La Capitaine Fracasse löytyy suomeksi joistain kirjastoista. Sen suomenkielinen nimi on Kapteeni Kalske. LinkkiFinna.fi: Kapteeni Kalske https://finna.fi/Record/vaari.1208160?sid=4858456474
Lapin kirjaston kokoelmasta löytyy pohjoissaamen oppikirjoja monen ikäisille opiskelijoille. Esimerkiksi Cealkke dearvvuođaid -kirjasarja on tarkoitettu lukioon ja aikuisopetukseen. Aikuisille löytyy myös kaksiosainen Gulahalan-kurssi. Vállje sámegiela -kirja on tarkoitettu yläkoulun vieraan kielen opetukseen.Alakoululaisille löytyy vielä Gea-sarja, joka alkaa ensimmäiseltä vuosiluokalta.
Tietoa aiheesta löytyy kirjasta Suomen islam-seurakunnan veteraaniteos (Suomen islam-seurakunta 2006):"Talvisodan puhjettua yhteisöömme kuuluneita tataareja asui Suomessa noin 800. Tästä määrästä otti tavalla tai toisella osaa talvi-, jatko- ja Lapin sotaan kaikkiaan 177 henkilöä. [– –] Tataarisotilaista oli upseereita yhdeksän, aliupseereita 38 ja sotilasvirkamiehiä kaksi. Miehistötehtävissä sotatoimialueella palveli yhteen 101 miestä." "Suomen islam-seurakunnan naisista kaikkiaan 21 otti osaa sotiin toimien joko lotta- tai muonitustehtävissä."Teoksessa ei ole mainittu muita kansallisuuksia kuin tataarit, mutta esimerkiksi aihetta käsittelevä Wikipedia-artikkeli viittaisi siihen ettei muita islaminuskoisia kansallisuuksia...
Näillä tiedoilla tällaisia yhteenvetoja ei ole löytynyt. Maatalouslaskenta-aineistoja 1910-1969 säilytetään Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa. Ne on järjestetty eri vuosina hieman eri perusteilla. Sinun kannattaakin olla vielä sinne yhteydessä ja varmistaa, onko heillä yhteenvetoja.Tilastotiedon lisäksi vuoden 1920 maatalouslaskenta sisälsi artikkeleita julkaisusarjasta "Maataloushallituksen tiedonantoja". Suomen senhetkinen maatalouden tila ilmeni niissä laskennan mukaan. Simo Liljan artikkelissa selvitetään maatalouskoneiden määrää Suomessa vuonna 1920. Tämä artikkeli löytyy digitoituna Sata vuotta maatalouslaskentaa -julkaisun liitteenä s. 113-125.Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Sata vuotta maatalouslaskentaa...
Olisikohan kyseessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa ilmestynyt Usko Moilasen kirjoittama Unohdettu kylä? Sheferijm-kirjablogissa esitellään kirjan juonta: https://sheferijm.blogspot.com/2018/12/usko-moilanenunohdettu-kyla.htmlKirjan todenperäisyydestä on myös aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla https://www.kirjastot.fi/kysy/usko-moilasen-unohdettu-kyla-kuvaa?language_content_entity=fi
Pankkikohtaisia ja pankkiryhmien tasetietoja löytyy Tilastokeskuksen sarjoista Pankit ja Pankit pankkikohtaisesti vuosijulkaisuista. Vuosien 1991-1994 tilastot on digitoitu Tilastokeskuksen julkaisuarkistoon https://otos.stat.fi/home. Tilastot löytyvät hakemalla esim. ”pankit 1991” tai ”pankit 1991 pankkikohtaisesti”.Suomen Pankin kirjastosta löytyy painettuina SYP:n, KOP:n ja Suomen Yhdyspankin (Unitas) vuosikertomukset vuosilta 1991-1994. Lisäksi löytyy Säästöpankkiliiton vuosikertomukset samoilta vuosilta ja hajakappaleita Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) ja Suomen Säästöpankin (SSP) vuosi-/toimintakertomuksista. Vuosikertomuksista löytyvät sekä pankin/emoyhtiön tasetiedot että konsernitaseet. Pankkiryhmien tasolla tietoja ei...
Suomalaisista kirjastoista löytyvästä kirjallisuudesta esimerkiksi seuraavat voisivat olla hyvät lähtökohdat:Fitzharris, L. (2022). The facemaker: A surgeon's battle to mend the disfigured soldiers of World War I. Allen Lane.Gehrhardt, M. (2015). The men with broken faces: Gueules cassées of the First World War. Peter Lang.Aiheesta on myös jonkin verran avoimesti verkossa saatavilla olevia tutkimusartikkeleita ja opinnäytteitä:Chatterton, C. S. (2021). Working in a ‘World of Hurt’. Nursing and Medical Care Following Facial Injury During World War One. European Journal for Nursing History and Ethics, 3, 24-43. https://www.enhe.eu/enhe/article/download/19/26Gehrhardt, M. (2018). Losing face, finding love?: The fate of facially disfigured...
