Sellaisilla suurta määrää tarkoittavilla ilmauksilla kuin satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. tuskin on aivan täsmällistä määritelmää – lukuarvoista puhumattakaan. Niillä ilmaistaan eräänlaista epämääräistä paljoutta, jossa tarkkuus ei ole olennaista. Intuitiivisesti voisi ajatella, että jotta voidaan perustellusti puhua esimerkiksi "sadoista" ihmisistä, määrän täytyisi olla enemmän kuin sata tai pari sataa, mutta kuitenkin siinä määrin alle tuhat, että ylöspäin tuhanteen pyöristäminen tuntuisi asian tarpeettomalta paisuttelulta. Lähes tuhatpäisistä ja sitä suuremmista ihmisjoukoista mitä luultavimmin puhuttaisiin jo tuhat-pohjaisiin ilmauksiin turvautuen – tuhatkunta, toista tuhatta, tuhansia... Toisaalta, paljouden runsauden ja edes...
Näyttäisi siltä, että kyseisistä runoista ei löydy suomennoksia. Suomenkielisen Wikipedian artikkelien teosluettelojen (sekä Lahden kaupunginkirjaston jo arkistoidun runotietokannan) mukaan Audenilta on suomennettu runotElegia William Butler Yeatsille, Ensimmäinen syyskuuta 1939, Kuulento, Laulu, Musée des Beaux Arts, Nenänpäästä metrin verran ja Se joka rakastaa enemmän. Samojen lähteiden mukaan Masefieldin tuotannosta on suomennettu Lasteja ja Merikuume. Wikipedia ja Finna.fi löytävät Longfellowlta suomeksi vain teoksen Laulu Hiawathasta (myöhemmin pelkkä Hiawatha Aale Tynnin suomennoksena). Yeatsilta Wikipedia mainitsee teoksen Torni ja kierreportaat sekä yhden Aale Tynnin suomentaman runokokoelman Runoja, jonka sisältöä ei...
hieman on niukasti löytynyt tietoa tähän. Yksi mahdollinen teos voisi olla Ritva Toivolan: Vampyyrimuoti vuodelta 1996. Kannessa on punaista ja mustaa. Kirjassa on erillisiä tarinoita ja yhdessä ainakin epäillään vampyyrilahkon kokoontuvan suuressa huvilassa Helsingin lähellä.
Etsimäsi kirja saattaisi olla Leena Timosen kirjoittama ja Kaarina Ewartin kuvittama Haamupyykki (Otava, 1987).Kollega huomasi, että samaa kirjaa on etsitty tässä palvelussa aiemminkin: 80 luvulla äiti luki kirjaa minulle jossa oli pieni tyynyliina joka lähti seikkailulle mm concord lentokoneella. Olisiko nimi ollut mahdollisesti Haamuperhe… | Kysy kirjastonhoitajalta
Lastenkirjastotyöhön erikoistunut kollega suositteli erityisesti Max Velthuijsin kirjaa Sammakko ja muukalainen. Kirja on kyllä kuvakirja, mutta kuvaa hyvin koskettavasti erilaisuutta ja sen hyväksymistä sekä tarjoaa erinomaisia keskustelunaiheita, ja voisi siksi sopia hyvin juuri koulun aloittaneelle. Helppolukuisista kirjoista aiheeseen voisi sopia Hannu Kesolan Voimapoika ja katala Keppostelija. Hieman vakavammin kiusaamista on käsitelty teoksissa Veeti ja kiusaajat / Anne-Maj Felin, Liian raskas reppu : kuinka selvisin kiusaamisesta / Anna-Mari Kaskinen sekä Tonttu / Sanna Isto. Kannattaa kokeilla myös teoksia Käsikirja supersankareille, Osa 1: Käsikirja / Elias Våhlund sekä Mini on sankari / Christine Nöstlinger.Lisää kiusaamiseen...
En löytänyt kyseiselle runolle suomennosta. Se ei sisälly kokoelmaan Shelleyn runoja (1929). Tarkistin myös muun muassa kokoelman Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967), mutta runoa ei löytynyt.LinkkiShelleyn runoja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49257
Pastörointi tuhoaa monia mikrobeja, jotka voisivat aiheuttaa tauteja. Ne ovat peräisin lehmän elimistöstä tai sen ympäristöstä. Pastöroimattomassa maidossa näitä taudinaiheuttajia voi esiintyä. Niihin kuuluvat muun muassa kampylobakteerit, salmonellat, yersiniat ja listeriat. Raakamaidossa voi esiintyä myös puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta sekä tuberkuloosia aiheuttavaa Mycobacterium bovis -bakteeria.Lähteet:"Raakamaito on riskielintarvike""Got milk? Make sure it's pasteurized"
Sadussa "Prinsessa kukkia poimimassa" Pässi Päkäpäätä etsii prinsessa Sinisilmä. Satu sisältyy "Kultaiseen lukukirjaan" (WSOY, 1957, s. 248-251; useita painoksia). Sen ovat laatineet Martti Haavio, Aale Tynni ja A. Hinkkanen. Kirjassa ei kerrota tämän sadun tekijän nimeä.
