Olet aivan oikeassa, että kieliopillisesti oikea muoto olisi Eget land. Ylen sivuilla on tietoa Egenland-ohjelman taustoista ja nimestä. Siellä kerrotaan, että Egenland on tuotteen nimi. Se on keksitty sana ja sanaleikki, joka rakentuu kahdesta osasta: egen ja land. Sanalla egen on merkitys ”joku on vähän egen”, eli omaperäinen, ja land tarkoittaa maata.
Rahanarvonmuunnin tosiaan laskee vain, minkä arvoinen tietyn vuoden rahamäärä on eri vuosina ja laskenta perustuu elinkustannusindeksiin 1914:1-6=100. Lisätietoja löydät rahanarvonmuuntimen verkkosivulta kohdasta laskennan perusteet: https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin sekä kuluttajahintaindeksin dokumentaatiosta: https://stat.fi/fi/dokumentaatio/tilastojen-dokumentaatio/khi. Kysymystäsi voisi arvioida suhteuttamalla lampun hinnan suomalaisen kuukauden keskiansioon, joka oli vuonna 1950 euroiksi muunnettuna 34 €. Liitteenä ansiotasoindeksin taulukko, jossa keskiansiot vuosina 1948-2021. Palkkatietoja markkoina eri aloilta löytyy parhaiten Suomen tilastollisista vuosikirjoista, esimerkiksi vuoden 1951...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalia ei voi ainakaan vielä uusia internetin välityksellä. Sen sijaan puhelimitse uusiminen on mahdollista numerosta 0600-060504. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 12-18 ja se maksaa 4,50,- /minuutilta.Uusittaessa kannattaa pitää kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu sekä uusittava aineisto käsillä.
Jos etsit Bachin 13. preludia ja fuugaa teoskokonaisuudesta "Das Wohltemperierte Klavier", BWV 846-893, se löytyy varmasti lähimmästä musiikkiaineistoa lainaavasta kirjastosta.
Joitain tietoja chatista löytyy tästä julkaisusta: "Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa". Katsauksia 2004/4. Tilastokeskus 2004. Sivulla 86 on taulukko 7.7. "Eräiden internetpalvelujen käyttö...", jossa on myös chatin käyttö mukana.
Ko. julkaisua saa lainaksi mm. Tilastokirjastosta.
Ks. myös http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html
Kysymyksenne on kohdistettu Helsingin kaupunginkirjastoon, mutta meillä ei ole Ebooking-koneita. Helsingissä asiakaskoneiden käyttöä ei ole sidottu aineiston lainausoikeuteen, koska niitä voidaan käyttää myös yleisiin julkisiin palveluihin (asiointiin).
Vihjeittesi perusteella löytyy kansansatu "Kuningas ja mökin poika" Eero Salmelaisen teoksesta Suomen kansan satuja ja tarinoita (WSOY). Kuningas törmää metsällä käydessään mökin poikaan, jonka outoja vastauksia hän ei ymmärrä. Hän kutsuu pojan linnaansa ja hovin viisaimmat miehet koolle. Kuningas raivostuu pojan kujeellisiin vastauksiin ja asettaa rangaistuksen: pojan on tultava linnaan ei päivällä eikä yöllä, ei tietä eikä tien viertä, ei hevosella eikä jalan, ei vaatteissa eikä alasti, ei sisään eikä ulos. Prinsessasta ja kosimisesta ei tässä versiossa puhuta mitään.
Esim. Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa on Goosebumps-sarjan kansilehtien kuvia, https://vaski.finna.fi. Kirjojen kansikuvia on myös Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch.
Kaarlo Sarkian runo Kehtolaulu on julkaistu kokoelmassa Unen kaivo.(1936). Teos löytyy myös viime vuonna julkaistuna äänikirjana. En osaa sanoa, millaisessa elämäntilanteessa mainittu runo on kirjoitettu. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu kaksi elämäkertaa, jotka löytyvät Helmetistä. Aune Hiiskun teos Kaarlo Sarkia: uneksija - kilvoittelija on julkaistu 1972 ja Magnus Björkenheimin teos Kaarlo Sarkia jo vuonna 1952.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajat eivät ole lakimiehiä, joten vastaus on varsin yleinen. Vastauksen tiedot perustuvat pääasiassa Maahanmuuttoviraston sivun tietoihin. Suomen kansalaisuuden menettäminen on harvinaista. Kansalaisuuden menettää automaattisesti 22-vuotias, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus ja jolla ei ole riittävää yhteyttä Suomeen. Muuten Suomen kansalaisuuden voi menettää ainoastaan henkilö, joka on saanut kansalaisuuden anomuksesta ja jonka anomuksessa on ollut tarkoituksellisesti vääriä tietoja. Tämä koskee myös kaksoiskansalaisia. Suomi sallii kaksoiskansalaisuuden eikä toisen maan kansalaisuus ole syy menettää Suomen kansalaisuutta.
