Carl von Linné piti simpanssia primitiivisenä ihmislajina – "luolamiehenä" – ja siksi hän antoi vuonna 1758 sille taksonomiassaan nimen Homo troglodyte. Monet Linnén aikalaiskollegoista kuitenkin vastustivat simpanssin luokittelemista ihmisen sukuun kuuluvaksi. Niinpä 1775 Johann Friedrich Blumenbach erotti ne omaan Simia-sukuunsa ja niin simpanssista tuli Simia troglodyte – tai ainakin olisi tullut, jos Blumenbachin luokitus olisi hyväksytty yleiseen käyttöön. 1816 Lorenz Oken loi simpanssia varten suvun nimen Pan, joka eläintieteilijöiden keskuudessa menestyikin Blumenbachin ehdotusta paremmin, ja käytännössä tieteellinen nimi Pan troglodyte vakiintui simpanssille jo paljon ennen kuin ICZN (International Commission on...
Laulu voisi olla ruotsalaisen John Emilin (eli John Emil Johanssonin) "Rewind replay".John Emil: Rewind replay YouTubessa:https://lyricstranslate.com/en/john-emil-rewind-replay-lyrics.html
Tepa-termipankissa ammattinimikkeen kerrtaan olevan työnantajan työtekijälle antama tehtäväkuvaus. Ammattinimikettä kutsutaan joskus myös työ-, tehtävä- tai virkanimikkeeksi. https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/virkanimikeKielitoimiston sanakirjassa kerrotaan virkanimikkeen olevan viran nimike ja sen haltijan titteli.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/virkanimike?searchMode=all
Isoisän isoisän lastina on mitä todennäköisimmin ollut tervaa (tanskaksi tjære), joka 1700-luvulla oli Suomen ehdottomasti tärkein vientiartikkeli: parhaimmillaan Pohjanmaan tervan osuus oli jopa 95% koko Suomen viennistä. Fyrpenge ei ollut lastia, vaan kauppalaivoilta niiden kuljettaman lastin mukaan peritty maksu majakoiden ylläpitämiseksi ('majakkaraha' ~ fyr = majakka, penge = raha).Lähteet: Risto Kari, Lasteina tervaa ja sahatavaraa. – Navis Fennica : Suomen merenkulun historia. 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin Baltic connections : archival guide to the maritime relations of the countries around the Baltic sea (including the Netherlands) 1450–1800. 1, Denmark, Estonia, Finland, Germany
Finna-hakupalvelusta löytyy muutamia Lektyr-lehtiä: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=lektyr&type=AllFields Varastokirjastosta saa kaukolainaksi aikakauslehti Lektyrin vuosikerrat 1926-27 ja 1929-30. Oulun yliopistossa näkyisi olevan vain yksi numero 18 vuodelta 1948. Gunilla Wolde syntyi v. 1939, joten näissä lehdissä hänen piirroksiaan tuskin on. Toinen hakuosuma on rintamamiehille sodan aikana suunnattu Korsu-lektyr, joka jatkui myöhemmin Min vän -nimisenä lehtenä. Tämäkään ei vaikuta oikealta lehdeltä. Verkosta löytyy Lektyr-nimellä myös ruotsalainen aikuisviihdelehti, mutta sekään tuskin on aiheellinen tulos. Valitettavasti näillä tiedoilla ei...
Kaivattu kirja on paremmin Teutorina tunnetun Teuvo Koskisen Annikan seikkailu suuressa metsässä (Artko, 1977). Kirja ilmestyi kymmenen vuotta myöhemmin uudelleen kuvitettuna nimellä Marian seikkailu suuressa metsässä, nyt tekijänimellä Teutori (Satukustannus, 1987).
Toivomasi kappale Genovevan kehtolaulu, säveltäjä Robert Schumann on Helmet-kirjaston kokoelmissa ainakin levyllä Unipursi / Hannu Ihalainen. Päivä, 2013. Levylle on koottu kehtolauluja. Levyn voi varata Helmetin kautta.
Tällä hetkellä Guinness World Recordsin mukaan suurin samannimisten kokoontuminen on ollut Ivan-nimisten tapaaminen Bosnia-Herzegovinassa v. 2017. Yhteensä Ivaneita kokoontui paikan päälle 2325 kappaletta. Lähde:https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/largest-same-name-gathering-first-name
WWF:n sivuilla kerrotaan seuraavaa:"Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä." Ks. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/Ylikulutuspäivän laskee Global Footprint Network, ja se perustuu erilaisiin tilastotietoihin. Lisää tietoa: https://www.footprintnetwork.org/Ylikulutukseen lasketaan mukaan varsinaisten ostosten lisäksi myös esimerkiksi asumismuodosta ja liikkumisesta johtuvaa kulutusta. Suomalainen vähävarainen voi ylikuluttaa, jos esimerkiksi ajelee paljon bensa-autolla, syö lihaa ja asuu talossa, joka ei ole energiatehokas.