Tervehdys! Jari Tervon Matriarkassa seikkailee neuvosto-inkeriläinen Aamu Karitsan tytär. Useammissa Matti Röngän dekkareissa seikkailee Viktor Kärppä -niminen inkeriläinen moniosaaja ja Sisko Latvuksen “Kaukana omalta maalta”-romaanin Paavo on myös inkeriläinen. Kari Kangasharjun Abigailin laulussa muinaisesta Assyriasta vaeltavat heimot saapuvat suomalais-ugrilaisten kansojen maille pohjoiseen. Mainitsemisen arvoinen on Risto Isomäen Viiden meren kansa –kirja, jossa on fiktiivisiä kertomuksia ja tulkintoja Suomen ja Suomen lähialueiden historiasta. Saamelaiskulttuurista fiktiivisesti kertovia teoksia on esimerkiksi Paula Havasteen “Maaren, samaanien sukua” sekä Päivi Alasalon historialliset saamelaisromaanit,...
Asiaa kannattaa kysyä suoraan WSOY:ltä. Linkki asiakaspalveluun. Netistä löysin kuitenkin Suomen Kustantajien viime vuoden myydyimmät kirjat. Linkki sivustolle.Kirjakauppaliiton Mitä suomi lukee -sivustolta löytyvät tämän hetken myydyimmät. Linkki sivustolle.
Etsin nimeä useammasta sukunimi-aiheisesta kirjasta, mutta kyseistä nimeä ei valitettavasti niistä löytynyt. Sen verran sain selville, että kyseinen nimi on varsin harvinainen ja se on suojattu vuonna 1954. Sukunimi-info nettisivuston sivuilla Kuulialasta on maininta, että sukunimeä on esiintynyt Keuruulla, Sääksmäellä ja Riihimäellä. Suomessa on myös Kuuliala-niminen paikka, joka sijaitsee Pälkäneellä. Lisätietoja löytyy tältä nettisivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kuuliala.html
Finna.fi-haulla en löytänyt sopivaa teosta. Hain näitä satuja Lastenkirjainstituutin tietokannasta Onnet, https://lki.verkkokirjasto.fi/. En löytänyt sellaista teosta, johon olisi luetteloitu molemmat sadut, mutta hakutuloksissa savenvalaja ja yön kuningatar erikseen on kylläkin useampia osumia:savenvalaja, https://lki.verkkokirjasto.fi/suche?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportle…yön kuningatar, https://lki.verkkokirjasto.fi/suche?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportle…Kirjasta Raul Roine: Suomen kansan suuri satukirja, kuv. Helga Sjöstedt, löytyy satu: Savenvalajan poika. Teoksessa Koivu, Rudolf - Rudolf Koivun satukirja / [kuvitus: Rudolf Koivu] ; [koonnut Marja Kemppinen] ; [graafinen muotoilu Markku Reunanen] Koivu, Rudolf, 2005,...
Samaa on kysytty jo kerran tänä vuonna 2.6.2025 Linkki vastaukseen.Vastaaja oli löytänyt kirjan Yo-reaalikoe 1975-1989 ja edelleen Varastokirjaston kokoelmista. Linkki Finna-hakuun.
kyllä niitä löytyy. Ruotsinkielisiä selkokirja on aikuisten, nuorten sekä lasten puolella. Tässä alla linkki verkkokirjastohakuun ruotsinkielisistä selkokirjoista.selkokirjat | Hakutulokset | Keski-Finna
Hei! Valitettavasti en löytänyt kirjailijaa/kirjasarjaa, joka sisältäisi kaikki kertomasi asiat. Mahdollisia kirjailijoita voisivat olla Denise Rudberg: Marianne Jidhoff -sarja tai Johanna Mo: Saarimurhat -sarja. Nämä sopivat parhaiten kuvailuusi. Lähteet:https://intokustannus.fi/kirja/yksi_tappava_syrjahyppy/https://like.fi/kirjat/yolaulaja
Kyseessä lienee Johanna Sinisalon novellikokoelma Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2005. Kokoelman novelleista kuvauksiasi vastaavat Valkoinen hiiri ja Baby doll.
Jaana Kaparin suomennoksessa Dumbledoren repliikki "It does not do to dwell on dreams and forget to live, remember that" on suomennettu "Ei ole hyvä rypeä haaveissa ja unohtaa elää, muista se."
Kivra ei suinkaan ole ainoa digipostipalvelu. Vastaava yksityinen digipostipalvelu on Postin OmaPosti. Virallinen digiposti viranomaisviesteille on Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-viestit.Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka avulla voi viranomaisten lähettämät kirjeet lukea sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.Kansalaisille muutos digitaaliseen viranomaisviestintään tapahtuu vaiheittain. Vuonna 2026, kun viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan, sähköisesti asioivat kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen postilaatikon Suomi.fi-viesteissä. Sähköinen postilaatikko luodaan siinä vaiheessa, kun henkilö tunnistautuu johonkin...
