Sveitsin ilmastodiagrammi löytyy ainakin Spectrum tietokeskus -tietosanakirjan osasta 11, sivulta 425.
Vähän eri tyyppinen diagrammi löytyy englanninkielisestä kirjasta The Dorling Kindersley World reference Atlas, s.516.
Tietoa Sveitsistä ja sen ilmastosta löytyy seuraavilta Internetsivuilta:
http://www.smt.fi/matkalle/kohdeoppaat/zurich.html
Lisätietoa englanniksi:
http://www.about.ch/geography/climate/index.html
http://www.geographyiq.com/countries/sz/Switzerland_climate_f.htm
http://www.wordtravels.com/Travelguide/Countries/Switzerland/Climate/
Exodus-nuotit löytyvät mm HelMetkirajstoissa julkaisussa
Film hits. Film hits / Sammanställare och redaktör: Göran Rygert. [S.l.] : Warner/Chappell Music Scandinavia, c2002
Pyydä lähikirjastoa tilamaan vaikka kaukolainana. Valitettavasti sanat eivät ole ranskaksi.
Exodus-laulun ranskankieliset sanat löytyvät mm:
http://www.paroles.net/chanson/14776.1
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta Helmetistä http://www.helmet.fi/ löytyy seuraava teos:
- Talo-80 -ryhmä: Määrälaskentaohje Talo-80 nimikkeistöjärjestelmän mukaan. Rakentajain kustannus, 1985. (3. täydennetty painos, 1989)
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa https://finna.fi ovat nämä kolme opusta:
- Määrälaskentaohje Talo-80 nimikkeistöjärjestelmän mukaan. Rakentajain kustannus, 1989.
- Määrälaskentaohje Talo-80 nimikkeistöjärjestelmän mukaan. Rakentajain kustannus, 1982.
- Rakennuttajan määrälaskennan täydennysohje. Rakentajain kustannus, 1988. (Tämä ohje täydentää vuonna 1982 ilmestynyttä määrälaskentaohjetta.)
Teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjastossa majailevaan kansalliskokoelmaan,...
"Kirkottamattomana" kuollut lapsensynnyttäjä, kuten kastamaton lapsikin voitiin haudata kirkkomaalle muista erilleen, "pohjoisen puolen paikoille" (pohjoinen oli kristityille pimeyden ja paholaisen ilmansuunta).
Ajatus naisesta saastaisena lapsen syntymän jälkeen ja synnytyskulttuuriin kuulunut synnyttäjän puhdistautuminen kirkottamalla alkoi vähitellen hiipua 1800-luvun loppua lähestyttäessä. Murrosvaihe oli vuosisadan vaihteen kahden puolen. Helsinkiläisissä sivistyneistöpiireissä käytäntö oli tuntematon jo 1880-luvulla. Pisimpään tapa eli puhtaalla maaseudulla. 1920-luvulla kirkotus alettiin yleisesti yhdistää kastetilaisuuteen, kun se aikaisemmin oli ollut selkeästi erillinen toimitus.
Talvisaikaan kuolleita varten oli vainajien...
Helsingissä on mahdollista käyttää ompelukonetta Etelä-Haagan, Töölön, Pasilan, Kontulan ja Laajasalon kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa. Espoossa on ompelukone asiakkaiden käytettävissä Tapiolan, Sellon, Ison Omenan, Entressen ja Soukan kirjastoissa. Sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä em. kirjastoihin ja varata aika koneen käyttöä varten. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta.
Lainattavia ompelukoneita ei Helmet-kirjastoilla ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Esimerkiksi kreikankielisessä ἀάατος-sanassa (aaatos) on kolme a-vokaalia peräkkäin: http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.04.0057:entry=a)a/atos
Tämän Eesti Keele Instituutin ohjeen mukaan joihinkin viron kielen sanoihin, joissa on kolme samaa kirjainta peräkkäin, voi laittaa yhdysviivan, mutta tämä ei ole pakollista, esimerkiksi plekkkatus = plekk-katus (peltikatto), tikkkontsad = tikk-kontsad (stilettikorot): https://keeleabi.eki.ee/?leht=8&id=106
Voit etsiä suomalaisia etunimiä käsitteleviä kirjoja esimerkiksi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi . Laita asiasana-kenttään esimerkiksi sana "etunimet". Voit lisäksi rajata tulosten kielen suomeksi. Tällä tavalla löytyy kolmisenkymmentä suomalaisia etunimiä käsittelevää kirjaa. Useimpia on varmasti saatavana omasta lähikirjastostasi, mutta mikäli näin ei ole, voit tarvittaessa kaukolainata niitä esim. Helsingistä oman kirjastosi kautta.
