Sarjaan kuuluvat Hedvigin ja Desiréen (1.) sekä Kunniattoman miehen (4.) lisäksi Olisi pitänyt unohtaa (2.), Ursula Kastellporten (3.) sekä Kahlittu ja vapaa (5.).
Kyseessä lienee Pablo Nerudan runo, joka alkaa "Minä rakastan sinua tässä". Runo on 18. runo kokoelmasta Veinte poemas de amor y una canción desesperada ja sen on suomentanut Matti Rossi.Runo sisältyy mm. teoksiin Näin ihminen vastaa, valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (1964) ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, (1968).
Valitettavasti suomeksi on vain valittuja kappaleita teoksesta Parerga and Paralipomena. Suomennettu kirja on Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista. Kirjassa ovat luvut: Die Welt als Wille und Vorstellung II, luvut 17, 31 ja 39, 46,Über den Willen in der NaturParerga und Paralipomena I.Parerga und Paralipomena II, luvut 8, 24 ja 28 Linkki Finna.fi.Muista teoksista kannattaa varmaan kysyä Filosofia.fi toimitukselta. Linkki sivulle.
Aivan noin tarkkaa jakoa ei nuoteistamme valitettavasti löydy.On laiva valmiina lähtöön -laulu löytyy mm. nuoteista Jos sull' lysti on, Musiikkimatka ja Lauluhetki. Linkki Helmet hakutulokseen.Kirjaston lisäksi nuotteja löytyy esim. F-musiikki.fi verkkokaupasta.
Hei! Ylivieskan kirjastossa näyttäisi olevan "Musiikkimatka" niminen nuottikokoelma jossa on kyseisen laulun nuotit!Musiikkimatka | Joki-kirjastot | Joki-kirjastot
Kappale on Timo Mäenpään säveltämä ja siitä löytyy nuotti nimellä Ystäväni, muistathan Musiikkiarkiston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. He eivät postita tätä aineistoa kaukolainaksi, joten ainoa vaihtoehto on käydä itse paikan päällä Helsingissä. Yksityishenkilöllä on lupa ottaa nuotista kopio omaan käyttöön. Kappale löytyy myös Lopen kirjaston kotiseutukokoelman Loppi: nuotteja, musiikki -nuottikokoelmasta: Loppi : nuotteja, musiikki | Ratamo-kirjastot | Ratamo-kirjastot. Kotiseutukokoelmasta ei anneta kotilainoja.Tässä em. kirjastojen ja Musiikkiarkiston verkkosivut lisätiedustelujen varalta:MusiikkiarkistoEtusivu | KansalliskirjastoKirjasto - Lopen kunta
Kustantamot julkaisevat myös nuorten kirjoittamia kirjoja. Esimerkiksi Kaisa Ikola ja Leena Lehtolainen ovat julkaisseet ensimmäiset kirjansa nuorina, Ikola 13-vuotiaana (Hullu luokka (Kaisa Ikola) – Kirjailija Kaisa Ikola / Kaisa Viitala) ja Lehtolainen 12-vuotiaana (Leena Lehtolainen – Wikipedia).Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kustantamoihin. Tässä linkissä lista kustantamoista https://kirjoittaminen.fi/kirjan-kirjoittaminen/kustantamot-suomessa/Näistä esimerkiksi Kustannus Z on lasten ja nuorten kirjoittamaan kirjallisuuteen erikoistunut pienkustantamo (https://kustannusz.fi/pienkustantamo/ ). Onnea alkavalle kirjailijan uralle, toivottavasti saat kirjasi julkaistua!
Ilmeisesti ensimmäinen lempinimi 50mm:n pienoiskranaatinheittimelle oli jo 1941 SA-kuvien kuvateksteissä esiintyvä ”Tiltun pyssy” tai rintamalehdissä vilahtava ”Pikku Tiltu”. ”Naku” vaikuttaisi 1941 olleen vielä yleisnimitys kranaatinheittimien kranaateille, sekä omille että vihollisten. Esimerkiksi Rannikkorintama -rintamalehden numerossa 18.10.1941 kerrotaan, miten ”kranaatinheittimet sylkevät kidoistaan ’nakuja’, antaen vanjoille kuutamomusiikkia elokuun yössä.” Keväällä 1942 ”Naku” yhdistetään SA-kuvissa jo selvästi tiettyyn kranaatinheitinmalliin, tosin nimellä ”Naku Pelle”. Viimeistään 1943 pelkkä ”naku” vaikuttaisi jo vakiintuneen heittimen lempinimeksi. Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi...
