Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Kenenkänhän runossa puhutaan haavasta, sydämeni puusta ja sanotaan likimain näin "voin lasteni suojaksi rakentaa..." 2587 Runo on Aale Tynnin Puutarha, alunperin kokoelmasta Lehtimaja (1946). Löytyy Kootuistakin runoista. --- --- "Oi haapa, sydämeni puu, miten lehväsi värisevät! Minun ihmissilmäni sumentuu - sano, syksykö on vai kevät? Sinun laillasi levottomaksi saa minut ankara tuuli ajan. Voin lasten suojaksi rakentaa vain lauluni lehtimajan."
Kirjastonhoitaja! Onko Victor Hugon runoa Demain, dès l'aube (vuodelta 1856) suomennettu? Kaipailisin runon alkua suomeksi: "Demain, dès l'aube, à l'heure où… 2587 Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, ja saat ryhtyä käännöstyöhön. Monia Victor Hugon yksittäisiä runoja on suomennettu, ja niitä löytyy antologioista ja kirjallisuuslehdistä. Hyvä lähde yksittäisten runojen suomennosten etsimiseen on Lahden kaupunginkirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta Linkki maailman runouteen: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Mitä tapahtuu epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen? 2587 Käypä hoito sivustolla kerrotaan itsemurhaa yrittäneen hoidosta näin:  Kun syntyy epäily itsemurhayrityksestä esimerkiksi myrkytyksen tai tapaturman yhteydessä, ensihoidon tulee pääsääntöisesti kuljettaa potilaat itse, ja hoidon tulee olla aktiivista ja viiveetöntä. Lääkäri arvioi itsemurhaa yrittäneen potilaan somaattisen ja psykiatrisen ensihoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Somaattisen hoidon järjestäminen riippuu vaiheesta, jossa yritys on keskeytetty. Itsemurhayritys toteutuu usein päihtyneenä. Psykiatrinen arvio tehdään heti terveydentilan salliessa psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla. Nuorten arviointi kuuluu erikoissairaanhoitoon. Arvioinnissa selvitetään erityisesti, onko aiempia...
Onko tietoa milloin Sarah J. Maas kirjailijan Valtakunta sarjan seuraavan osan suomennos ilmestyy? (A court of frost and starlight) 2587 Kävin läpi Sarah Maasin kirjoja suomessa julkaisevan kustantaja Gummeruksen vuoden 2022 uutuusluettelot, ja valitettavasti näyttäisi siltä, että tänä vuonna julkaistaan suomennoksena vain Throne of Glass -sarjan viimeinen osa Tuhkan valtiatar. Sen jälkeen suunnitelluista suomennoksista Gummeruksen sivuilla ei ole vielä tietoa. Tähän asti Throne of Glass- ja Valtakunta-sarjoja on julkaistu suomeksi molempia yksi vuodessa, joten lienee todennäköistä, että ensi vuonna julkaistaan taas Valtakunta-sarjan suomennoksia vuoden tauon jälkeen. Mutta tämä on tässä vaiheessa vain arvailua. Lähteet: Gummeruksen uutuusluettelo kesä-syksy 2022: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Mikä on vanhanpojan ja peräkammarin pojan ero? 2587 Peräkammarin pojalla tarkoitetaan täysi-ikäistä miestä, joka asuu vanhempiensa tai vanhempansa kanssa. Usein peräkammarin poikaan liitetään myös naimattomuus tai laajemmin sinkkustatus sekä työttömyys ja eräänlainen toimettomuus.  Vanhapoika sen sijaan on sukulaistermi vanhallepiialle (engl. spinster). Yli 24-vuotiaiden naimattomien naisten oli aikoinaan maksettava ns. vanhanpiian veroa, ja näin ollen noin 25 vuoden ikäisten naisten katsottiin ohittaneen parhaan naimaikänsä. Vanhallepojalle ei tiettävästi ole yhtä selvää historiallista ikärajaa.  Vanhapoika tai vanhapiika ei siis viittaa varsinaisesti vanhoihin ihmisiin, vaan yksinkertaisesti naimattomiin aikuisiin, joiden pariutumista on pidetty...