Suosittelen erityisesti seuraavia kirjoja:
- Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria--etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen
- Kiviniemi, Eero: Rakkaan lapsen monet nimet--suomalaisten etunimet ja nimenvalinta
- Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
- Lempiäinen...
Näytelmiä löytyi kirjastomme varastosta vanhemmista ohjelmistokirjoista useita, mutta niiden sopivuutta on vaikea arvioida. Voit tutustua aineistoon pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla, jossa 5 ohjelmakokoelmaa odottaat sinua 24.4. alkaen. Odottamassa ovat Dieckmannin Tähtihetkiä II, Honkasen Ohjelmaa nuorten juhliin, Laurikaisen Nyt näyttelemme, Mäkelän Lausun ja näyttelenkin sekä Koivulan Yhdessä juhlaan. Tekstit ovat 1950-1990 -luvuilta ja aiheeltaan kevääseen ja äitienpäivään liittyviä. Tarvittaessa etsimme lisää, jos nämä eivät sovi. Jos haluat lisätietoja, yhteydenotot lasten- ja nuortenosastollle, puh. 05-616 2338.
Voit etsiä terveys/sairaus ja terveyskasvatusaiheisia lastenkirjoja esim. seuraavien internetpalveluiden kautta: pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/ , saman palvelun lastenliittymä Plussanen http://www.libplussa.fi/plussanen/ ja Satukallio http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ .
Etsiessäsi Plussasta valitse tarkennettu haku, jolloin voit hakea asiasanalla ja rajata hauan (esim. kielen tai aineistotyypin mukaan) ja hakea vain lastenosaston aineistoa. Hakusanoina kannattaa kokeilla myös sanoja lääkärit, taudit, sairaalat. Hakusanoja voi myös yhdistää.
Plussasen ja Satukallion sivuilta löytyy lapsille suunnattua aineistoa. Plussasessa voit hakea teoksia asiasanoilla ja Satukalliossa toimii...
Kirjasarjan osat IV ja V ovat mainitun seminaarikurssin seminaaritöitä. Seuraavassa varmuuden vuoksi perustiedot sarjan kaikista osista. Niitä voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta:
Lähde, Heikki K., Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa.
Osa 1 : Jurvaniemi, Kirvesniemi, Lippahainen, Pöytähonka
Osa II : Pietilä, Laurila, Simola
Osa III : Kauppila, Mökkälä, Äijälä, Sakeri, Uotila
Osa lV : Lassila, Mettala, Junnala, Lappala, Alhonen sekä Padasjoen Savi
Osa V : Kalkko, Matoniemi, Riihilahti, Mikkola, Koivula, Koivuniemi, Ankeriasniemi, Kotaniemi
Kuningatar Elisabet I käsitteleviä suomenkielisiä romaaneja ovat ainakin Victoria Holtin Kuningattaren varjossa (1973), Ursula Pohjolan-Pirhosen Neitsytkuningatar ja rakkaus (1968) ja Scott Walterin Kenilworth (suom. 1912), englanninkielisiä esim. Evelyn Anthonyn Elizabeth (1992) ja Rosaline Milesin I Elizabeth (2001)
Suomenkielisiä elämäkertoja en onnistunut löytämään. Englanninkielisiä ovat esim. Alison Weirin Elizabeth the Queen (1999), B. W. Beckingsalen Elizabeth (1963), Edith Sitwellin Fanfare for Elizabeth (1947) ja J. E. Nealen Queen Elizabeth (1934).
Elisabet I:stä on myös elokuva: Shekhar Kapurin Elisabet (2000), joka on hankittu muutamaan kirjastoon.
Katso esim. sivuja
http://www.pellervo.fi/otlehti/historia/43keskusliikkeid.htm
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/B77EFB297F535DE3C2256…
Siivola, Hanna: Pula-ajan ruokahuolto kotirintamalla. Suomi 1939-1945. Ammattikoulun päättötyö. http://koti.mbnet.fi/siivola/sisallys.htm
Kallioniemi, Jouni: Kotirintama 1939-1945.