Myös oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos luvan saaja on ...
Literature-Mapin kanssa samalla käyttöliittymällä toimii myös Music-Map: https://www.music-map.com/
Lisäksi verkossa on paljon erilaisia yhteisöllisiä musiikkipalveluita, joissa voi tutustua artisteihin tyylillä "mitä muut, jotka pitävät artistista X, ovat kuunnelleet". Tällaisista esimerkkinä vaikkapa Last.fm: https://www.last.fm/
Hiilikuitu on hiiltä miltei kokonaan, mutta ei ihan. KEVRA mainitsee sivullaan hiilikuituna
kuidun, jonka hiilipitoisuus on 95-99 %.
Hiilikuitu esiintyy yleensä jonkin toisen materiaaalin lujitteena.
https://kevra.fi/tuotteet/lujitteet/hiilikuitu/
Kyseisillä tuntomerkeillä varustettuja seikkailu-, tieteis- ja kauhuelokuvia löytyy varmasti useitakin vuosikymmenien varrelta.
Vain yksi monista vaihtoehdoista voisi olla esimerkiksi "Jurassic Park" (1993) tai jokin sen jatko-osista.
Alkuperäisessä Jurassic Park-elokuvassa jättimäinen Tyrannosaurus Rex-dinosaurus tuhoaa useampiakin henkilöautoja ja vastaavasti pienemmät sekä ketterämmät Velociraptorit mellastavat sisätiloissa pureksien kaikkea eteensä osuvaa, myös todennäköisesti sähköjohtoja.
Ehkä palstan lukijoille voi tulla lisää ehdotuksia mieleen?
Nimekkeeseen ei liity yhtään nidettä. Toisin sanoen, siitä on olemassa kuvailu, mutta itse levyä ei ole yhtään kappaletta.
Luettelointitietue poistuu aikanaan.
Ranskan asemaan suosittuna matkailumaana vaikuttaa varmasti moni asia. Sillä on pitkä historia, se on maantieteellisesti monipuolinen, paljon erilaisia nähtävyyksiä, hyvänä pidetty ruokakulttuuri, eurooppalaisittain keskeinen sijainti eli se on helposti saavutettavissa ym. Näillä samoilla perusteilla toki moni muukin maa voisi saada kärkisijan matkailumaavertailussa. Ehkäpä ranskalaiset vain ovat osanneet markkinoida maataan muita paremmin.
Eeva Joenpellon kirjaa Kaakerholman kaupunki - romaania on saatavissa useissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä. Henkilökunta auttaa tarvittaessa paikantamisessa.
Kyllä pystyy.
Kirjastot ottavat lahjoituksia kokoelmiinsa, jos
- kyseistä kirjaa on lainakokoelmassa vähän, mutta sitä lainataan usein
- kirjasta on varausjonoa
- kirja on harvinainen mutta yleisesti ottaen kiinnostava.
Jos kirjasto ei tarvitse tarjottua kirjaa lainakokoelmaansa, on useassa kirjastossa kierrätyskärry tai -hylly, johon kirjan voi jättää.
Sekä kierrätyshyllyihin että kirjastoon lahjoitettavaksi tarkoitettuja kirjoja kannattaa tuoda vähän kerrallaan. Kirjastot eivät voi ottaa kerralla suuria määriä lahjoituksia, esimerkiksi ei montaa kassillista tai laatikollista.
Näyttää siltä että tätä yksittäistä runoa on ainakin Suomesta hyvin hankala löytää. Ainoa Tarje Vesaasin runokirja minkä löysin oli Dikter i urval (1960, löytyy Oulun ja Joensuun maakuntakirjastoista) ei sisältänyt kyseistä runoa. Missä olet kuullut / tutustunut runoon? Lisätiedot olisivat tärkeitä jotta etsintää voisi jatkaa.
