Hei!Suosittelen tutustumaan tähän Jouni Korkiasaaren oppaaseen Sukututkija siirtolaisten jäljillä https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061367816 Oppaassa on useita linkkejä eri tietokantoihin, joista voi yrittää löytää tietoa siirtolaiseksi lähteneistä ihmisistä. Osa tietokannoista on käytettävissä vapaasti, osa vaatii kirjautumista ja osa on maksullisia. Oppaassa kerrotaan myös, miten ihmisen nimi saattoi muuttua matkan varrella ja kerrotaan, miksi ihmisestä ei välttämättä löydy mitään tietoja.
Hei!Olisiko kyseessä mahdollisesti dokumentti nimeltä The Secret Life of Plants (Walon Green, 1979)? Ei vastaa aivan kaikkia kriteereitä, mutta elokuva kertoo botanistista, joka uskoo kasvien pystyvän keskustelemaan ihmisten ja eläinten kanssa. Se tosin on englanninkielinen ja nopean selailun perusteella en nähnyt kohtausta, jossa kasvit puhuisivat/niitä äänitettäisiin. Elokuvassa tosin mitataan kasvien sähköimpulsseja, jotka voidaan myöhemmin tulkita ääneksi. En tosin tunnistanut tätä kohtausta, jos sellainen elokuvassa on.
Laulun nimi on "Merellä laivat ne keinuvat". Laulu myös alkaa näillä sanoilla. Säkeistöjä on neljä. Mainitsemasi kohta on laulun 3. säkeistö. Kertosäkeessä lauletaan: "Laivamme kiertää Liberian, Siperian, Amerikan preerian..."Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi Arvo Laron toimittamaan "Ylioppilaan laulukirjaan" (Gummerus, 1933; 2. painos 1938) ja Reino Hirvisepän kokoamaan kirjaan "Laiva, ohoi! : kokoelma meri- ja merimieslauluja" (Viiri, 1946). Kummassakaan kirjassa ei ole lauluun nuottia eikä tekijätietoja. Mainitsemasi kohdan yksittäisissä sanoissa on pieniä eroja.
New Scientist -lehden vuosikerta 1982 löytyy Kuopion Varastokirjaston kokoelmista. Varastokirjaston aineistoa voi tilata kaukolainana omaan lähikirjastoon. Lähde: Finna.fi: New Scientist https://finna.fi/Record/vaari.195822?sid=5126245977
Lehdessä "Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti" (1978: 1, s. 26) on julkaistu runo "Sapattimekko", jonka on kirjoittanut Helvi Alamikkelä. Runo alkaa: "Saivat suvella kutsun kirkkohäihin".
Sampsa Astalan esittämä "Mikä pahan tappais" alkaa noilla sanoilla. Laulun ovat säveltäneet Sampsa Astala ja Matti Toivonen. He ovat myös laulun sanoittajat.Mikä pahan tappais YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=oLmWE_wVeCg
Lähimmät Espoon kirjastot ovat Sello ja Tapiola. Joillakin kulkuvälineillä myös Entresse ja Viherlaakso.Sello on näistä suurin ja sijaitsee Sellon kauppakeskuksessa.Myös Kauniaisten kirjasto on lähellä Sinua. Linkki Helmet.finna.fi kirjastokartta
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun evästeistä löytyy listaus tuota sivun alareunassa olevaa ratassymbolia klikkaamalla ja valitsemalla avautuvasta sivusta välilehti evästeilmoitus.Oleellisimmat tiedot, jotka menetämme ovat tilastot, joita seuraamme palvelun käyttöä analysoidessamme. Ne toimivat pohjana palvelun kehittämiselle.
Kyseessä on varmaan Asphyksian Kalmankalliot-sarja. Sarjasta on suomennettu kaksi kirjaa: Hautomo ja Isän salaisuus. Kirjat on kuvitettu valokuvilla hiukan pelottavan näköisistä goottilaishenkisistä nukkekotinukeista sekä nukketalosta, jossa he asuvat. Salamaniskukohtauskin löytyy jälkimmäisestä kirjasta. Kirjojen lopusta löytyy nettiosoite, joka ei enää toimine:www.thegrimstones.com Youtubesta löytyy kuitenkin materiaalia nimellä The Grimstones.
Suomen kielen murteiden sanakirjassa loisvaimo tarkoittaa naispuolista loista ts. asunnotonta naispuolista henkilöä.Tässä Wikisanakirjan selitys sanalle loinen:Suomessa maaseudun tilattoman köyhälistön edustaja, joka eli toisen tuvassa, saunassa tai muissa tiloissa ja sai pääsääntöisesti elantonsa luontaistuotteina siten kuin isäntä parhaaksi katsoi antaa.Lähteet:Kotus, Suomen kielen murteiden sanakirja. Loisvaimo, loinenhttps://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_d4d3a0d10e4607f967b526ee83fcca26&word=loisvaimo&list_id=1&keyword=loisvaimo https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=loinen&sms_id=SMS_162473f970c03bc5868c1633a14916a9&view=parsingWikisanakirja. Loinenhttps://fi.wiktionary.org/wiki/...
