Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Lallin saari on perimätiedon mukaan Piispa Henrikin tappaneen Lallin asuinpaikka. Saari sijaitsee Köyliön järvellä. Aivan varmaa ei kuitenkaan ole, onko Lallin saari nykyinen Kaukosaari ja onko se Lallin asumus ollenkaan."Joka tapauksessa Lalliin ja Lalli-tarustoon liittyviä paikannimiä on ollut Köyliössä runsaasti. Kepolan kylässä on aikoinaan sijainnut Lalli-niminen talo ja nykyistä Kaukosaarta on nimitetty myös Lallin saareksi. Karhian Potin mailla on sijainnut ”Lallinhaara”-niminen paikka, pelto Yttilän kylän rajoilla." Linkki Köyliöseura Myös Kalmistopiiri.fi sivustolla on artikkeli Lallista. Sivusto mainitsee lähdeteoksina:LähteetPurhonen, P, Hamari, H. & Ranta, H. 2001. Maiseman muisti: valtakunnallisesti merkittävät...
Alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhteesta ovat kirjoittaneet mm. Marguerite Duras Rakastajassa (Otava 1985), Kate Elizabeth Russell Vanessassa (WSOY 2022) ja Vanessa Springora Suostumuksessa (WSOY 2021). Teokset kuvaavat ikäeron tuomaa valta-asemaa ja hyväksikäyttöä. Tunnetuimpia kuvauksia aiheesta lienee Vladimir Nabokovin Lolita (Gummerus 1959).Salaista rakkautta nuoremman naisen ja vanhemman miehen välillä kuvaa myös Jenny Erpenbeckin Kairos (Tammi 2024). Erbenbeckin kirjassa eletään DDR:n ja sen luhistumisen aikaa samoin kuin Krieninkin. Tessa Hadleyn kirjassa Vapaa rakkaus (Gummerus 2023) sukupuoliasetelma on kääntynyt toisin päin, kun nelikymppinen aviovaimo ja parikymppinen opiskelijamies aloittavat kielletyn suhteen 1960-...
Kappaleen "Tokioon, Tokioon" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Sen laulavat yhdessä äänitteellä Rolf Koskinen, Kai Pahlman, Pertti Purhonen ja Tapio Rautavaara Kai Pahlmanin yhtyeen säestyksellä.Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Maailman meno kokoelmasta Uusi kevät (1917). Runossa varis haastelee poikansa kanssa.Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Metsän satuja (1953).
Siitä päätellen, että aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja, voinee ainakin lukemista tarjota yhtenä keinona kriittisen ajattelukyvyn kohentamiseksi. Tässä poimintoja mahdollisesti hyödyllisistä teoksista PIKI-kirjastojen valikoimista:Baggini, Julian, Filosofisen ajattelun opas Cam, Philip: 20 ajattelun työkalua : opas tutkivan ajattelun opettamiseen Edmans, Alex: May contain lies : how stories, statistics and studies exploit our biases – and what we can do about it Galef, Julia: The scout mindset : why some people see things clearly and others don't Grant, Adam: Mieti vielä : uudelleen ajattelemisen taito Hautamäki, Antti: Näe asiat uudessa valossa Kriittisen ajattelun aika Malmelin, Nando: Avoimuus...
Laulun nimi on "Vaelluslaulu". Se alkaa: "Kanssain lähde metsätietä käymään". Kaskuja kertoo rastas, mutta vanha variskin laulussa mainitaan. Säkeistöjä on neljä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sikermä kevätlauluja : koululle ja kodille : op. 8" (WSOY, 1924) ja Hilja Karttusen toimittamaan nuottiin "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927). Nuotista "Sikermä kevätlauluja" löytyy ilmoituksia ja pari arvosteluakin vanhoista lehdistä, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa, esimerkiksi:Huomattava musiikkiuutuus koululle ja kodille:Digi.kansalliskirjasto.fi, Maaseudun sanomat, 25.05.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset...
Kysymyksestä ei käy ilmi, minkä aihealueen tietokirjat kiinnostavat, joten tässä joitakin erityyppisiä vinkkejä.Luonnontieteet:Aivelo, Tuomas: Loputtomat loisetBryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikestaRosenlund, Marcus: Kohti korkeuksia : ajatusmatkalla avaruudessa + muut teoksetStrøksnes, Morten A.: MerikirjaSvensson, Patrik: Ankeriaan testamenttiValtaoja, Esko: Kotona maailmankaikkeudessa Lääketiede:Black, Sue: Kaikki mitä jäljelle jääEnders, Giulia: Suoliston salaisuus : kaikki kehomme keskeisestä elimestä Historia:Bryson, Bill: Sisään! : lyhyt historia lähes kaikesta kotonaHarari, Yuval Noah: Sapiens: ihmisen lyhyt historiaRosen, Jody: Pyöräilyn lumo ja sen historiaUusma, Bea: Naparetki ...
