Espoon teatterin uudelleenbrändäyksestä kirjoitetaan teatterin sivuilla: "Espoon Kaupunginteatteri = Espoon teatteri = Et = &&" Espoon Kaupunginteatteri on nyt && | Espoonteatteri
Tämän mukaan siis &-merkki tulisi lukea Et-merkkinä, eli &:n kääntyisi luettuna Etin.
Tämä tekoäänillekin hankala nimitys tuotti tosiaan jo lanseerauksessaan kovasti kritiikkiä, johon yhtyi myös kotimaisten kielten keskus Kotus: "Kotus muistutti, että julkishallinnon tuottamien palvelujen nimien tulisi olla hallintolain hengessä asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä." (Espoon teatteri muutti nimensä &:ksi ja tuli samalla nuorentaneeksi yleisönsä – ”En muista tällaista yleisöryntäystä” |...
Pro Sunila -yhdistys on todennäköisimmin oikea paikka kysyä neuvoa kaapistojen/kaappien rakentamiseen liittyen. Yhdistyksen sivulta löytyy kuvia, piirustuksia ja ohjeita liittyen esimerkiksi kiintokalusteisiin (mm. keittiökalustepiirustuksia), pintakäsittelyyn ja sisärakenteisiin. Alla muutama suora linkki yhdistyksen sivuille:Sunilan asuinalueen korjausohjeistot: https://www.alvaraaltosunila.fi/fi/ohjeetSisärakenteet-osassa sisäkatot, sisäseinät, lattiat, väliovet ja kiintokalusteet: https://static1.squarespace.com/static/5a216888ace864c4e864c279/t/5a58a… Asuntoliiteosa, jossa pohjaratkaisuehdotuksia asuntojen keittiö- ja hygieniatilojen nykyaikaistamiseksi ja asuntojen yhdistämismahdollisuuksista: https://static1.squarespace.com/...
Wikipedia sisältää luottelon Voznesenskin runojen suomennoksista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Andrei_Voznesenskin_runojen_suomennoksistaListan mukaan "Syksy Siguldassa" löytyy Markku Lahtelan suomentamana antologiasta "Idän ja lännen runot : valikoima Neuvostoliiton ja Amerikan uutta runoa".
Kyseinen lippu toimi Etiopian virallisena lippuna vuosivälillä 1975-1987; nyttemmin sitä käyttävät ajoittain Etiopian opposition edustajat. Aikaisemmin sama lippu on ollut myös Etiopian keisarikunnan käytössä.https://en.wikipedia.org/wiki/Flag_of_Ethiopia
Lista kansalaisopistoista löytyy kansalaisopistot.fi -sivustolta. Voit myös tarkastella kartasta opistojen sijainteja. Lisätietoja voit kysyä myös Kansalaisopistojen liitosta (KoL). Kansalaisopistot.fi: Opistojen yhteystiedot https://kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot/Kansalaisopistojen liiton yhteystiedot: https://kansalaisopistojenliitto.fi/yhteystiedot/
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tässä palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyisikohan-jostakin-kirjasta-tonttuleikki-jouluyona?language_content_entity=fiKirjan saatavuuden kirjastoista näet Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
La Capitaine Fracasse löytyy suomeksi joistain kirjastoista. Sen suomenkielinen nimi on Kapteeni Kalske. LinkkiFinna.fi: Kapteeni Kalske https://finna.fi/Record/vaari.1208160?sid=4858456474
Lapin kirjaston kokoelmasta löytyy pohjoissaamen oppikirjoja monen ikäisille opiskelijoille. Esimerkiksi Cealkke dearvvuođaid -kirjasarja on tarkoitettu lukioon ja aikuisopetukseen. Aikuisille löytyy myös kaksiosainen Gulahalan-kurssi. Vállje sámegiela -kirja on tarkoitettu yläkoulun vieraan kielen opetukseen.Alakoululaisille löytyy vielä Gea-sarja, joka alkaa ensimmäiseltä vuosiluokalta.
Tietoa aiheesta löytyy kirjasta Suomen islam-seurakunnan veteraaniteos (Suomen islam-seurakunta 2006):"Talvisodan puhjettua yhteisöömme kuuluneita tataareja asui Suomessa noin 800. Tästä määrästä otti tavalla tai toisella osaa talvi-, jatko- ja Lapin sotaan kaikkiaan 177 henkilöä. [– –] Tataarisotilaista oli upseereita yhdeksän, aliupseereita 38 ja sotilasvirkamiehiä kaksi. Miehistötehtävissä sotatoimialueella palveli yhteen 101 miestä." "Suomen islam-seurakunnan naisista kaikkiaan 21 otti osaa sotiin toimien joko lotta- tai muonitustehtävissä."Teoksessa ei ole mainittu muita kansallisuuksia kuin tataarit, mutta esimerkiksi aihetta käsittelevä Wikipedia-artikkeli viittaisi siihen ettei muita islaminuskoisia kansallisuuksia...
Näillä tiedoilla tällaisia yhteenvetoja ei ole löytynyt. Maatalouslaskenta-aineistoja 1910-1969 säilytetään Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa. Ne on järjestetty eri vuosina hieman eri perusteilla. Sinun kannattaakin olla vielä sinne yhteydessä ja varmistaa, onko heillä yhteenvetoja.Tilastotiedon lisäksi vuoden 1920 maatalouslaskenta sisälsi artikkeleita julkaisusarjasta "Maataloushallituksen tiedonantoja". Suomen senhetkinen maatalouden tila ilmeni niissä laskennan mukaan. Simo Liljan artikkelissa selvitetään maatalouskoneiden määrää Suomessa vuonna 1920. Tämä artikkeli löytyy digitoituna Sata vuotta maatalouslaskentaa -julkaisun liitteenä s. 113-125.Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Sata vuotta maatalouslaskentaa...
