Roomalaisten vastine maaäiti Gaialle oli Tellus. Telluksen vastaparina oli yleensä Caelus, joka henkilöi taivasta. Caelus vastaa Gaian puolisoa Uranosta.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Tellus_(jumalatar)https://en.wikipedia.org/wiki/Caelushttps://historycooperative.org/roman-gods-family-tree/
Elokuvan käsikirjoitus on Spede Pasasen, Jukka Virtasen ja Ere Kokkosen työtä. Virtanen toteaa elokuvan DVD-julkaisun kommenttiraidalla virnuillen: "Miksi luotinkaan Yrjänään - se on avainrepliikki meillä aina". Kysymys lienee käsikirjoittajien sisäpiirivitsistä. Kolmikon edesmentyä voi olla, että sen merkitys jää arvoitukseksi.
Asiantunteva kollegani oli sitä mieltä, että prosessori on toiminnallisesti tärkeämpi, koska ilman sitä tietokone ei käynnistyisi lainkaan. Kovalevyn eli kiintolevyn voi korvata vaikkapa ulkoisella muistilla.Lisäksi Tietonetti.fi-blogissa sanotaan, että tietokoneen prosessori eli suoritin on tärkein tietokoneen komponenteista, sillä se suorittaa jatkuvasti tietokoneohjelman konekielisiä käskyjä. Prosessorin tehokkuudella on suuri merkitys sille, mitä ohjelmia tietokoneella voidaan suorittaa tai kuinka monta ohjelmaa tietokone voi suorittaa samanaikaisesti.Samaisessa blogissa kerrotaan myös, että kiintolevy (eli kovalevy) on tietokoneeseen asennettu massamuisti, johon tallennetaan tietoja myöhempää käyttöä varten. Massamuistiin tallennetaan...
Kyselimme tästä Karkkilan Puskaradio -Facebook-ryhmässä ja siellä pari kommentoijaa kertoi, että tällaista radiotoimintaa on mahdollisesti tulossa ja viritteillä.Kannattaa siis pysyä kuulolla. https://www.facebook.com/groups/452718004818697/
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet runoa. Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä heinäkengät-haulla saa tuloksia, mutta juuri tuollaista runoa ei ollut niiden joukossa, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Vanhoista aapisista, joita on myös Onnimanni-lorussa heinäkengät mainitaan, mutta lause ei ole tuollainen, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Sellaisilla suurta määrää tarkoittavilla ilmauksilla kuin satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. tuskin on aivan täsmällistä määritelmää – lukuarvoista puhumattakaan. Niillä ilmaistaan eräänlaista epämääräistä paljoutta, jossa tarkkuus ei ole olennaista. Intuitiivisesti voisi ajatella, että jotta voidaan perustellusti puhua esimerkiksi "sadoista" ihmisistä, määrän täytyisi olla enemmän kuin sata tai pari sataa, mutta kuitenkin siinä määrin alle tuhat, että ylöspäin tuhanteen pyöristäminen tuntuisi asian tarpeettomalta paisuttelulta. Lähes tuhatpäisistä ja sitä suuremmista ihmisjoukoista mitä luultavimmin puhuttaisiin jo tuhat-pohjaisiin ilmauksiin turvautuen – tuhatkunta, toista tuhatta, tuhansia... Toisaalta, paljouden runsauden ja edes...
En selaamalla löytänyt syntymäpäiväkohtaa kirjasta, mutta viimeisillä sivuilla Juliennesta puhutaan 7 vuotta vanhana tyttönä, joten sen perusteella oletan, että hän on seitsemän silloin täyttänyt.
Jos sinua kiinnostaa samankaltaiset, kovaksikeitetyt dekkarit (ilman Dashiel Hammettia), voisit kokeilla ainakin näitä kirjailijoita: Mickey Spillane, James Ellroy, James M. Cain, James Lee Burke, Philip Kerr ja Edward Bunker. Lisää ehdotuksia voit löytää Kirjasampo.fi-palvelusta.