Valitettavasti tällainen kappale ei ole minulle tuttu.Suosittelen, että olette yhteydessä Yleen ja Radio Helsinkiin. Kannattaa ilmoittaa arvio päivästä, jolloin kappale soitettiin sekä arvio kellonajasta, jolloin kappale soitettiin. Lisätiedoksi kannattaa laittaa mahdollisimman tarkka kuvaus kappaleesta. Oliko kappaleen kansanlauluosuus suomeksi tai jollain toisella kielellä? Oliko kappaleessa muuta lauluosuutta? Muistuuko mieleen mitään lauseita tai sanoja kappaleesta? Erottuiko kappaleesta jokin tietty soitin?Ylen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fiRadio Helsingin yhteystiedot: https://www.radiohelsinki.fi/yhteystiedot/
Anna Kortelaisen kirja on tietokirjaksi luokiteltu, joten oletettavasti kirjassa esitetyt asiat perustuvat tutkimukseen ja faktoihin. Ja kyllä, Kammion sairaala on ollut olemassa. Helsingin kaupungin sivuilla on Pirkko Madetojan kirjoittama artikkeli Mielisairaan hoidon historiaa Helsingissä, jossa kerrotaan näin: "1900-luvun alussa Helsingissä toimi myös yksityisiä psykiatrista hoitoa tarjoavia laitoksia. Tunnetuin oli lääkärinleski Sofie Louise Lybeckin perustama hermo- ja mielitautisten sairaskoti, joka sijaitsi 1888–1904 Töölössä Kammion alueella. Kammiossa hoidattivat ongelmiaan mm. kirjailijat F.E. Sillanpää ja Mika Waltari. Kammion sairaalasta tuli Hesperian sairaalan osasto 1950-luvulla ja 1962 sen toiminta loppui."Kammion...
Valitettavasti en löytänyt juuri tuota runoa. Kirjallisuuden ystävien Facebokissa on pohdittu samaa. Ehdotuksina Eeva-Liisa Manner, Yrjö Kokko, Katri Vala, Otto Manninen ja Tommy Taberman.Tabermanin runo Lennä, lennä hetken tulinen lintu tuli myös mieleeni. Voisiko runo olla hieman tuntemattomamman runoilijan. Mieleeni tuli Ylen Sanoita linnunlaulu kilpailu, jonka tuotos julkaistiin verkossa viime vuonna. Se voisi olla myös radio-ohjelmassa aiheena? Linkki Sanoita linnunlaulu kokoelmaan.Ehkä joku palstan lukijoista voi muistaa peremmin ja kommentoida?
Tämäntyyppisiä lyhenteitä, tunnuksia ja koodeja voidaan taivuttaa käyttämällä kaksoispistettä. Voidaan siis taivuttaa “yritys X:n”, mikä on sujuvampaa kuin “yrityksen X”.
Alkukirjain valitaan sen mukaan, onko kyseessä erisnimi vai yleisnimi. Tässä tapauksessa sana “yritys” vaikuttaa olevan yleisnimi, joten se kirjoitetaan pienellä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/139
https://www.kielikello.fi/-/miten-lyhennetta-taivutetaan-
Lyhenne VPN tulee sanoista Virtual Private Network. Se salaa dataliikenteen ja hämärtää laitteesi fyysisen sijainnin. Siitä on hyötyä esimerkiksi nettiselauksen suojaamisessa avoimissa wifi-verkoissa, oman sijainnin salaamisessa ja maaestojen kierrossa. VPN voi parantaa tavallisen käyttäjän internetin käyttökokemusta, suojata hakkereilta ja estää seuraamasta omaa verkkokäyttäytymistä.
Lisätietoja VPN:stä löydät esimerkiksi alla olevilta sivustoilta ja voit itse punnita VPN-yhteyden käytön hyötyjä.
YLE Digitreenit: Mikä ihmeen vpn? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/06/digitreenit-mika-ihmeen-vpn-se…
VPN-yhteys.fi: https://www.vpnyhteys.fi/
Ainoita verkkokauppoja, joissa kyseistä kirjaa löytyy edes mainittuina, on Booky ja sielläkin on maininta, että "tuotetta ei ole tilattavana". Myöskään kirjan kustantaneen WSOY'n kirjahaussa tätä teosta ei tullut vastaan, joten on hyvin mahdollista, että painos on täten loppu.
Yksi lähde kirjan ostamiseen voisivat olla joko antikvariaatit tai kirpputorit, tai verkossa toimivat myyntisivustot kuten Tori.fi tai Huuto.net. Näiden kohdalla on kuitenkin hyvä olla tarkkana siinä, keneltä ostaa, ja varmistua että saa oikeanlaisen tuotteen.
Lähteet ja linkit:
https://www.booky.fi/index.php
https://www.wsoy.fi/kirjat
https://www.tori.fi/
https://www.huuto.net/
Tietoa Suomen väestön rekisteröimisestä eri aikoina löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999, joka on avoimesti luettavissa netissä osoitteessa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1.
Julkaisussa kerrotaan, että väestön rekisteröimiseen liittyi pitkään epätarkkuutta ja esimerkiksi muutoista oli haastavaa saada tarkkaa tietoa. Vasta vuodesta 1966 eteenpäin saatiin kaikista muuttaneista henkilötason tiedot.