Olisikohan kyseessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa ilmestynyt Usko Moilasen kirjoittama Unohdettu kylä? Sheferijm-kirjablogissa esitellään kirjan juonta: https://sheferijm.blogspot.com/2018/12/usko-moilanenunohdettu-kyla.htmlKirjan todenperäisyydestä on myös aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla https://www.kirjastot.fi/kysy/usko-moilasen-unohdettu-kyla-kuvaa?language_content_entity=fi
Pankkikohtaisia ja pankkiryhmien tasetietoja löytyy Tilastokeskuksen sarjoista Pankit ja Pankit pankkikohtaisesti vuosijulkaisuista. Vuosien 1991-1994 tilastot on digitoitu Tilastokeskuksen julkaisuarkistoon https://otos.stat.fi/home. Tilastot löytyvät hakemalla esim. ”pankit 1991” tai ”pankit 1991 pankkikohtaisesti”.Suomen Pankin kirjastosta löytyy painettuina SYP:n, KOP:n ja Suomen Yhdyspankin (Unitas) vuosikertomukset vuosilta 1991-1994. Lisäksi löytyy Säästöpankkiliiton vuosikertomukset samoilta vuosilta ja hajakappaleita Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) ja Suomen Säästöpankin (SSP) vuosi-/toimintakertomuksista. Vuosikertomuksista löytyvät sekä pankin/emoyhtiön tasetiedot että konsernitaseet. Pankkiryhmien tasolla tietoja ei...
Suomalaisista kirjastoista löytyvästä kirjallisuudesta esimerkiksi seuraavat voisivat olla hyvät lähtökohdat:Fitzharris, L. (2022). The facemaker: A surgeon's battle to mend the disfigured soldiers of World War I. Allen Lane.Gehrhardt, M. (2015). The men with broken faces: Gueules cassées of the First World War. Peter Lang.Aiheesta on myös jonkin verran avoimesti verkossa saatavilla olevia tutkimusartikkeleita ja opinnäytteitä:Chatterton, C. S. (2021). Working in a ‘World of Hurt’. Nursing and Medical Care Following Facial Injury During World War One. European Journal for Nursing History and Ethics, 3, 24-43. https://www.enhe.eu/enhe/article/download/19/26Gehrhardt, M. (2018). Losing face, finding love?: The fate of facially disfigured...
Tervehdys! Jari Tervon Matriarkassa seikkailee neuvosto-inkeriläinen Aamu Karitsan tytär. Useammissa Matti Röngän dekkareissa seikkailee Viktor Kärppä -niminen inkeriläinen moniosaaja ja Sisko Latvuksen “Kaukana omalta maalta”-romaanin Paavo on myös inkeriläinen. Kari Kangasharjun Abigailin laulussa muinaisesta Assyriasta vaeltavat heimot saapuvat suomalais-ugrilaisten kansojen maille pohjoiseen. Mainitsemisen arvoinen on Risto Isomäen Viiden meren kansa –kirja, jossa on fiktiivisiä kertomuksia ja tulkintoja Suomen ja Suomen lähialueiden historiasta. Saamelaiskulttuurista fiktiivisesti kertovia teoksia on esimerkiksi Paula Havasteen “Maaren, samaanien sukua” sekä Päivi Alasalon historialliset saamelaisromaanit,...
Lähetän sinulle kaksi kirjalistaa, johon kirjaston ammattilaiset ovat poimineet yläasteikäisille sopivia jännityskirjoja. Voit poimia kiinnostavia kirjoja niistä. Helmet-lukudiplomi 7-9 : Jännitys ja kauhuEspoon kaupunginkirjaston Kirjatarjotin yläasteikäisille : Jännitystä ja kauhuaJatkossa voit kääntyä Lukuvalmentaja Juniorin puoleen. Lukuvalmentaja Junior on lasten- ja nuortenkirjastotyön ammattilaisten palvelu, jonka kautta voit pyytää lukuvinkkejä lapsille, nuorille ja perheille. Tiedot palvelusta ja yhteystiedot löydät alta.https://helmet-tukisivusto.hel.fi/lapsen-kanssa-kirjastossa/lukuvalmentaja-junior-ja-kirjapaketit-perheille/
Asiaa kannattaa kysyä suoraan WSOY:ltä. Linkki asiakaspalveluun. Netistä löysin kuitenkin Suomen Kustantajien viime vuoden myydyimmät kirjat. Linkki sivustolle.Kirjakauppaliiton Mitä suomi lukee -sivustolta löytyvät tämän hetken myydyimmät. Linkki sivustolle.
Finna.fi-haulla en löytänyt sopivaa teosta. Hain näitä satuja Lastenkirjainstituutin tietokannasta Onnet, https://lki.verkkokirjasto.fi/. En löytänyt sellaista teosta, johon olisi luetteloitu molemmat sadut, mutta hakutuloksissa savenvalaja ja yön kuningatar erikseen on kylläkin useampia osumia:savenvalaja, https://lki.verkkokirjasto.fi/suche?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportle…yön kuningatar, https://lki.verkkokirjasto.fi/suche?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportle…Kirjasta Raul Roine: Suomen kansan suuri satukirja, kuv. Helga Sjöstedt, löytyy satu: Savenvalajan poika. Teoksessa Koivu, Rudolf - Rudolf Koivun satukirja / [kuvitus: Rudolf Koivu] ; [koonnut Marja Kemppinen] ; [graafinen muotoilu Markku Reunanen] Koivu, Rudolf, 2005,...