Kirjastonhoitaja! Etsin tietoa (mahd. paljon) kuplettilaulaja ja laulun tekijä J. Alfred Tannerista. Olen löytänyt Hirvisepän "Hupilaulun taitajia" - teoksen… 2586 Seuraavista saattaa olla hyötyä: Teoksessa suomen kulttuurihistoria 5 on puolen sivun mittainen artikkeli. Teos on hyllyssä mm. Leppävaaran kirjastossa Espoossa. Tekijät: Seppälä, Mikko-Olavi Nimeke: Tanner, J. Alfred : kuplettilaulaja ja lauluntekijä (1884-1927) / MOS Julkaisussa: Suomen kulttuurihistoria. 5 : Viisisataa pienoiselämäkertaa ; Hakemisto / toimittajat Anssi Sinnemäki, Laura Nevanlinna. - Helsinki : Tammi, [2004]. - ISBN 951-31-1846-0 (sid.), s. 271 Tekijät: Jauhiainen, Lauri Nimeke: Savolaisia kupletin ja iskelmän taitajia Aineisto: artikkeli kokoomateoksessa, joka löytyy mm. Leppävaaran kirjastosta. Teoksen kieli: fin Kohdehenkilö: Salomaa, Hiski Pekkarinen, Tatu Tanner, J. Alfred (Johan Alfred) Leskinen, Juice Jauhiainen...
Mikähän mahtaa olla "aikajärjestyksessä" oikea järjestys lukea Asimovin "säätiö trilogiaa" johon kuuluu 7(!) kirjaa? 2585 Oikea järjestys on: - Säätiön alkusoitto - Säätiö - Toinen säätiö - Säätiö ja Imperiumi - Säätiö veitsen terällä - Säätiö ja Maa - Kohti Säätiötä
Kuinka nopeasti uudet kotimaiset kirjat löytyvät kirjaston hyllystä? 2585 Tarkkaa aikaa on vaikea sanoa. Kirjakaupasta löydät todennäköisesti uutuuskirjat nopeammin kuin kirjastosta. Kirjat tilataan keskitetysti hankintaosaston kautta ja kirjoille tehdään monenlaisia toimenpiteitä vielä ennen hyllyyn päätymistä: ne luetteloidaan aineistotietokantaan, muovitetaan, tarroitetaan ym. Kaikkein kysytyimmät teokset käsitellään hankintaosastolla nopeammin, jotta ne pääsisivät kiertoon mahdollisimman pian. Suosituimmilla kirjoilla voi kuitenkin olla pitkä varausjono, joten voi kestää aikansa ennen kuin kirja palaa kotikirjastonsa hyllyyn. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin otettu huomioon tämä ongelma ottamalla käyttöön niin sanottu Bestseller-kokoelma. Bestseller-kirjat ovat uutuuskirjoja, joissa on viikon...
Kuun kierron vaikutus ihmiseen ja kasveihin. 2584 Kuun kierron vaikutuksesta kasveihin löydät tietoa biodynaamista viljelyä käsittelevistä teoksista ja artikkeleista. Tässä muutama esimerkki: 1) "Kosmiset rytmit ja viljely - kronobiologian perusteita" / toim. Kari Järvinen. Helsinki : Biodynaaminen yhdistys, 1997. ISBN 951-9442-20-0 2) Roinila, Pirkko: "Tiedon uusilla teillä - Biodynaamisen viljelyn tutkimus", 2000. ISBN 951-9442-28-6 . Teoksen sivuilla 37-40, luvussa "Rytmit ja konstellaatiot tutkimuskohteena" esitetään tutkimustietoa aiheesta. 3) Vuosittain ilmestyvä "Luontopäiväkirja", jota kustantaa Biodynaaminen yhdistys. 4) Klett, Manfred: "Auringon ja kuun keskellä". Kalenterien käyttöä biodynaamisessa viljelyssä käsittelevä artikkeli. Demeter, 1993 : 1, s. 16-17. 5) Virkkunen,...
