helsingin väkilukutieto löytyy vuodelta 1850 ja se on
20745. Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 1972, Taulu 13 Kaupunkien ja kauppalain väkiluku vuosien 1815-1970 lopussa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen kirjastossa on saatavana Helsingin henkikirjoitetun (12 -vuotta täyttäneen) väestön tilasto alkaen vuodesta 1635.
Tilastoarkistossa (Työpajankatu 13 B, 2krs) ovat saatavana väkilukutaulukot vuodesta 1749 alkaen.
Arkistoaineiston tietosisältöön voi tutustua Tilastoarkiston verkkosivuilla osoitteessa => http://tilastokeskus.fi/tup/tilastoarkisto/vakilukutaulut_kuvaus.html
Etsimäsi laulu on nimeltään ”Ero”. Sen on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Raul Reiman. Se löytyy Kake Randelinin cd-levyiltä ”30 suosikkia” ja ”Kake Randelin” sekä kokoelmalevyltä ”Tupla Finnhits 13 & 14”. Myös parista nuottikokoelmasta se löytyy: Randelin: ”Huoleton” ja Jori Sivonen: ”Lauluja”. Levyt ja nuotit kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja niiden saatavuuden voit tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/ . Kirjoita hakukenttään ”ero randelin” (ilman lainausmerkkejä).
P. S. Kake Randelinilla on myös ”En unta saa” –niminen kappale (”en unta saa, tartun kitaraan… ” jne.).
Lihan purkittamisesta on hieman teoksessa: Juha K. Kairikko: Riistalaukauksen jälkeen (1981). Tässä teoksessa varoitetaan botuliinista ja kehoitetaan keittämään säilytysastiat sisältöineen autoklaavissa (painekeitin). Uudempaa tietoa (lyhyesti) on Jaakko Kolmosen kirjassa Hirvieläinten paloittelun ABC (2004).
Perusteellisemmat ohjeet ovat vanhahkossa Erä lehdessä 1985:9, s.29-31: Tuija Savonen, Jouko Savonen: Täyssäilykkeitä kotikeittiössä.
Kalasäilykkeiden ohjeita voinee soveltaa lihan purkitukseen
- Kuuppo M: Kalatäyssäilykkeiden valmistus piensäilöntäasemalla, 1978
- Elintarviketekniikkaa erikoistumisjaksoille 3: kala, liha, 1987.
Uudempaa tietoa täyssäilykkeistä Finfoodin sivuilta http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/...
Lastenkirjoista ei tule myöhästymismaksuja. Alle 15-vuotiailta ei mene myöhästymismaksuja myöskään aikuistenkirjoista, vaikka ne maksut saattavatkin ilmestyä kirjastokortille. Jos siis huomaat, että sinulle on ollut myöhästymismaksuja, voit sanoa asiasta kirjastossa, niin maksusi poistetaan saman tien. Muistutuksia tosiaan tulee, vaikka maksuja ei tulisikaan.
Vaikka maksuja ei menekään, on tietysti hyvä palauttaa kirjat ajoissa kirjastoon tai ainakin uusia ne eli laittaa lainoille lisää laina-aikaa.
Yli 15-vuotiailta maksuja menee aikuistenkirjoista muttei lastenkirjoista.
Ja kyllä, minäkin osaan tehdä erikoisia merkkejä: ☺☻♠♣♥♦₣₧₪₫™.
Tälläiseen kerrontatapaan perustuvia tarinoita saattaa olla tietysti useitakin. Mieleeni tuli Ryunosuke Akutagawan kertomus Metsikössä. Tarinassa aviopari joutuu metsässä hyökkäyksen kohteeksi. Vaimo raiskataan ja mies murhataan. Tarina kerrotaan kerrotaan moneen kertaan eri todistajien suulla: ruumiin löytäjän, eri todistajien, rikollisen, pidätyksen tehneen poliisin, raiskatun vaimon ja murhatun miehen (shamaanin välityksellä!). Jokainen tuo juttuun oman lisänsä ja kertoo täysin oman versionsa tapahtumista. Mikä on lopullinen totuus ja selviääkö se edes? Kyse on rikosjutusta, jossa on kauhutarinan aineksia. Tarina löytyy suomennettuna kokoelmasta Shosetsu.
Kirjan sijaintitiedot Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Kelluva kokoelma tarkoittaa käytännössä sitä, että kirja jää hyllyyn sille osastolle, jonne se palautetaan. Kirjoilla ei siis ole varsinaisia kotiosastoja, vaan kunkin osaston/toimipisteen paikalla oleva kokoelma ikään kuin muotoutuu käytön mukaan. (Omassa kirjastossamme eivät kellu kirjat, joiden hankinnasta on alle 2 vuotta, eikä lasten- ja nuortenosastojen kirjat, mutta muitakin tapoja toteuttaa kelluvaa kokoelmaa varmasti on.)
