Näiden hyvien tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla todennäköisesti Robert F. McGowanin vuonna 1929 ohjaama lyhytelokuva "Moan & Groan, Inc."
Elokuva on nähtävissä DailyMotion-palvelussa.
Lisätietoja myös elokuvan englanninkieliseltä Wikipedia-sivulta.
Kirjoja kyseisestä tykkikomppaniasta ei vaikuttaisi olevan. Muutamia muita lähteitä:
Tykkikomppanian digitoidut sotapäiväkirjat 18.6.1941-14.8.1944 löytyvät Sotasampo -palvelusta:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11698
34. Panssaritykkikomppanian (todennäköisesti sama yksikkö uudelleen nimettynä) sotapäiväkirjat 1.8.1944-20.11.1944 on myös digitoitu:
https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_11691
34. Tykkikomppania esiintyy myös Martti Kokon Viipurin taistelua 1941 käsittelevässä artikkelissa Kansa taisteli -lehdessä 9/1983. Lehti on saatavilla digitoituna Suomen Sotahistoriallisen Seuran sivuilta:
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1983/Kansa_Taisteli_09_1983.pdf
Finna-palvelussa on muutama valokuva:
https://finna.fi/...
Apu n:o 17 23.4.2004
Seura n:o 26 29.6.1960
Seura n:o 37 10.9.1969
Suomen kuvalehti n:o 25 18.6.1960
Suomen kuvalehti n:o 21 2004
Suomen kuvalehti n:o 39 30.9.2005
Uusi kuvalehti n:o 24 10.6.1960
Uusi kuvalehti n:o 32 5.8.1960
Viikko n:o 25 17.6.1960
Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet...
Electric vehicles tax benefits and purchase incentives (2021) sisältää vertailua Euroopan unionin jäsenvaltioiden veroeduista ja hankintatuista, näin yksityiskohtaista tietoa en kuitenkaan sieltä löytänyt. Muiden maiden tietoja löytyy World Economic Forumin artikkelista aiheesta sekä IEA:n Global EV Outlookista, Sähköautojen hankintatukeen on perehtynyt Traficom, sieltä osataan varmaankin auttaa lisää.
Kirja löytyy mm. Oulun kaupunginkirjastosta. Tiedot OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1864152
Sitä on saatavilla myös monessa muussa kirjastossa. Näet kaikkien kirjastojen niteet Finna.fi-sivustolta: https://finna.fi/Record/helka.9930529713506253
Palautteen katujen ja muiden julkisten alueiden lumitöistä ja muusta talvikunnossapidosta voi lähettää Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta. Linkki löytyy talvikunnossapitosivun keskeltä.
Talvikunnossapito | Helsingin kaupunki
Ehdolla on kaksikin kirjaa, missä lapsivangit on muutettu surumielisiksi linnuiksi.
Laura Sointeen Satuja-kirjassa on hurja satu " Hukkasaaren salaisuus". Käyttämäni ensimmäinen painos on Wsoy:n kustantama
vuonna 1946. Toinen mahdollinen on Astrid Lindgrenin kirja "Mio, poikani MIo". Muistatko missä teatterissa näitte ko. näytelmän?
Tämä kappale ei löytynyt. Sanoista tulevat mieleen esim.
Beastie Boysin Fight For Your Right
Judas Priestin Fight For Your Life,
mutta nehän eivät tietenkään ole naisartistin esittämiä. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa kappaleen?
Päijänne kuuluu Järvi-Suomeen.
Tieto löytyy esimerkiksi kirjasta Rautio Jukka, Ahonen Olli: Suur-Päijänne.
Wikipediasta voit lukea Järvi-Suomesta artikkelista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Järvi-Suomi
En ole varma, mitä kysyjä täsmällisesti tarkoittaa kysymyksellään. Laitan aluksi muutaman linkin, jotka johtavat lahottajasienistä kertoviin tietoiskuihin ja dokumentteihin.
Viherympäristöviikko: Käävät ja muut lahottajasienet:
https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/tietoa/puut-ja-monimuotoisuus/kaavat-ja-muut-lahottajasienet/
Luontoportti:
https://lehti.luontoportti.fi/fi/artikkelit/kaavat-asuvat-arvokkaissa-metsissa
Helsingin kaupunki: Sienet ja laho
https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2012/sienetjalaho_net.pdf
Holhouksenalaisuus lakkasi Suomessa olemasta äänioikeuden este vuonna 1972.
Lakikansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta 358/1972
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1972/19720358
lisätietoa artikkelista:
Liisa Nieminen, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: ”YLEINEN, YHTÄLÄINEN ÄÄNIOIKEUS”, Muistiliitto, blogi.
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-…
Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta kysyttyä:
Miten yleinen ja yhtäläinen äänioikeusikä on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Tätä väitettä on käsitelty useammasin artikkelissa. Mm. Kotilieden kysymyspalstalla siihen on vastannut erikoislääkäri, joka toteaa, ettei syömisestä ole haittaa, ellei sairasta esim. sydän- ja verisuonitautia, https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/hukunko-jos-menen-uimaan-heti-…. Vaarallisempaa on juominen, alkoholijuomien siis.
Seiväshyppääjä Armand Duplantisin tulostilasto löytyy Worldathletics.org-sivustolta. Sen mukaan hänen viimeisin alle kuuden metrin tuloksensa on hypätty 2.9.2022 Brysselissä (5.81).