Kuinka paljon maapallolla on ollut ihmisiä yhteensä kautta aikain? 2584 Arvio siitä, kuinka paljon ihmisiä on elänyt maapallolla kautta aikain, on 106 biljoonaa. Vastaus siihen, miten tähän lukumäärään on päädytty, löytyy sivulta http://www.prb.org/Template.cfm?Section=PRB&template=/Content/ContentGr…
Mistä löytyisi nuotit Valkoinen ruusu levyttäneet Harri Kuokkanen ja Saija Tuupanen. 2584 Tälle F. Kuznetsovin säveltämälle kappaleelle ei lSuomen kansallisdiskografia Violan mukaan ole painettuja nuotteja. Laulettuna se löytyy muutamalta äänitteeltä: https://finna.fi
Onko Tommy Tabermannin runoja käännetty ruotsiksi? 2582 Vaikka Tommy Tabermannin äidinkieli on ruotsi, hän kirjoittaa suomeksi. Runokokoelmia ei myöskään ole käännetty ruotsiksi. Pari yksittäistä runoa löytyy kirjasta Ny lyrik - uutta lyriikkaa (ilmestynyt 1984). Runojen nimet ovat Varkaus ja Ruusujen salaisuus, ruotsiksi Stölden ja Rosornas hemlighet. kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta. www.helmet.fi
Mistä saisin sanat lauluun: Ruskea neitsyt, valkea neitsyt? 2582 Sanat löytyvät mm. seuraavista teoksista: Suuri toivelaulukirja 3 ja Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään. Saatavuuden näkee Web-Origosta http://www.satakirjastot.fi/
Kalevalassa (tai Kantelettaressa) puhutaan jossain kohdin pellavan synnystä. Mistä sen kohdan löytää? Se menee jotenkin niin että "kuun tyttären kutomaa..." 2581 Kalevalan runossa 48 kuvataan Väinämöisen kalaverkon valmistamista pellavasta ja pellavan taimen syntyä siemenestä (säkeet 19-44). Liina tarkoittaa runossa pellavaa. Siemen kaivetaan maasta "Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista" ja kylvetään tuhkaan "rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän". Taimi nousee maasta "yhtenä kesäisnä yönä." Siemen korjataan ja viedään likoamaan ennen verkon kutomista. Runossa (säkeet 131, 133, 134) mainitaan Väinämöisen puhutellessa Vellamoa edelleen "liinapaita", joka on "Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä". Kangasta luonnehditaan Kalevalassa usein "Kuuttaren kutomaksi". 4. runossa Ainoa kehotetaan astumaan (säe 127) "aittahan mäelle" ja avaamaan arkku. " -- Siin´ on kuusi kultavyötä,...
Mistä Olavi Paavolaisen kirja "Nykyaikaa etsimässä" kertoo? Tehtäväni on kertoa hieman kirjasta kuitenkin lukematta sitä, mutta valitettavasti netissä ei ole… 2581 Wikipedia kertoo näin: Vuonna 1927 Paavolainen lähti Pariisiin, jossa hän asui huhtikuusta heinäkuun loppuun saakka. Pariisissa Paavolaisen kanssa aikaa viettivät myös Mika Waltari ja Raoul af Hällström. Pariisin matkan seurauksena syntyi myöhemmin kirja Nykyaikaa etsimässä (1929). Teos oli todellisuudessa julkaistu jo erillisinä, myönteistä huomiota saaneina artikkeleina, mutta itse kirja julkaistiin kokonaisena vasta vuonna 1929.[16] Lappeenrannan kaupungin sivuilla kerrotaan Paavolaisesta näin: Omassa esikoisteoksessaan, esseekokoelmassa Nykyaikaa etsimässä (1929) hän pohti elämän koneellistumista ja kaupungistumista sekä esitteli uusia taidevirtauksia, joista tuon ajan Suomessa ei juurikaan tiedetty: dadaismia, futurismia, venäläisiä...