Suosittelen sinulle joitakin tämän päivän kysyttäjä ja suosittuja nais- ja mieskirjailijoita. Uskon, että näiden kirjailijoiden teoksista löydät sopivan esitelmän aiheen. Vaski-aineistotietokannassa voit tutustua kirjailijoiden tuotantoon:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Laita tekijä-kenttään kirjailijan nimi muodossa: Sukunimi, Etunimi. Voit rajata hakua laittamalla Aineistolajit -kohdassa Kirja-ruutuun ruksin ja Kielet – kohdassa Suomi-ruutuun ruksin. Näin saat hakutulokseksi kirjoittajan suomenkieliset kirjat. Useiden kirjailijoiden kirjoja on nimittäin käännetty myös muille kielille, ja niistä on tehty myös äänikirjaversiot.
Näin tutkimalla kirjailijoiden teoksia tietokannassa näet...
Seppo Juortamo kertoo Pakinoita Tampereelta nääs -kokoelmassaan (Mediapinta 2010) Rautatieläisten seuratalon eli Morkun vaiheista. Hänen mukaansa nykyistä seurataloa edelsi aiempi, "alkuperäinen Morkku", joka sijaitsi hieman etelämpänä (suunnilleen nykyisen Pendoliinon kohdalla). Vanhan talon jäätyä liian pieneksi uutta ryhdyttiin rakentamaan talkoilla. Uusi talo valmistui vuonna 1905.
Juortamon mukaan alkuperäisen Morkun nimesi rautatieläisten kirjastotoimikunnan sihteeri Pirttijoki, joka oli sitä mieltä, että kaikilla rakennuksilla on yleensä nimi. Sittemmin nimi siirtyi uudellekin seuratalolle, vaikkakaan kaikki aikalaiset eivät ilmeisesti olleet siihen tyytyväisiä.
Kappale löytyy ainakin levyltä (COLLECTORS GOLD /3:) LIVE IN LAS VEGAS sekä luultavasti levyiltä From Memphis to Vegas / From Vegas to Memphis ja Elvis in Person at the International Hotel.
Eino Leinon runo Hymyilevä Apollo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1898 kokoelmassa Sata ja yksi laulua.
Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta kappaleesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907466?term=Hymyilev%C3%A4%20Apollo&page=30
Etsimäsi säe on sivulla 20 (digitoidun teoksen sivulla 37).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907466?term=Hymyilev%C3%A4%20Apollo&page=37
Runo on Aale Tynnin Puutarha, alunperin kokoelmasta Lehtimaja (1946). Löytyy Kootuistakin runoista.
--- ---
"Oi haapa, sydämeni puu,
miten lehväsi värisevät!
Minun ihmissilmäni sumentuu -
sano, syksykö on vai kevät?
Sinun laillasi levottomaksi saa
minut ankara tuuli ajan.
Voin lasten suojaksi rakentaa
vain lauluni lehtimajan."
Kuningatar Elisabet I käsitteleviä suomenkielisiä romaaneja ovat ainakin Victoria Holtin Kuningattaren varjossa (1973), Ursula Pohjolan-Pirhosen Neitsytkuningatar ja rakkaus (1968) ja Scott Walterin Kenilworth (suom. 1912), englanninkielisiä esim. Evelyn Anthonyn Elizabeth (1992) ja Rosaline Milesin I Elizabeth (2001)
Suomenkielisiä elämäkertoja en onnistunut löytämään. Englanninkielisiä ovat esim. Alison Weirin Elizabeth the Queen (1999), B. W. Beckingsalen Elizabeth (1963), Edith Sitwellin Fanfare for Elizabeth (1947) ja J. E. Nealen Queen Elizabeth (1934).
Elisabet I:stä on myös elokuva: Shekhar Kapurin Elisabet (2000), joka on hankittu muutamaan kirjastoon.
Kirjastot-fi sivuston kautta http://www.kirjastot.fi/ (kirjastoala) löydät mm. kirjastolain- ja asetuksen, opetusministeriön sivuston kirjastotoimesta sekä kirjastopoliittisen ohjelman. Lisäksi kirjastonkäytön tilastoja voi katsella Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi/ .
Tässä muutamia esimerkkejä teoksista, joita kannattaisi katsoa:
- Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio, 2001
- Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio, 2000
-Sivistyksen paikka - kirjoituksia kirjaston tilasta / toim. Vesa Niinikangas ja Inkeri Näätsaari, 2000
- Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (...
