Kyse saattaa olla Saara Cantellin esikoisrimaanista Kesken jääneet hetket (Tammi, 2020). Kirjassa Pariisissa valokuvaajana työskentelevä Virve joutuu palaamaan Suomeen, koska hänen Salla-sisarensa on kuollut auto-onnettomuudessa. Sallalta jäi kaksi lasta ja Virve ryhtyy heidän huoltajakseen. Kirja on rakenteeltaan sirpaleinen, siinä muistellaan ja pohditaan, olisiko elämä voinut mennä toisellakin tavalla. Muisto-osioihin sisältyy myös sisarusten lapsuuden kesää liittyviä kohtauksia, jotka sijoittuvat suvun kesäpaikkaan.https://www.tammi.fi/kirja/saara-cantell/kesken-jaaneet-hetket/9789520411602Jos sinulla on ollut aikaisemmin valittuna lainaushistoria, sen olisi pitänyt siirtyä sellaisenaan uuteen Helmet-Finnaan. Varmista, että...
Lähetin kysymyksesi Turun kaupunkiarkeologian tutkijalle Tanja Ratilaiselle, joka vastasi näin:"Tätä ihmetelläänkin usein. Kaupungeissa on ollut useita tulipaloja, joissa rakennuksia on tuhoutunut tai niitä on myös purettu uudistusten tieltä. Uusia rakennettaessa on siivottu pahimmat jäljet pois ja usein maahan on jäänyt alimpia perustuskiviä ja hirsiä joiden päälle sitten on rakennettu uutta. Lisäksi ihmistoiminta on muutoinkin tonteille ja kaduille tuottanut kaikenlaista jätettä, jota toki on siivottukin pois, mutta pikkuhiljaa tontit ja katutasot ovat kerrostuneet/kohonneet aikaisempien jäätyä pois käytöstä ja uutta päälle rakennettaessa. Hapettomissa, kosteissa ja tiiviissä kerrostumissa ei tapahdu myöskään maatumista samalla tavalla...
Rikollisuuden eri lajeja Suomessa tutkitaan sekä oikeustieteen että sosiologian aloilla. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan insitituutin julkaisuista löytää vuosikymmenten varrella karttunutta tutkimus- ja tilastotietoa rikollisuuden lajeista ja niiden keskinäisestä suhteesta. Esimerkiksi Rikollisuustilanne 2022 -julkaisussa on mainintoja päihteiden ja väkivaltarikollisuuden yhteyksistä. Instituutin julkaisuja voi lukea vapaasti verkossa ja ladata PDF-tiedostoina. Myös valtiotieteellisen tiedekunnan tutkimuksista löytyy aineistoa. Yksittäisistä kiinnostavista julkaisuista voisi mainita Aarne Kinnusen väitöskirjan Kriminaalipolitiikan paradoksi vuodelta 2008.Lääketieteellinen Duodecim-lehti sisältää artikkeleita...
Pikku Traktori -sarjan ensimmäinen osa Iso pamaus (engl. The Big Bang) lähetettiin Pikku kakkosessa ensimmäistä kertaa 26.8.2004.Sarjan jaksoja on viimeksi uusintalähetetty Pikku kakkosessa vuonna 2014. Sarjasta tuotettiin Pikku kakkosta varten suomeksi vain sen ensimmäinen tuotantokausi (26 jaksoa), mutta jälkimmäisten tuotantokausien jaksoja on saatavilla suomeksi dubattuna erikseen julkaistuilla DVD-kokoelmalevyillä.
Hei!Perhokalastajat.net -sivuston foorumilla on keskusteltu opossuminnahan käytöstä. Luulen, että asiaa kannattaa kysyä alan harrastajilta vaikkapa tuolla keskustelufoorumilla. Suoraa vastausta en siis löytänyt. Osaisikohan joku lukijoistamme vastata tähän kysymykseen?
Kirjailijatason suosituksia voi saada tekoälyyn perustuvalta kirjallisuuden suosittelusivustolta. Se tarjoaa Eve Hietamiehen vastineeksi Anna-Leena Härköstä. https://www.literature-map.com/Tampereen kirjaston maksuttomassa Mitä lukisin? -verkkopalvelussa saa kirjaston lukuoppailta sähköpostitse toiveiden mukaan räätälöityjä lukuvinkkejä.https://www.tampere.fi/kirjastot/asiakkaana-kirjastossa/mita-lukisin-lukuvinkkeja-kirjastostaKannattaa katsoa kirjaston tietokannasta millä asiasanoilla itselleen mieluisa kirja on kuvailtu. Yösyöttö-kirjaa kuvaillaan mm. asiasanoilla isyys, vauvaperheet ja yksinhuoltajat. Kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi sekä kirjaston omasta tietokannasta näillä asiasanoilla...
Vastaussten määrä viime vuosina 1.1.-19.11.:2024 57692023 62322022 56592021 58452020 5150Vastausten määrässä on ollut tämän vuoden aikana jonkun verran laskua. On vaikea sanoa, johtuuko se tekoälysovelluksesta vai muista tekijöistä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on rajallinen vastaajakunta ja olemme rajoittaneet selvemmin toimintaamme nimenomaan palvelulupauksemme mukaiseksi, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta. Tämä on rajoittanut jonkin verran keskustelutyyppisiä yhteydenottoja. Vastausten määrässä näkyy nousuja ja laskuja 2020-luvulla muinakin vuosina, ennen tekoälysovellusten avautumista yleiseen käyttöön.Tekoälyn vaikutus saattaa alkaa näkyä tulevaisuudessa enemmän. Seuraamme tihannetta.Kysy...