Onko A0-koon tulostus mahdollista missään pääkaupunkiseudun kirjastossa? Jos on, niin mitä se maksaa? 2581 Keskustakirjasto Oodi Helsingissä näyttää olevan tällä hetkellä ainoa A0-tulostus paikka."Roland TrueVIS SG 540Suurkuvatulostin tulostaa laadukasta täysvärikuvaa. Laitteella voi tulostaa jopa 130 cm leveitä ammattilaistasoisia julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia.Huomaa, että pieniresoluutioiset kuvat, kuten verkkokuvat ja kännykkäkuvat pikselöityvät isoina tulosteina. Asiakas on itse vastuussa tulostamansa kuvan laadusta ja resoluutiosta. Materiaalimaksu peritään myös epäonnistuneista tulosteista. Tulostin on tarkoitettu isoihin printteihin, ja minimikoko on 0,5m eli 7,5€.Isojen kuvien tulostaminen vie aikaa, joten otathan tämän huomioon varauksesi pituudessa. Huomioithan myös, että varausaika tarkoittaa tulostusaikaa. Tiedoston...
Onko perjantain 13. päivä myytti/legenda? 2580 Perjantai 13. päivä on mielletty epäonnen päiväksi pitkään ihmiskunnan historiassa. Syitä on sekä uskonnollisissa että pakanallisissa tapahtumissa. Kristinuskossa syitä kyseisen päivän pitämiselle epäonnisena ovat muun muassa, että Jeesuksen viimeiselle aterialle osallistui 13 henkilöä ja Jeesus kuoli perjantaina. Pakanallisista historian tapahtumista puolestaan perjantai 13. päivä vuonna 1307 on ollut epäonninen Ranskan historiassa. Silloin kuningas Philip IV aloitti joukkoineen Temppeliherrain ritarikunnan hävittämisen ja ritarikunnan jäsenet joutuivat vainojen kohteeksi. Myös useita muita epäonnisia tapahtumia on sattunut 13. päivä perjantaille. Voit lukea niistä lisää alla olevista lähteistä. Lähteet ja lisätietoja...
Kenen kirjoittama runo tai mistä kijasta tämän runon löytäisin? Autio talo, hyjätty talo. Ikkunoista on sammunut valo. Ovet on auki liesi on jäässä, ammuttu… 2580 Etsitty runo on Yrjö Jylhän Tuomittu talo ja siteerattu säkeistö ensimmäinen neljästä. Alunperin runo ilmestyi kokoelmassa Kiirastuli (1941), mutta se löytyy myös monesta Jylhän tuotannosta kootusta runovalikoimasta, kuten Runoja : valikoima eri kokoelmista (1943) [tässä nimellä Autio talo], Yrjö Jylhän kauneimmat runot (1957), Valikoima Yrjö Jylhän runoja ja käännöksiä (1960).
Löytyykö teiltä nuotteja Kari Tapion kappaleeseen Yön tuuli vain ja Petri Laaksosen kappaleeseen Kyynelsilmin? 2580 Kari Tapion esittämään kappaleeseen "Yön tuuli vain" löytyy nuotti vuonna 2001 julkaistusta kokoelmasta Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat. Petri Laaksosen Kyynelsilmin-kappaleen nuotti löytyy vuonna 1999 julkaistusta Salaa-nuottikirjasta.
Mikä on sanan 'nimi' etymologia? 2580 Sana ”nimi” on vanhaa uralilaista perua. Nimi-sanan kantauralilainen alkumuoto on todennäköisesti ollut ”nime”. Sanalla on vastineita sukulaiskielissä, esimerkiksi virossa (nimi) ja unkarissa (név). Sana on todennäköisesti lainautunut indoeurooppalaisesta kantakielestä kantauraliin. Indoeurooppalaisissa kielissä nimi-sanalla onkin vastaavuuksia, esimerkiksi muinaisintian ”naman”, gootin ”namo”, saksan ”Name”, ruotsin ”namn” ja latinan ”nomen”. Suomen kirjakielessä sana nimi on esiintynyt jo Agricolan ajalta. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)