Tässä muutamia ehdotuksia: Satuseikkailu kirjastossa (Marja-Leena Mäkelä kertoo satutuokion järjestämisestä ja opastaa vankalla kokemuksellaan); Sadun voimat: lapsi tuo sadun tullessaan (toim. Johanna Jokipalto. Teoriaa ja käytäntöä asiantuntija-artikkeleihin koottuna); Lukuleikki: sadut seuraksi, kirjat kavereiksi ja lorut lelukoppaan (toim. Turunen & Jokela. Esimerkkituokioita ja kirjavinkkejä); Satulinnan saleissa: opitaan arvoja satujen ja laulujen avulla (Hilkka Ylönen); Loihditut linnut: satujen merkitys lapselle (Hilkka Ylönen). Suosittelen myös osallistumista kirjaston satutunnille, joka on maksuton ja avoin tilaisuus. Aikataulut ovat mm. kirjaston nettisivuilla. Lastenkirjastonhoitajat tuntevat lastenkirjallisuutta ja...
Ruotsalaisperäisen "sukunimiperheen" Selin/Sellin/Sällin alkuperää ei tunnu kiistattomasti selvitetyn. Aiheesta löytyy mielenkiintoista keskustelua ja mielipiteidenvaihtoa ruotsalaisten sukututkijoiden verkkosivustolla osoitteessa http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/discus.cgi?pg=prev&topic=576&…. Ruotsissa Seliniä on käytetty ns. sotilasnimenä, joten luultavaa on, että osa suomalaisistakin Selineistä on tätä perua: ruotsalaisia sotilasnimiä levisi supisuomalaiseen ympäristöön parin vuosisadan ajan, sillä Ruotsin vallan aikainen ruotujakolaitos suosi lyhyitä, ruotsinkielisiä nimiä, joita saivat niin sukunimettömät kuin nekin, joilla oli suomalainen sukunimi.
Ruotsin kielen sanakirjoissa tavallisimmat selin-sanan merkitykset...
Saimme kysymykseesi vastauksen sekä rengastustoimistosta että Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitokselta. Geotieteiden ja maantieteen laitoksen selkärankaispaleontologi antoi kysymykseesi seuraavanlaisen vastauksen:
"Ero mikä väittämien ”nisäkkäät ovat matelijoita” ja ”linnut ovat dinosauruksia” välillä on perustuu sukulaisuussuhteiden väliseen etäisyyteen ja lisäksi fysiologisiin ja anatomisiin eroihin esi-isien ja jälkeläisten välillä.
Nykynisäkkäät poikkeavat molempien suhteen melkoisesti matelijoista. Matelijoista poiketen nisäkkäät ovat tasalämpöisiä, karvapeitteisiä ja hoitavat poikasiaan ruokkien niitä erittämällään maidolla. Lepakot lentotaidostaan ja sen vaatimista erikoissopeumista huolimatta eivät sen suuremmin...
Puskinin novelli Lumimyrsky on osa novellikokoelmasta Edesmenneen Ivan Belkinin kertomukset. Siihen kuuluu viisi pientä tarinaa: Laukaus, Lumimyrsky, Ruumisarkuntekijä, Asemanhoitaja ja Herrasneiti - talonpoikaistyttö (Puskin A.: Romaanit ja kertomukset, suom. J. A. Hollo, säkeet suom. Mikko Kilpi, WSOY 1962).
Ilmestymisvuodesta löysin kaksi mainintaa: Otavan kirjallisuustieto (1990) antaa ilmestymisvuoden 1830 alkuteokselle Povesti pokoinika Ivana Petrovitsa Belkina.
Näissä osoitteissa ilmestymisvuodeksi annetaan 1831: http://www.fernuni-hagen.de/EUROL/kongresse/rpf/bibliography.htm#1827
http://www.kirjasto.sci.fi/puskin.htm
Tämä väreihinkin liitetty käyttäytymistyylien eli sosiaalisten tyylien nelikenttä on Wilson Learning corporationin kehittämä, ja se on esitelty suomeksi ainakin seuraavissa teoksissa:
Silvennoinen, Markku: Vuorovaikutuksen avaimet. Talentum 2004.
Silvennoinen, Markku: Onnistu alaisena - näin johdan esimiestäni ja itseäni. Tammi 2006.
Eri käyttäytymistyylit (puhutaan myös työskentelytyyleistä tai vuorovaikutustyyleistä) sijoittuvat ruudukossa akseleille kyselevä - käskevä sekä asiakeskeinen - ihmiskeskeinen. Värit ja tyylit liitetään toisiinsa seuraavasti: suunnitteleva tai sininen tyyli, käynnistävä tai punainen tyyli, rakentava tai vihreä tyyli sekä innostava tai keltainen tyyli.
Nelikenttä ilman värejä ja tarkempia selityksiä löytyy myös...
Lohikaloja on 66 lajia. Suomen lohikalastoon kuuluu yksi haukilaji, yksi kuorelaji ja 13 lohien heimon lajia (lohi, taimen, nieriät, siiat, muikku ja harjus).
Suomen eläimet (osa 3) -kirjan mukaan lohikaloilla on kaikilla selvä yhteinen tuntomerkki: rasvaevä.