Elokuvan käsikirjoitus on Spede Pasasen, Jukka Virtasen ja Ere Kokkosen työtä. Virtanen toteaa elokuvan DVD-julkaisun kommenttiraidalla virnuillen: "Miksi luotinkaan Yrjänään - se on avainrepliikki meillä aina". Kysymys lienee käsikirjoittajien sisäpiirivitsistä. Kolmikon edesmentyä voi olla, että sen merkitys jää arvoitukseksi.
Kyselimme tästä Karkkilan Puskaradio -Facebook-ryhmässä ja siellä pari kommentoijaa kertoi, että tällaista radiotoimintaa on mahdollisesti tulossa ja viritteillä.Kannattaa siis pysyä kuulolla. https://www.facebook.com/groups/452718004818697/
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet runoa. Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä heinäkengät-haulla saa tuloksia, mutta juuri tuollaista runoa ei ollut niiden joukossa, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Vanhoista aapisista, joita on myös Onnimanni-lorussa heinäkengät mainitaan, mutta lause ei ole tuollainen, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Sellaisilla suurta määrää tarkoittavilla ilmauksilla kuin satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. tuskin on aivan täsmällistä määritelmää – lukuarvoista puhumattakaan. Niillä ilmaistaan eräänlaista epämääräistä paljoutta, jossa tarkkuus ei ole olennaista. Intuitiivisesti voisi ajatella, että jotta voidaan perustellusti puhua esimerkiksi "sadoista" ihmisistä, määrän täytyisi olla enemmän kuin sata tai pari sataa, mutta kuitenkin siinä määrin alle tuhat, että ylöspäin tuhanteen pyöristäminen tuntuisi asian tarpeettomalta paisuttelulta. Lähes tuhatpäisistä ja sitä suuremmista ihmisjoukoista mitä luultavimmin puhuttaisiin jo tuhat-pohjaisiin ilmauksiin turvautuen – tuhatkunta, toista tuhatta, tuhansia... Toisaalta, paljouden runsauden ja edes...
Runosta löytyy ainakin kaksi suomennosta: Ilpo Tiihosen tulkinta (raakakäännökset ja toimitustyö Jukka Mallinen) kokoelmassa Muistomerkki (WSOY, 1999) ja Olli Hyvärisen käännös kokoelmassa Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 (Atrain&Nord, 2018).Alkusäkeet näissä ovat seuraavanlaiset: "Yön usva peittää kumpuilevan Gruusian" (Tiihonen) "Yön usva peittelee kummut Gruusian" (Hyvärinen)
Kysymys on tainnut jäädä kesken, mutta ehkä tässä tarkoitetaan Paavo Cajanderin Salomaa-runon säettä "Kuin kukat kirren alt’ elpyvät taas elohon."Sanan perusmuoto on kirsi, ja se tarkoittaa routaa. Se taipuu siis samoin kuin hirsi, hirren.Lähde:Nurmi, T. (2004). Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja (Kolmas, korjattu ja päivitetty painos.). Gummerus Kustannus Oy.
Helmet-kirjaston asiakkaalla voi olla samanaikaisesti enintään sata (100) lainaa. Varauksia voi myös olla samanaikaisesti enintään sata (100).https://helmet.finna.fi/Content/kayttosaannot
En selaamalla löytänyt syntymäpäiväkohtaa kirjasta, mutta viimeisillä sivuilla Juliennesta puhutaan 7 vuotta vanhana tyttönä, joten sen perusteella oletan, että hän on seitsemän silloin täyttänyt.
Jos sinua kiinnostaa samankaltaiset, kovaksikeitetyt dekkarit (ilman Dashiel Hammettia), voisit kokeilla ainakin näitä kirjailijoita: Mickey Spillane, James Ellroy, James M. Cain, James Lee Burke, Philip Kerr ja Edward Bunker. Lisää ehdotuksia voit löytää Kirjasampo.fi-palvelusta.
Olisiko kyseessä jokin seuraavista:Petri Neuvonen: Kerrostalot 1975-2000, ilm. 2015Kirjassa käydään läpi kerrostalojen rakennustapa ja -materiaalit sekä rakennus- ja LVIS-tekniikan pääpiirteet. Runsas ja havainnollinen kuvitus johdattaa pintaa syvemmälle: rakenteiden ja asennusten yksityiskohtiin. Mukana sähköinen liite, johon on koottu ajankohdan määräykset ja ohjeet. Kerrostalot 1975-2000 on käytännön käsikirja, joka palvelee kiinteistöjen ylläpidon ja korjausten suunnittelua, kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten laadintaa sekä rakennusalan opetusta. Tuomo Jaakkola: Energiatehokas asuinkerrostalojen talotekniikkakorjaus, ilm. 2010Kirjassa kerrotaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen asuinkerrostalojen energiatehokkaasta...