Kyseessä saatta olla Torsti Lehtisen omaelämäkerrallinen teos Kun päättyy pitkäsilta. Kirja on ensimmäisen kerran ilmestynyt vuonna 1982 ja siitä on otettu useita lisäpainoksia. Kirja kertoo sodan aikana syntyneen Topin lapsuudesta ja nuoruudesta Kallion kaupunginosassa. Pojan äiti myi viinaa, kaverien kanssa tehdään pieniä kolttosia, koulu ei innosta. Kirjan lopussa Topin tie vie vankilaan. Lisätietoa kirjasta:Kirjasampo
Vaihtoehtoja on paljonkin, Tässä muutama mahdollisuus. Kirjat löytyvät hyvin Helmet-kirjastoista.Harmaja, Saima : Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa, WSOY, 2013. Runoilija Saima Harmaja sairasti tuberkuloosia ja kuoli nuorena vuonna 1937. Hänen päiväkirjojaan julkaistiin ensimmäisen kerran jo pian hänen kuolemansa jälkeen. 2013 julkaistu laitos on alkuperäistä julkaisua laajempi. Hawking, Stephen : Minun lyhyt historiani. WSOY, 2014. Suomentanut Ilkka Rekiaro. - Maailmankuulu kosmologi sairastui 21-vuotiaana ALS-sairauteen. Muistelmissaan hän kertoo yllättävän pitkästä elämästään tämän vaarallisen sairauden kanssa. Kasvi, Jyrki : Jyrki Kasvin kolme elämää. Docendo, 2022. - Jyrki Kasvi oli...
Monissa lemmikkitarvikeliikkeissä Helsingissä on ympäri vuoden HESYn (Helsingin eläinsuojeluyhdistys) keräyslipas tai jonkin muun eläinsuojeluyhdistyksen keräyslipas, jonne voi laittaa lahjoitusrahansa.Hyväntekeväisyysjärjestöjä ja -yhdistyksiä on paljon, mutta aika harvalla taitaa olla keräyslipasta ympäri vuoden esillä jossain kaupassa tai vastaavassa paikassa.Jos lukijoillamme on tiedossa kysyjän etsimiä paikkoja, niin vinkaattehan kommenttina tähän viestiin, kiitos!
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on aiemmin ollut samantyyppinen kysymys ja silloin on vastattu seuraavasti: "Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa."Jennings-sarjan suomennetuista kirjoista löytyy listaus Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jennings_(kirjasarja)De Geerin Singleton-sarjassa epäviihdytään ja jalkapalloilu ei suju täydellisesti. Sarjan kirjat ovat :Pelionni vaihtelee 1956Voittoja ja tappioita 1956Singletonin tulikoe 1957Kirjat löytyvät Pasilan kirjaston varastosta....
Pukinmäen kirjastosta kerrottiin, että heillä on palvelu, joka tilauksesta noutaa luistimet, huoltaa ne ja palauttaa takaisin kirjastoon. Suoralta kädeltä eivät osanneet sanoa, kuinka usein niitä huolletaan, mutta ainakin Pukinmäessä niitä siis teroitetaan. Eri kirjastoissa voi olla kyllä erilaisia käytäntöjä tähän.
Nykyisen Leipäläntie 2:n paikalla sijaitsi Maarian pitäjän Raunistulan torppa n:o 68 Kastu, jossa asui ja vaikutti kauppias Yrjö Valtter/Valter Vallin/Wallin. Turun osoitekirjan 1947 - 1948 mukaan hänen liikkeensä oli siirtomaatavaraliike. Vallin oli naimisissa Aleksandra Matilda Aron kanssa. Vallinin isä lienee ollut Simon Vallin (k. 1926) ja tämän isä Simon Vallin (k. 1875?). Muuta tietoa kaupasta ei löytynyt. Asian tutkimista vaikeuttaa, että alueeseen viitataan monella eri nimellä, esimerkiksi Raunistula, Kastu, Maaria ja jopa Laihasmäki.
Emme valitettavasti löytäneet mitään tietoja Vaavi-nimisestä sarjakuvahahmosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomeksi hänestä löytyy pari pienoiselämäkertaa kirjoista Barth, Reinhard: HIstorian suurnaiset, 2005 sekä Fries, Ellen: Kuuluisia naisia 1, 1911. Englanniksi Suomen kirjastoista on saatavilla ainakin seuraavat kirjat: Crankshaw, Edward : Maria Theresa, 1969 sekä Goldsmith, Margaret : Maria Theresa of Austria, 1936. Kirjojen saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet/yhteyst…
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet
Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet...