Antamiesi vihjeiden perusteella hain Helmet Finnasta hakusanoilla "fiktiivinen hahmo" ja "anna" ja rajasin hakua käsittämään lasten ja nuorten kirjat, jotka ovat ilmestyneet aikavälillä 1990-2010.Haun perusteella etsimäsi kirja voisi olla Arja Puikkonen: Haloo, kuuleeko kaupunki. Kansikuva on aika värikäs, mutta päähenkilö on nimeltään Anna. Kuvauksen mukaan Anna lähetetään kesäksi serkkujen luo maalle, jossa hän tutustuu Lampisen veljeksiin. (kirja Helmet Finnassa)Jos haluat vielä itse tehdä hakuja, kannattaa kokeilla erilaisia rajauksi, esimerkiksi tuota käyttämääni "fiktiivinen hahmo" ja "anna" -yhdistelmää. Jos aikaväliä ei rajaa noin tiukaksi, vaihtoehtoja on paljon enemmän. Toivottavasti löydät etsimäsi kirjan!
Esimerkiksi kansanedustaja Timo Harakka on yksin (KK 478/2024 vp) ja muiden kanssa (KK 364/2024 vp) jättänyt hallituksen tiedottamisesta X-alustalla kirjallisia kysymyksiä, joihin pääministeri Petteri Orpo on vastannut (KKV 364/2024 vp) ja (KKV 478/2024 vp).Demokraatti -julkaisu on pyytänyt näkemystä myös eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja Rainer Hindsbergiltä.Puolueista vihreät on poistunut ensimmäisenä (2025) alustalta, ja Demokraatin mukaan myös lähes kaikki sen kansanedustajat ovat jättäneet X:n.Muiden puolueiden kannoista voit lukea esimerkiksi tästä HS:n artikkelista. Kysymyksiä ja vastauksia on haettavissa eduskunnan verkkosivuilta:Haku: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjatHarakan ym. Kirjallinen kysymys KK 364/2024 vp (9.10.2024...
Kaikissa Helmet kirjastoissa ei ole tarjolla erillistä palautusluukkua. Kun kirjasto on auki, ei palautusluukkua yleensä käytetä. Aukioloaikana voi tulla kirjastoon sisälle palauttamaan lainat. Kesällä sekä palautusluukku että kirjasto voivat olla suljettuina. Silloin ne eivät näy palvelulistauksessa.Kuvankaappaus näyttää otetun klo 16-20 välillä, jolloin osa kirjastoista oli jo kiinni.
Mikrofilmiltä ei voi hakea artikkeleita hakusanoilla. Mikäli artikkeli on julkaistu 1980-luvulla sanomalehdessä, sen etsimiseksi ei juuri ole muuta keinoa kuin selata mikrofilmejä. 80-luvun alkupuolen aikakauslehtiartikkeleista sen sijaan löytyy jo viitteitä artikkeliviitetietokannoista, joista voidaan hakea mm. aiheen mukaan. Tällainen tietokanta on esimerkiksi Aleksi, joka on käytettävissä kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Jos aiheesta on tallennettu artikkeliviitteitä tietokantaan, sieltä saadaan tieto missä lehdessä ne on julkaistu. Seuraavaksi täytyy sitten löytää kyseiset lehdet. Helsingin kaupunginkirjastossa 80-luvun lehtiä löytyy jonkin verran pääkirjaston varastosta Pasilassa. Yliopiston kirjasto säilyttää...
Tiedustelemastasi kirjasta on otettu useita painoksia ja se löytyy useista tieteellisistä kirjastoista. Tällä hetkellä se on paikalla Helsingin yliopiston pääkirjastossa sekä Åbo Akademin kirjasossa. Muualta se näyttää olevan lainassa.
Lapin yliopiston Linda-tietokannasta voit nähdä, mistä kirja löytyy.
Myös osoitteesta www.kirjastot.fi voit klikata yliopistokirjastot tai erikoiskirjastot ja tarkistaa, missä näistä kirja on paikalla.
Tunnusluku antaa asiakkaalle moniakin mahdollisuuksia hyödyntää kirjastojen palveluja. Sen avulla voi
lainata automaatilla, tarkastaa omia lainaustietoja, uusia lainoja internetissä, varata aineistoa HelMet-järjestelmästä
ja varata kirjaston työasemia.
Osoitteessa www.helmet.fi voit katsoa omia tietojasi sekä ilmoittaa osoitteenmuutoksen. Päätteellä näkyvät mm. yhteystietosi, sinulla lainassa olevat teokset eräpäivineen, voimassa olevat varauksesi ja mahdolliset myöhästymis- ja muut maksut.
Kyseisen tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä virallisen kuvallisen henkilötodistuksen.
Hankintatoiveesi tullaan kyllä täyttämään ja viesti lähtee eteenpäin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle. Espoo ilmoittaa hankkineensa jo ainakin yhden kappaleen.
Voisiko olla kyseessä kansanlauluksi määritelty Leipuri Hiiva, https://finna.fi Youtubesta löytyy laulusta eri esityksiä, pätkä yhdestä löytyy esim. tästä, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0
Olisikohan kyseessä Raija Siekkisen novelli Pyhä Ambrosius kokoelmasta Kaunis nimi (1996)? Siinä tosin suomalaiset naiskirjailijat eivät vieraile Anna Ahmatovan, vaan Aleksandr Puškinin haudalla.