Sillä, pitääkö luokittelija fasilitointia luotettavana menetelmänä vai ei, ei ole merkitystä luokituksen kannalta. Luokittelu tehdään kirjan sisällön mukaan. Luokittelija ei ota kantaa sisällön oikeellisuuteen eikä siihen, mitä menetelmiä teoksen kirjoitusprosessissa on käytetty. Kirjan voi sisällön perusteella usein luokitella moneen eri luokkaan, ja kirja onkin usein luokiteltu eri luokkiin eri kirjastoissa. Koska luokan valinta on usein vaikeaa, tehdään kirjasta luetteloihin luokkaviittauksia niihin luokkiin, joihin kirja voisi myös sopia. Kirjoista tehdään myös asiasanoituksia; ne ovat kirjan löytyvyyden kannalta olennaisempia kuin luokka, mikä kirjalle on annettu.
Vantaalla ei ole kirjastoissa lakiapupalvelua, mutta Myyrmäkitalossa on ollut lakiapupalvelua joka kuukauden toisena torstaina. Palvelussa on kuitenkin nyt kesätauko. Palvelu alkaa toimia taas syksyllä ja siitä kannattaa kysyä tarkemmin elokuun lopulla Myyrmäkitalosta puh. 839 35455 tai 83935457.
Töölön kirjastossa tarjoaa ilmaista oikeusapua taas syksyllä Helsingin asianajajien yhdistys. Siitä kannattaa kysellä loppukesästä Töölön kirjastosta puh. 3108 5025.
Kysy kirjastonhoitajalta - etätietopalvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksiä varten. Tietopalvelua ei ole tarkoitettu aineiston paikantamiseen. Kyselemiesi teosten paikantamisen voit aloittaa tarkastamalla sijaintitiedot Plussa-aineistohausta, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen 600 000 nimekkeen tietokanta. http://www.libplussa.fi/
Erityisesti englanninkielisiä kaupan alan teoksia kannattaa kysyä myös Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta Helecon-tietokeskus Leppäsuonkatu 9 E 00100 HELSINKI, kesän aukioloajat: 26.6.-17.8. ma-ti 12-19 ke-pe 9-15 la suljettu. p. 09-4313 8404 email: library@hkkk.fi
Lisäksi kannattaa selata kyseisten teosten osalta myös Helsingin yliopiston kirjaston...
Valitettavasti tätä laulua Uinu uneen pikkuinen ei ole julkaistu nuottina. Ehkä kannattaa ottaa yhteyttä levyn kustantaneeseen Herättäjä-Yhdistykseen, jos sen kautta saisi laulun säveltäneeseen ja sanoittaneeseen Mika Nuorvaan yhteyden. https://www.h-y.fi/yhdistys/yhteystiedot.html
Heikki Poroila
Elvi Sinervon runot Laitakaupungin lapsuus ja Punainen nauha julkaistiin oletettavasti ensimmäistä kertaa vuonna 1939 ilmestyneessä kokoelmassa Vaella nuoruus, johon on koottu oman aikansa nuorten runoilijoiden runoja.
Alunperin runot on julkaistu Työläisnuoriso-lehdessä. Laitakaupungin lapsuus 7.6.1933 ja Punainen nauha 1.2.1933.
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
Jos tarkoitat Erkka Mykkäsen kirjaa Kolme maailmanloppua, voit varata sen täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2182586__Skolme%20maailmanloppua__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Koska kirjaa on Helmet-kirjastoissa 23 kappaletta ja niihin kohdistuu tällä hetkellä kolmen varauksen jono, pääset jonoon neljänneksi, jos teet varauksen nyt. Silloin on hyvinkin mahdollista saada kirja vielä huhtikuun aikana. Siitä, minkä kirjaston nide vapautuu ensimmäisenä, sinun ei varaajana tarvitse välittää, koska saat sen niteen, joka missä tahansa kirjastossa vapautuu silloin, kun sinun vuorosi jonossa on.
Kirja näyttää olevan saatavissa myös e-kirjana, ja se olisi tällä hetkellä vapaana: https://www.ellibslibrary.com/book/...
Kaarlo Sarkian runo Kehtolaulu on julkaistu kokoelmassa Unen kaivo.(1936). Teos löytyy myös viime vuonna julkaistuna äänikirjana. En osaa sanoa, millaisessa elämäntilanteessa mainittu runo on kirjoitettu. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu kaksi elämäkertaa, jotka löytyvät Helmetistä. Aune Hiiskun teos Kaarlo Sarkia: uneksija - kilvoittelija on julkaistu 1972 ja Magnus Björkenheimin teos Kaarlo Sarkia jo vuonna 1952.
