Engholmin piirtämä ja Hastin kertoma Mies ja minä vuodelta 1948 on Pasilan kirjavarastossa, mutta vain lukusalikäytössä. Mikäli haluat kirjan kotilainaan, se löytyy valtakunnallisesta varastokirjastosta Kuopiosta, ja sitä voi lainata kaukolainana.Lähteet:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1233528?sid=5017140383https://www.finna.fi/Record/vaari.580845?sid=5017142897https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-kuvitettua-lastenkirjaa-jota-luin?language_content_entity=fihttps://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Asiaa kannattaa kysyä suoraan WSOY:ltä. Linkki asiakaspalveluun. Netistä löysin kuitenkin Suomen Kustantajien viime vuoden myydyimmät kirjat. Linkki sivustolle.Kirjakauppaliiton Mitä suomi lukee -sivustolta löytyvät tämän hetken myydyimmät. Linkki sivustolle.
Osa Susisaaren rakennuksista tuhoutui Krimin sodassa 1855, kun Britannian ja Ranskan sotalaivat pommittivat Viaporia eli Suomenlinnaa. Osa rakennuksista on kuitenkin edelleen jäljellä, ks. tarkemmin https://suomenlinna.fi/slhk/toiminta/alue-ja-rakennukset/
Näytelmä "Siinä näkijä, missä tekijä" on näytetty ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginteatterissa 09/08/1976.Lähde:Siinä näkijä, missä tekijä - naytelmat.fi
Samaa on kysytty jo kerran tänä vuonna 2.6.2025 Linkki vastaukseen.Vastaaja oli löytänyt kirjan Yo-reaalikoe 1975-1989 ja edelleen Varastokirjaston kokoelmista. Linkki Finna-hakuun.
Laina tulee eräpäivänä palauttaa kirjaston aukioloaikana kirjaston sisällä olevaan palautusautomaattiin tai palvelutiskille, jotta siitä ei tule myöhästymismaksua. Vaski-kirjastojen käyttösäännöissä lukee: "Jos aineisto on palautettu palautusluukkuun, henkilökunta kirjaa sen palautuneeksi vasta seuraavana aukiolopäivänä. Palautusluukuun jätetystä aineistosta voi siten kertyä myöhästymismaksuja, kunnes palautus on kirjattu. Aineiston palauttaminen palautusluukun kautta on omalla vastuullasi."
Hei
Kuopion kirjaston chat-palvelusta vastatiin ettei heillä valitettavasi ole ko. laitetta.
Myöskään Finna.fi-haulla ei löytynyt yhtään diakuvien digitointilaitetta kirjastoista. https://finna.fi/
Ainoa vaihtoehto lienee kääntyä kaupallisten digitoijien puoleen.
Hei!
Äänitetietokanta Fono.fi:n mukaan varmasti alkujaan espanjankielisiä Jamppa Tuomisen suomeksi esittämiä kappaleita on vain yksi:
Ei toista kertaa (= Porque yo quiero) (Lisätietoja: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ei+toista+kertaa&ID=859…)
Alkujaan italiankielisiä kappaleita Jamppa Tuominen on laulanut enemmän.
Tämä kysymys osoittautui varsin vaikeaksi. En löytänyt tuoreita suomalaisia lastenlauluja käännettyinä englanniksi kirjastojen kokoelmista. Etsin Finnasta ja Helmetistä. Violasta eli kansallisdiskografiasta hain lastenlauluja, joiden alkukieli on suomi ja jotka on julkaistu englanniksi, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Helmetistä ainoa englannin kielinen lastenlauluäänite oli 1990-luvun lopulta oleva kasetti Songs of adventure, Othman-Sundell, Margareta, säveltäjä. Espoo : Fg Music, p1998.
Voisikohan Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat… tai Suomen...
Kantakorttien yksityiskohdissa voi olla vaihtelua, riippuen tietojen kirjaamisajasta ja kirjurista. Tyypillisesti kantakortteihin tietoja olisi kirjannut komppanian kirjuri, vaihtelevissa olosuhteissa ja joskus kiireessä. Esimerkiksi kesän 1944 tietoja ei ole välttämättä ehditty kirjata riittävällä tarkkuudella. Tietojen kopioinnissa on voinut myös sattua virheitä.
Lisätietoja kantakorteista Arkistojen portti -palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Ohjeita_kantakortin_merkint%C3%B6jen_tulkintaan
Sotilaskantakorttijärjestelmään liittyvät ohjeet:
(1935). Ohjeet sotilaskantakorttijärjestelmän pitämisestä. Puolustusministeriö.
