Keski-kirjastoilla ei ole omaa appia eli sovellusta. Keski-Finna-verkkokirjasto toimii puhelimen, tabletin tai tietokoneen selaimella, eli erillistä sovellusta ei tarvitse ladata. Verkkokirjastoon pääsee osoitteessa keski.finna.fi. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Verkkokirjastossa voit nähdä lainasi, uusia ne, tehdä varauksia ja selata kirjaston tietokantaa.E-aineistot ovat E-kirjasto-nimisessä sovelluksessa. E-kirjastosta löytyy sähköisiä lehtiä, e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Sovelluksen voi ladata oman mobiililaitteen sovelluskaupasta hakusanalla "E-kirjasto". Tarkemmat ohjeet löydät E-kirjaston sivuilta. E-kirjastoon kirjaudutaan ensimmäisellä kerralla Suomi.fi-tunnistuksen avulla. Tämän...
Kyseessä voisi olla turisti. Tunnetaan myös nimillä turistipulla ja turistileipä. Kaustislaisen Pesolan leipomon verkkosivulla on kuva. https://pesolanleipomo.fi/tuotteet/turisti/Verkosta löytyy myös ohjeita kotileipojille:https://herkkusuut.vuodatus.net/lue/2009/10/turistipullathttps://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/63309/Turistileipi%C3%A4%20/Turistbr%C3%B6d/https://rakkaudellapaula.blogspot.com/2013/01/turistipullat.html
Tukholma-syndroomalla tarkoitetaan psykologista tilaa, jossa panttivanki alkaa suhtautua hyvin myötämielisesti kaappaajaansa.Käsite on peräisin Tukholmassa vuonna 1973 tapahtuneesta Norrmalmstorgin pankin ryöstöstä. Kuusi päivää kestäneen tilanteen aikana panttivangiksi otetut pankkivirkailijat asettuivat kaappaajiensa puolelle ja poliisia vastaan. He suhtautuivat myötämielisesti kaappaajiin myös sen jälkeen, kun poliisi oli vapauttanut heidät ja vanginnut kaappaajat. Poliisin avuksi kutsuttu psykiatri Nils Bejerot keksi käsitteen Norrmalmstorg-syndrooma selittämään panttivankien reaktiota. Muualla maailmassa Norrmalmstorgin korvasi tunnetumpi nimi Tukholma.Tukholma-syndroomasta ei ole virallista diagnoosia missään luokitusjärjestelmässä...
Hei!
Saa tuoda jos kirjastossa on kirjankierrätyspiste. Valitettavasti tekijänoikeuksien takia niitä ei voi tarjota kirjastoille lainakokoelmaan otettavaksi. Sellon kirjastossa Espoossa olisi ehkä eniten potentiaalisia ottajia, koka siellä on suuri venäläinen kokoelma. Tikkurilan kirjastossakin on taas kierrätyskärry. Muista kirjastoista kannattaa varmuudeksi kysyä ovatko ne jo palauttaneet kirjankierrätyspisteensä, koska monesta paikasta ne otettiin koronan takia pois.
Etsin Finna.fi:stä eri tavoilla, muun muassa aihesanoilla ratkaisukirjat ja lastenkirjallisuus ja rajaamalla opinnäytteisiin (väitöskirjat, pro gradut jne.), mutta haku ei tuonut kysymystäsi vastaavia tuloksia ainakaan otsikoiden perusteella. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannastakaan ei löytynyt vastaavuuksia. Aihetta on tietysti voitu käsitellä osana jotain laajempaa tai eri tavalla rajattua tutkimusta.
Google Scholar -tietokannasta suomenkielisellä hakusanalla ratkaisukirjat saadaan vain 14 osumaa, joista mikään ei näytä kuitenkaan käsittelevän ko. aihetta vaan esimerkiksi oppimateriaalien ratkaisukirjoja. Hakusanalla lastenkirjallisuus taas saadaan yli 900 osumaa. Hakutuloksia voit tarkastella ja...
Kirjoita Outi-kirjaston etusivulla olevaan hakuruutuun sana Juopuli ja klikkaa suurennuslasia. Saat ensimmäiseksi hakutulokseksi ensimmäisen etsimäsi kirjan.
https://outi.finna.fi/Record/outi.945121
Mene uudelleen etusivulle ja kirjoita hakuruutuun Kivikaudelta euroon ja klikkaa uudelleen suurennuslasia.
Saat hakutulokseksi toisen etsimäsi kirjan. https://outi.finna.fi/Record/outi.695418
Jos sinulla on kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, voit vaikka varata kirjat.
Etsimäsi teos voisi olla James Pattersonin Suzannen päiväkirja, WSOY 2002
"Katie Wilkinson on löytänyt unelmiensa miehen. Lupaava suhde katkeaa äkillisesti, kun Matt Harrison jättää hänet. Ainoaksi selitykseksi jää vain päiväkirja, joka tuntematon nuori äiti on kirjoittanut lapselleen.