Rudi-nimistä runoilijaa ei löytynyt tietolähteistämme. Ethän sattumoisin tarkoita 1200-luvulla elänyttä persialaista runoilijaa nimeltä Rūmī? Käytettävissä olleista Rūmīn teoksista emme kuitenkaan tuota tekstin kohtaa valitettavasti löytäneet.
Helmet-verkkokirjaston etusivulta löytyy linkki Verkkomaksaminen. Sitä klikkaamalla pääset maksamaan Helmet-kirjastojen aineistoista kertyneet myöhästymismaksusi. Verkkomaksaminen edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Lisätietoa Helmet-kirjastojen verkkomaksamisestä voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Hei,
Kyseessä ei ole hänen etunimensä, vaan latinan dominuksesta periytyvä puhuttelunimitys juuri erityisesti portugalin kielessä. Nimitystä on käytetty vaihtelevasti eri maissa ja eri aikoina. Italiassa ja Espanjassa vastaava nimitys on Don. Tunnetuin nimityksen kantaja lienee benediktiiniläismunkki Dom Pierre Pérignon, jonka nimi on tuttu shampanjasta. Perustietoa löytyy Wikipedista: Don_(kunnianimitys).
Toivottavasti tässä on riittävästi tietoa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajat eivät ole lakimiehiä, joten vastaus on varsin yleinen. Vastauksen tiedot perustuvat pääasiassa Maahanmuuttoviraston sivun tietoihin. Suomen kansalaisuuden menettäminen on harvinaista. Kansalaisuuden menettää automaattisesti 22-vuotias, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus ja jolla ei ole riittävää yhteyttä Suomeen. Muuten Suomen kansalaisuuden voi menettää ainoastaan henkilö, joka on saanut kansalaisuuden anomuksesta ja jonka anomuksessa on ollut tarkoituksellisesti vääriä tietoja. Tämä koskee myös kaksoiskansalaisia. Suomi sallii kaksoiskansalaisuuden eikä toisen maan kansalaisuus ole syy menettää Suomen kansalaisuutta.
Myös oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos luvan saaja on ...
Pasilan kirjavarastosta löytyy, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373). Varaston käsikirjaston teoksia voi käyttää Pasilan kirjaston tiloissa. Kysy henkilökunnalta neuvoa, kun tulet kirjastoon.
Kysymyksesi on mielenkiintoinen ja olen pohtinut sitä e-aineistovastaavan kanssa. Varmaa on se, että sinulta ei peritä mitään maksuja ja että teet aivan oikein. Et kertonut viestissäsi, missä olet kirjautunut palveluun. Yleensähän on niin, että PressPreader ei pyydä kirjautumista jos käytät sitä kirjastossa. Joskus kirjautumista ei kysytä myöskään kirjastossa käynnin jälkeen. Jos haluat, että pohdimme asiaa tarkemmin, lähetä uusi viesti ja kuvaa tarkemmin tilanne, jossa olet palvelua käyttänyt. Toisaalta asia ei ole vaarallinen. Jos et muuten voi käyttää palvelua, voit aina kirjautua kirjastokortilla.
Yhdysvaltain merijalkaväen ja maavoimien tavat marssia seremonioiden yhteydessä on määritelty alan ohjesäännöissä. FM 3-21.5 Drill and Ceremonies kertoo taustoittavassa luvussaan yhdysvaltalaisen sulkeisjärjestyksen olevan peräisin paroni Friedrich von Steubenin 1779 laatimasta ohjesäännöstä The Regulations for the Order and Discipline of the Troops of the United States. Von Steubenin ohjesäännön vuoden 1792 painoksessa ei vaikuttaisi olevan kuvattuna videossa nähtyä hitaampaa seremoniallista askellusta. Se lienee myöhempää perua. Vastaava marssi esiintyy myös kanadalaisessa ohjesäännössä nimellä marching in slow time. En valitettavasti löytänyt tutkimusta, jossa analysoitaisiin tarkemmin marssityylien kansallisia eroja.
Hyödyllisiä...
Hei, onkohan kyseessä Betty J. Eadie: Valon syleilyssä? Kuulostaako/näyttääkö tutulta?
http://kuunhelmiset.blogspot.com/2016/06/perheenaidin-kuolemanrajakokem…
Kirja löytyy myös Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Tuskinpa niitä läpällä tehdään. Lasten elokuvat ja sarjat kuitenkin aina heijastelevat ympäröivää todellisuutta, jossa lapset oikeastikin kuulevat kiroilua. Ja tuo "hemmetti" taitaa olla sieltä kesyimmästä päästä. Enemmän pitäisi olla huolissaan lastenohjelmien väkivallasta.