Vaikka ei olekaan käännösromaani, voisiko kyseessä olla Siiri Enorannan Gisellen kuolema? Kirjavinkit.fi-sivuston mukaan kirjassa on sisarukset Joel ja Linnea, joista Linnea muuttaa Ruotsiin Inga-tädin luo.Lähde:Kirjavinkit.fi. https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/gisellen-kuolema/ . (Viitattu 21.8.2025)
En ole hyönteistietäjä, mutta tutkin muutamia hyönteiskirjoja ja verkossa saatavilla olevia hyönteisten tunnistamissivustoja.Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä kokoinen hyönteinen on kyseessä. Kuvan hyönteinen ei mielestäni näytä seinäluteelta (vrt. https://laji.fi/taxon/MX.230207). Kuvan hyönteisellä on hieman erityyppinen rakenne ja sen selässä on laikkuja. Seinälude on yleensä omenansiemenen kokoinen, eli todella pieni. Se on aktiivinen öisin ja päivisin se piilottelee rakennusten ja huonekalujen rakosissa. Mietinkin, miten todennäköistä olisi, että sen huomaisi kiipeilevän vaatteella päiväsaikaan.Voisit kuitenkin tarkistaa, näkyykö petivaatteissasi luteiden jätöksiä. Onko sinulla puremia? Löytyykö kodistasi muita merkkejä...
Takahuoneen kollegion palaverissa esiin nousivat Olli Jalonen, Anni Kytömäki ja Pierre Lemaitre. Perusteluina kollegat mainitsivat mm. perinteisen ja klassisen suuren draaman kerronnan.
Karjakko Kyllikki Moisiosta kertoo Charlies-rock-yhtyeen ”Karjakko Moisio”. Kappaleen ovat säveltäneet Vesa Lehtinen, Torsten Nyholm, Jouko Poutiainen ja Martti Vaari. Sen on sanoittanut M. Kalapuro. Se sisältyy äänitteelle ”Rock & roll juhlaa 2” (LP-levy ja C-kasetti; Love Records, 1973) ja CD-levylle ”Love proge. 2” (Siboney, [1998]). Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Lähin löytämäni vastine, joka sopii ainakin osittain kuvailemaasi lauluun, on Matti Jurvan säveltämä, Tatu Pekkarisen sanoittama ja Toivo Kärjen sovittama Sotilaan äiti vuodelta 1942. Se löytyy Youtubesta Eero Väreen ja Kristalli-orkesterin esittämänä. Laulussa mainitaan äitimuori, joka saa pojaltaan kirjeen rintamalta: SOTILAAN ÄITI, Eero Väre ja Kristalli-orkesteri v.1942Jos kyseinen laulu ei ole se mitä etsit, emme valitettavasti löytäneet vastausta. Ehkäpä joku lukijoitamme tietää, mistä laulusta voisi olla kyse.
Ilmaisua "home and away" käytetään lähinnä jalkapallossa, mutta myös joissain muissa joukkuelajeissa, ja sillä viitataan koti- ja vierasotteluihin. Joukkue pelaa sekä kotikentällään (home game) että toisen joukkueen kotikentällä (away game).Sanoessaan "I've been home and away" kannattaja tarkoittaa, että hän on seurannut kannattamaansa joukkuetta uskollisesti käymällä kaikissa sen otteluissa, pelattiin ne sitten kotikentällä tai miten kaukana tahansa muualla.Muussa yhteydessä tällä voidaan sanoa, että on vuoroin kotona ja matkoilla tai muuten poissa normaaleista kuvioistaan. Joskus sitä on käytetty abstraktimmin kuvaamaan kaksijakoista olotila. Pitkään jatkuneen australialaisen saippuaoopperan nimenä se ilmaisee, että sarjan keskiössä...
Pahoittelen vastauksen viipymistä. Vanhin aikakauslehti Pasilan kirjavarastossa on Helmet-haun mukaan Suomen lähetys-sanomia, jonka ensimmäinen numero on vuodelta 1859.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1925850?sid=5233789768Eri vuosikymmenten lehtilistoista tulisi pitkiä. Voit tarkastella Pasilan kirjavarastosta löytyviä vanhojen lehtien saatavuutta kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi aikakauslehdet ja rajaamalla hakua sitten tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Pasilan kirjavaraston löydät kohdasta Kirjasto > Helsinki > Pasila kirjavarasto. Valitse sitten rajoittimella Julkaisuvuosiväli haluamasi vuodet.1880-luvulla ilmestyneistä lehdistä löytyy esimerkiksi Lasten kuvalehti, Valvoja, Merimiehen ystävä...