Päiväkirjassaan äiti kertoo rakkaudesta lapseen ja suunnattomasta riemusta, jonka äitiys on tuonut hänen elämäänsä. Toivon ja tuskan vallassa Katie huomaa päiväkirjan kertovan myös Matt Harrisonista - paljon enemmän kuin hän osasi kuvitellakaan. Entistä syvempi rakkaus lähtee itämään miehen aiemmasta elämästä, josta hän ei kyennyt koskaan kertomaan Katielle." -Kirjasampo
Kaukolämpöjohdot lämpöeristetään tehokkaasti, mutta lämpöhävikkiä syntyy silti jonkin verran. Johtojen siirtämästä energiasta Suomessa kuluu jakeluverkon lämpöhäviöihin 8−9 prosenttia, isoimpien kaupunkien verkoissa 5−8 ja harvemmin asuttujen pienten taajamien verkoissa 10−15 prosenttia.
https://energia.fi/energiasta/energiaverkot/kaukolampoverkot
Tarkemmin aiheesta:
Lämpöhäviöt kaukolämpöverkossa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161529/kandidaatintyo_maja…
Kaukolämpöverkon lämpöhäviöiden tarkastelu https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158097/Kalliokoski_Henri…
Kansallisikirjaston Finna-tietokannassa tästä Jarno Pasman säveltämästä ja Kale Puontin sanoittamasta laulusta on vain äänitetiedot, eli nuottina Haaveet kantaa -kappaletta ei ole julkaistu.
Laulun sointuja voi kuitenkin tutkia ChordU-sovelluksessa.
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston Finnassa.
Suosittelen Oodin mediatyöasemia. Ne varataan varaamo.hel.fi -palvelun kautta. Mediatyöasemat eivät ole omissa huoneissaan.
Oodin mediatyöasemat: https://varaamo.hel.fi/search?date=2022-11-21&unit=tprek%3A51342&search=skanneri
Oodin mediatyöasemista Helmetissä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_odotetut_mediatyoasemat_avautuvat(186323)
Lisätietoja voit kysyä : oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja...
Olisiko etsimäsi kirja Päivi Järvelän (nyk. Rämö) kirjoittama Skrippaduidaa, joka on ilmestynyt Kontakti-sarjassa vuonna 1970?
Kyseessä on jonkin asteinen dystopia kuvaus.
Jos sinulla on Helmet-kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, pääset käyttämään PressReader-palvelua vaikka kotoasi käsin. PressReader tarjoaa luettavaksi ulkomaisia aikaus- ja sanomalehtiä. Linkin PressReaderiin löydät Helmet-sivustolla olevan E-kirjasto -otsikon alta. Kun kirjaudut palveluun, valitse ensin Library or group ja sen jälkeen Helmet. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Pääset lukemaan lehtiä missä tahansa.
Nyt voit halutessasi tehdä itsellesi myös oman käyttäjätilin.
PressReader Helmet-sivulla. https://www.helmet.fi/fi-FI/PressReaderiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250189)
Nimikirjaimien ja ilmestymisvuoden perusteella kyseessä voisi olla Helsingissä vuosina 1973-1975 ilmestynyt sosialistisen työväenpuolueen sanomalehti Päivän Uutiset.
Varmaa tietoa ei valitettavasti löytynyt, mutta Google Lens antaa vastaukseksi, että kyseessä olisi jokin juoksuhämähäkkien heimoon kuuluva hämähäkki. Tämä täsmäisi selän kuvioihin.
Kysyjän viittaama, Ylellä 1980-luvulla lähetetty ensimmäinen suomalainen äänielokuva voisi olla esimerkiksi Erkki Karun vuonna 1931 ohjaama Tukkipojan morsian. Elokuva on esitetty muun muassa TV2:ssa tammikuussa 1987 Kari Uusitalon esittelemänä ja sitä on pidetty ensimmäisenä varsinaisena kotimaisena näytelmä-äänielokuvana.
Kyseisessä elokuvassa ei ole kuitenkaan esille tuotua kohtausta eikä kyseessä liene mikään muukaan aivan varhaisen äänikauden elokuva.
Mainittu repliikki voisi olla jo 1930-luvullakin sanottuna hieman leikillinen, jolla viitattaisiin nykyajassa aiempiin aikoihin.
Tyylillisesti se voisi sopia esimerkiksi Valentin Vaalan elokuviin.
Kotimaisia elokuvaehdokkaita voi selata kätevästi Elonet-palvelussa rajaamalla...
Ainakin Helsingin vuoden 1921 opaskarttaan on merkitty Toukolan viertotie. Se kulkee kohdassa, josta nykyisin Kustaa Vaasan moottoritie alkaa. Katu näyttää jatkuneen Kairon tien risteykseen asti.
Laitan sinulle linkin Historia Helsinki -sivuston opaskarttaosioon. Pääset siitä katselemaan eri vuosien opaskarttoja.
https://historia.hel.fi/fi/kartta