(1945). Puolustuslaitoksen kantakorttiohjeet:...
Tässä neljä ehdotusta, mikä kirja voisi olla kyseessä:
Sini Helminen: Veden vallassa (2018)
Helen Dunmore: Ingo : Meren kansa (2006)
Sari Peltoniemi: Vattenporin simpukka (2018)
Reeta Aarnio: Veden vanki (2009)
Mikäli näistä mikään ei ollut etsimäsi kirja, tässä Kirjasammon tulokset vedenalaista maailmaa käsittelevästä kirjallisuudesta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50818
Oikeaa tietoa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta jaoin kysymyksesi kirjastokollegoille, jos jollakulla olisi tarkempaa tietoa tästä. Joku palstan lukijoistakin saattaa tietää vastauksen.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy alla oleva kattava lista Elvi Sinervon tuotannosta. Kaikkia teoksia, lukuun ottamatta teosta nimeltä Rukkanen, voi varata Helmet-kirjastoista (Helmet.fi).
Runo Söörnäisistä : novelleja. Gummerus, 1937.
Palavankylän seppä : romaani. Gummerus, 1939.
Pilvet : runoja. Tammi, 1944.
Onnenmaan kuninkaantytär ja ihmislapset. (nimellä Prinkki, Aulikki). Tammi, 1944.
Desantti : 1-näytöksinen näytelmä. Kansankulttuuri, 1945.
Pikku Aljosha : Maksim Gorkin lapsuudenmuistelmien mukaan . Kansankulttuuri,...
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Mitään hyvää ohjetta en osaa antaa. Jokainen lukee kirjaa tavallaan. Joitakin näkemyksiä voin tähän avuksesi kirjata:
Tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa kirjoittaa kyseisestä kirjasta Suomen kuvalehden kolumnissaan Toden tuntu haastaa lukijan (Suomen kuvalehti 38/2022, s. 50 ) : "Hyvään lukukokemukseen tarvitaan elämyksiä ja tunteita, mutta myös kykyä olla lukematta kaikkea todeksi. Euforia-romaaniakin kannattaa lukea etenevän kerronnan ja hyvän ajatusten kuvauksen kannalta, ei spekuloiden Plath-Hughes suhteen kannalta "entas jos" -hengessä."
Saat koko artikkelin luettavaksesi Helmet-kirjastojen tarjoaman EPress-aikauslehtipalvelun kautta.
Suvi Ahola kirjoittaa kolumnissaan 'Historian taskut houkuttavat kirjailijoita'...
Ensimmäiset himmelit on tehty keskiajalla. Eija Kosken kirjassa "Himmeli" on paljon tietoa himmelin kulttuurihistoriasta.
TEKIJÄ Koski, Eija
TEOS Himmeli / Eija Koski ; [valokuvat: Rita Lukkarinen ... et al.] ; [piirrokset: Kaarin Hellman]
Julkaisutiedot Helsinki : Maahenki, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino)
ULKOASU 123 sivua : kuvitettu ; 30 cm
Kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Suosittelen, että lähetät kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun.
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala/kaupunkiympariston-yhteystiedot-ja#kaupunkiympariston-asiakaspalvelu
Molukkien luotsi -kuunnelmaa on esitetty Suomen radiossa vuonna 1958. Kuunnelma oli käännös ruotsalaisen nobelkirjailijan Harry Martinssonin kuunnelmastaLotsen från Moluckas. Alkuteos on kirjoitettu ja esitetty ensimmäisen kerran vuonna 1937. Näytelmä kertoo portugalilaisen kapteeni Magellanin maailmanympäryspurjehduksesta vuosina 1519-1522. Pekka Gronowin mielestä kuunnelma oli vuoden 1958 paras kuunnelma. Suomeksi näytelmän on toteuttanut Urpo Lauri.
Lähteet:
Pekka Gronowin blogi : http://pekkahtgronow.blogspot.com/2016/11/kuka-voitti-kuunnelma-finlandian.html
Lotsen från Moluckas (teksti) Suomen kirjastoissa : https://www.finna.fi/Record/vaasa.173236?lng=sv#versions
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Lotsen_fr%C3%...
Joka kodin tähtikirjasto -sarjassa vuosina 1955 (3. p.) ja 1960 (4. p.) kolmena niteenä julkaistussa Monte Criston kreivissä on liitteenä kuvia elokuvasta Le comte de Monte-Cristo.
Yksi ehdokas hieroglyfejä ja Rosettan kiveä käsitteleväksi kirjaksi voisi olla C. W. Ceramin yli 500-sivuinen Muinaisaarteita etsimässä : arkeologian romaani (WSOY, 1951).