St. Pauli ja Reeperbahn on Irwinin eli Antti Hammarbergin oma sävellys. Discogsista löytyy Irwin Goodmanin Saksassa äänitteillä julkaistuja sävellyksiä, mutta vain Poing Poing Poing (ja Rentun ruusu). Saksan kansallisdiskografiasta ei löytynyt myöskään tietoa Hammarbergin/Goodmanin St. Paulista ja Reeperbahnista. Kysymys jää toistaiseksi siis avoimeksi, voi olla että säveltäjätiedot ovat olleet puutteelliset kyseisellä julkaisulla.
https://www.discogs.com/artist/598077-Irwin-Goodman?superFilter=Writing…
Albumista Salaa on julkaistu myös nuottikirja (Fuego Music 1999), johon sisältyy samanniminen kappale. Kirjassa on kappaleiden sanat, melodiat ja sointumerkit.Teosta löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista.
Ilmaisun merkityksestä ei löytynyt täysin varmaan tietoa. Reijo Pajamo analysoi laulun sanoja lyhyesti kirjassaan Maakuntalaulumme (WSOY, 1987), mutta ei valitettavasti käsittele kyseistä kohtaa. Oletettavasti laulussa kuitenkin lauletaan "jokaisen kynnen kylmenemisestä" eikä kyntäjien kylmenemisestä. "Kynnen kylmeneminen" on ilmeisesti myös vertauskuva kuolemiselle, mutta ilmaisua ei löytynyt Lahden pääkirjaston suomen sanontoja yhteen kokoavista kirjoista.Ilmaisu on esiintynyt Savolaisten laulun lisäksi esimerkiksi Matti Kokkosen vuoden 1974 dekkarissa "Kenen kynsi kylmenee" (https://finna.fi/Record/lastu.1705899?sid=5142556181) ja Jerry Cotton -lehden numerossa 21/1975 "Moni kynsi kylmeni" (https://moog.antikvariaattimakedonia.fi/index....
Isokokoinen talitiaisen kuva esiintyy ainakin Tuire Malstedtin Lasitarha-dekkarin kannessa (ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7189343).Ellei tämä ole etsitty kirja, muita vaihtoehtoja voi hakea esim. Googlen kuvahaulla hakusanoilla "romaani kansi lintu".
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun evästeistä löytyy listaus tuota sivun alareunassa olevaa ratassymbolia klikkaamalla ja valitsemalla avautuvasta sivusta välilehti evästeilmoitus.Oleellisimmat tiedot, jotka menetämme ovat tilastot, joita seuraamme palvelun käyttöä analysoidessamme. Ne toimivat pohjana palvelun kehittämiselle.
Mary Kingsleyn Travels in West Africaa ei tosiaan näytä suomennettaneen. Englannin kielinen kirja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista ja vanhempaa painosta Kuopion Varastokirjastosta. https://finna.fi/Record/helmet.2177568
Kirjan pystyy kaukolainaamaan täyttämällä kaukolainahakemuksen: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/fec4d0d0-249a-4ee…
Kaukolainaaminen normaaleista kirjastoista maksaa Kotkassa 4€.
Kotkan pääkirjastosta löytyy suoraan hyllystä myös Reissunaisia-niminen kirja, jossa on suomeksi Mary Kingsleyn Afrikan matkoista: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1379212
Hei,
Valitettavasti kysymääsi runoa ei löytynyt etsimistäni tietokannoista. Se on saattanut ilmestyä joskus jossakin esimerkiksi alan lehdessä mutta varmuutta siitä ei ole. Tällä kertaa runo jäi tuntemattomaksi.
Sitaatti on Josef Julius Wecksellin näytelmästä Daniel Hjort, joka on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1877. Kyseinen Paavo Cajanderin suomennos on luettavissa kokonaisuudessaan Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/ebooks/18322. Kysytty kohta toistuu näytelmässä kahdesti, kolmannen näytöksen 12. ja 13. kohtauksessa.
Tuttu valokuvaaja otaksui, että kyseessä olisi vastavalosuoja. Tällä termillä etsiessä tietoa alkaa löytyä, mm. Wikipediassa on lyhyt selitys millainen laite on kyseessä: Vastavalosuoja – Wikipedia