Polva, Anni: Elettiin kotirintamalla…Lehtiä päiväkirjastani.
Utrio, Meri ja Untamo: Pois pula, pois puute Kun kansa selviytyi.
Varastokirjasto on digitoinut vanhojen aikakauslehtien sisällysluetteloita.
Kotiliesi ja Puutarhalehti vuosilta 1939-1946 sisältänevät aiheeseen liittyviä artikkeleita. http://www.nrl.fi Klikkaa etusivulta: suomalaisten aikakauslehtien sisällysluetteloita. Kirjoita hakusanaksi esim....
Runo on suomalainen kansanruno, ja se löytyy mm. Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (34 kirjaa), osasta 8 (numero 1765). Tämä runo on arkistoitu vuonna 1922. Runo löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-tietokannasta, ja kokonaisuudessaan se menee näin:
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=%22markkulan%20heikin%20hevosen%20kello%22&textnorm&metanorm&refsnorm&text%5Btextnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Bmetanorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Brefsnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&id=skvr08117650#%7B%7D
Runo on siis...
Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa on puhelimella käytettävissä uuden Helmet-verkkokirjaston selainversio. Lisää asiasta Helmet-sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Taskukirjas….
Vänern-järven tilavuus on 153 kuutiokilometriä (km³).
Suomen pelkästään yli hehtaarin kokoisten järvien kokonaistilavuus on arviolta noin 235 kuutiokilometriä (km³).
Lähde: Wikipedia
Suomenkielinen vastine englannin ilmaukselle littoral deposit on "rantakerrostuma". Rantakerrostumat ovat etupäässä hiekkaa ja soraa – hienoimmillaan hienoa hiekkaa, karkeimmillaan kivikkoa ja louhikkoa.
Peter Johansson, Raimo Kujansuu ja Kalevi Mäkinen, Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat. – Teoksessa Pohjois-Suomen maaperä: maaperäkarttojen 1:400 000 selitys
Suomen maaperä | fin5.pdf (europa.eu)
Tietoaineistot - maaperäkartan käyttöopas - rantakerrostumat - GTK
Kiyosakin kirja Rikas isä, köyhä isä - tie taloudelliseen menestykseen on tällä hetkellä lainassa Kokkolan kaupunginkirjastosta. Kannuksen kaupunginkirjaston kirja on saatavissa maksuttomana seutulainana.
Voitte varata kirjan käymällä missä tahansa Anders-kirjastossa (https://anders.verkkokirjasto.fi/web/arena/kirjastot) tai puhelimitse 040 8065124.
Elintarvikealan tiede- ja ammattilehti kertoo, että Vaasan & Vaasan alkoi tosiaan valmistaa hapankorppuja Finn Crisp -tuotemerkin alla vuonna 1952:
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/24-suomalainen-nakkileipa-ja-…
Oululainen alkoi valmistaa hapankorppuja vuonna 1955:
http://www.oululainen.fi/tuotteet/4283/oululainen-hapankorppu-200-g/
Kotitekoisille hapankorpuille löytyy kyllä reseptejä, mutta tietoa reseptin historiasta ei löytynyt, eikä myöskään siitä, liittyykö niiden valmistamisen aloittaminen juuri olympialaisiin.
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Turun kaupunginkirjastosta löytyy lähinnä vähittäiskaupan markkinointiin liittyviä oppikirjoja: Kari Salonen: Kaupan markkinointi (1994), Palvelutoiminnot 2 (toim. Jukka Lahtinen et al., 1991) ja Vähittäiskaupan markkinointi (toim. Jukka Lahtinen et al., 1987).
Artikkeliviitetetokanta Aleksista tai artikkelinonlinetietokanta Artosta löytyy mm. seuraavia lehtiartikkeleita myymälämarkkinoinnista: Tapanainen, Mikko: Myymälämarkkinoinnin trendejä hakemassa (Kehittyvä kauppa, 2001:7, s. 32-35), Freese, Olli: Myymälämarkkinointi (Markkinointi & mainonta, 1995: 8 s. 10-11), Kortelahti, Harri: Myymälämainonnan esiinmarssi (Uudistuva vähittäiskauppa, 1994: 4-5 s. 46-49) ja Luhanto, Pertti: Myymälä - unohdettu media - myymälämainonta (...