Olisiko kyseessä jokin seuraavista:Petri Neuvonen: Kerrostalot 1975-2000, ilm. 2015Kirjassa käydään läpi kerrostalojen rakennustapa ja -materiaalit sekä rakennus- ja LVIS-tekniikan pääpiirteet. Runsas ja havainnollinen kuvitus johdattaa pintaa syvemmälle: rakenteiden ja asennusten yksityiskohtiin. Mukana sähköinen liite, johon on koottu ajankohdan määräykset ja ohjeet. Kerrostalot 1975-2000 on käytännön käsikirja, joka palvelee kiinteistöjen ylläpidon ja korjausten suunnittelua, kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten laadintaa sekä rakennusalan opetusta. Tuomo Jaakkola: Energiatehokas asuinkerrostalojen talotekniikkakorjaus, ilm. 2010Kirjassa kerrotaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen asuinkerrostalojen energiatehokkaasta...
Ehkäpä jokin seuraavista voisi tulla kyseeseen:Kati Jaakonen, Opiskelijan keittokirja : simppelit ainekset ja herkulliset lopputulokset"Hellapoliisin Opiskelijan keittokirja on supersuositun Pikkukokin isosisko ja tarjoaa ideoita juuri omaan kotiin muuttaneille."Hanna Himanka, Kokin kotiruokaa"Helpompaa, maukkaampaa ja ravitsevampaa arkiruokaa."Sanna Mansikkamäki, Kiitos! : helppoja arkiruokia"Hyvää ja monipuolista kotiruokaa ilmastoystävällisemmin."
Jos tarkoitat lainan uusintaa, voit tehdä sen ottamalla yhteyttä mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston tai Keski-kirjastojen toimipisteeseen. Löydät kirjastojen yhteystiedot osoitteesta keski.finna.fi. Voit uusia lainan myös verkkokirjastossa, kun kirjaudut sisään kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Täältä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ei voi uusia lainoja.Jos taas kyseessä on noudettavana olevan varauksen noutoajan pidentäminen, se onnistuu ottamalla yhteyttä siihen kirjastoon, jossa varaus on noudettavana.
Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä, joten Martti Lindqvistin (s. 1945 - k. 2004) runon julkaisemiseen tarvitaan lupa. Luvan voi hankkia kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestöstä Sanastosta, ja se maksaa 46,64 euroa per ilmoitus. Linkki luvan hankkimiseksi kuolinilmoituskäyttöä varten löytyy tältä Sanaston sivulta: Kirjallisuuden käyttö kuolinilmoituksessa
Valitettavasti ei selvinnyt, mikä merkki on kyseessä. Merkki voisi liittyä esim. palvelusvuosiin työpaikalla tai johonkin seuraan tai yhdistykseen.Tein hakuja Finnassa yhdistämällä hakuihin merkin erilaisia symboleita. Esim. pinssi + t-kirjan, ansiomerkki + salama, rintamerkki + salama, seuramerkki + t-kirjain. Rajasin haun esineisiin ja rajasin hakua myös vuosiluvulla, sillä se oli tiedossa. Tein vastaavat haut myös Googlessa.Selasin Antikvariaatti.netin (https://www.antikvariaatti.net/) sivustolta löytyneet pinssit ja rintamerkit läpi. Selasin myös Antiikin vuoksi-sivuston osiota poletit, pinssit, rintaneulat ym., mutta valitettavasti kummastakaan ei löytynyt vastaava merkkiä.
Jalo Kaliman suomennoksessa vuodelta 1960 tämä kohta Tšehovin Lokki-näytelmässä kuuluu näin: "Minä olen lokki... Ei, mitä minä... Minä olen näyttelijätär. Niin, tietysti". Anton Tšehov: Lokki (suom. Jalo Kalima, 1998, s. 97)Martti Anhava suomensi saman kohdan seuraavasti: "Minä olen lokki... Väärin. Olen näyttelijä. No niin!" Anton Tšehov: Lokki, Vanja-eno, Kolme sisarta; Kirsikkatarha (2011, s. 78)
